Tutkimusten mukaan puolet suomalaisista työikäisistä herää joka aamu väsyneenä. Dosentti, unilääkäri Henri Tuomilehto pitää tulosta rajuna.
”Uni on tärkein energianlähteemme. Kun unessa on häiriöitä, se näkyy muutenkin kuin väsymyksenä. Muistimme pätkii ja keskittymisemme on huonoa.”
Huonolla nukkumisella on isot yhteiskunnalliset vaikutukset. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen arvioi, että puhutaan miljardeista.
”On poissaoloja, toimintakykyhaasteita ja terveydenhuollon kuluja ja lääkekustannuksia.”
Tuomilehto uskoo, että työelämässä tapahtuneet muutokset, esimerkiksi hybridityön lisääntyminen on myöhästyttänyt nukkumaan menoa. Ihmiset tekevät töitä myöhään iltaisin, jolloin aivot aktivoituvat ja unen laatu heikkenee.
”Tässä on se ongelma: kun työnteko on kognitiivisesti vaativaa, unen tarpeemme on itse asiassa kasvanut.”
Halonen muistuttaa, että työpaikoilla tulisi laittaa kuntoon johtaminen, huolehtia jokaisen osaamisesta ja kohtuullisesta työmäärästä. Palautumista pitäisi tapahtua myös työpäivän aikana.
”Työterveyden kanssa voidaan laittaa asioita kuntoon, mutta kuinka moni työnantaja aidosti tietää kuinka henkilöstö nukkuu ja mikä palautumisen mahdollisuus.”
”Hyvän unen ja jaksamisen pitäisi olla koko työyhteisön yhteinen arvo”; Tuomilehto sanoo.
Usein ihminen ei kuitenkaan itsekään tunnista nukkuvansa huonosti. Väsymyksestä on Tuomilehdon mukaan tullut uusi normi.
”Ajatellaan, että tältä tämä keski-ikä tuntuu. Ei ongelman tunnistaminen ole helppoa työpaikallakaan ja haaste on iso myös lääkärin vastaanotolla.”
Uni on edelleen tabu, mutta Tuomilehto kannustaa avoimuuteen. Kun omat konstit eivät riitä, kannattaa hakeutua työterveyteen. Huonoon nukkumiseen ei kannata tyytyä.
Halonen muistuttaa, että etätyöaikana työnantaja tai kollegat eivät voikaan tunnistaa väsynyttä.
Huono uni menee tunteisiin
Huono unen laatu näkyy monella tavalla. Ihan ensimmäiseksi se näkyy käyttäytymisessämme, ihminen on esimerkiksi ärtynyt.
”Huono uni menee suoraan tunteisiin. Työelämässä korostuvat pehmeät arvot yhä enemmän, mutta kuinka empaattinen on väsynyt ihminen”, Tuomilehto heittää.
Sekä Tuomilehto että Halonen uskovat, että esimerkiksi masennusdiagnoosien taustalta löytyy paljon huonoa nukkumista.
”Ilmarisessa työkyvyttömyyseläkkeissä vuodesta 2019 alkaen on mielenterveys ja nimenomaan masennus ollut ykkösdiagnoosi ja kasvua on etenkin nuorissa.”
Nuoret tulevat työelämään valmiiksi uupuneina
Suomalaiset työikäiset nukkuvat huonosti ja syitä siihen voi olla monia. Dosentti, unilääkäri Henri Tuomilehto nostaa keskeiseksi syyksi vapaaehtoisen unettomuuden. Se tarkoittaa, että emme rauhoitu illalla ajoissa, vaan nukkumaan meno siirtyy yhä myöhäisemmäksi.
Toinen syy ovat unihäiriöt, joita on yli 80. Pitkäaikaisesta uniongelmasta puhutaan, jos huonoa nukkumista on jatkunut yli kolme kuukautta.
”On tosi tärkeää erotella nämä kaksi toisistaan, sillä unihäiriöt ovat sairauksia ja niitä voi useita päällekkäin. Yleisimpiä ovat unettomuus, uniapnea, levottomat jalat tai parasomnia eli unissakävely, unissapuhuminen ja painajaisunet”, Tuomilehto sanoo.
Työkykyjohtaja Kristiina Halonen muistuttaa, että eri elämäntilanteet aiheuttavat haasteita unen laatuun.
”Perheissä pikkulapsiaika ja naisilla vaihdevuosien aiheuttamat hormonaaliset muutokset vaikuttavat uneen. Puhutaan myös elämän ylikuormittumisesta, palautumiseen ei jää aikaa.”
Sitkeä uskomus, että unta ei riitä vanhuusvuosille ei pidä paikkaansa.
”Ei huono uni kuulu ikääntymiseen, vaan silloinkin on unihäiriö taustalla”, Tuomilehto sanoo.
Missään iässä ei pidä tyytyä huonoon nukkumiseen, vaan syy kannattaa aina selvittää.
Nuorten nukkumisongelmat sen sijaan alkavat Tuomilehdon mukaan jo yläkouluikäisinä.
”Opiskeluaikana vielä jotenkin sumplitaan, jätetään luentoja väliin, mutta nykyään työpaikoilla joudutaan kertomaan juuri työelämään tulleille nuorille, että liukuva työaika ei tarkoita, että tullaan kello 14 töihin.”
Tuomilehto uskoo, että tieto lisäisi nuortenkin tietoisuutta unen tärkeydestä. Nuoret elävät muutoin terveellisemmin kuin vanhemmat ikäpolvet, mutta digitaalisuus on muuttanut heidänkin tottumuksiaan. Älylaitteilla ollaan ensin töissä, sitten vapaa-aikana ja iltaisin.
”Ei ehkä ymmärretä sitä, että jos somessa roikutaan myöhään, pelataan tai tehdään töitä, fysiologia ei ymmärrä sitä, vaan aivotoiminta aktivoituu ja unen laatu heikkenee”, Tuomilehto selittää.
”Myös vuorotyö, jota nuoret paljon tekevät vaikuttaa nukkumiseen ja olisi tärkeää, että työpaikoilla tunnistettaisi vuorotyöhön liittyvät riskit”, Halonen lisää.
Etenkin yötyön tiedetään olevan äärimmäisen kuormittavaa.
Tuomilehto muistuttaa, että nukkuminen määrittää millaisia me olemme, miten käyttäydymme ja mitä meidän elimistössä tapahtuu, niin kokonaisvaltaisesti uni meihin vaikuttaa.
Etenkin naisilla unettomuus voi periytyä, myös huonoa unta lisäävät levottomat jalat -oireyhtymä periytyy vahvasti. Viime keväänä valmistunut tutkimus kertoo, että uniapneaa sairastaa miljoona suomalaista.
”Uni on kuormituksen vastavoima”
Jokainen voi vaikuttaa nukkumiseensa, tätä mieltä on unilääkäri Tuomilehto.
”Nukkuminen on ominaisuus, olemme kaikki erilaisia nukkujia. Ja kuten muitakin ominaisuuksia, nukkumistakin pystyy vahvistamaan ja kehittämään”, Tuomilehto sanoo.
Se onnistuu, kunhan ensin tiedostaa, ettei sairasta mitään unihäiriötä, kuten uniapneaa tai levottomia jalkoja. Niidenkin hoitoon on osallistuttava itse aktiivisesti.
”Ykkösjuttu oman unen laadun parantamisessa on sen arvostaminen, että ymmärtäisimme miten tärkeä juttu se on. Sitten on mahdollisuus ryhtyä tekemään oikeita valintoja.”
Mistään taikatempuista ei ole kysymys, vaan esimerkiksi vaativissa elämäntilanteissa uni tulisi priorisoida.
”Eli ei rankat ajat ja rankat huvit. Tärkein on rytmitys, eli hyvä uni rakennetaan jo päivän aikana. Aamuherääminen on kaikkein tärkein juttu nukkumiseen liittyen.”
Työkykyjohtaja Kristiina Halonen on kirjoittanut blogissaan, että tingi kaikesta muusta paitsi nukkumisesta. Halonen kertoo itse nukkuvansa hyvin ja on osallistunut jopa nukkumisen Suomen mestaruus -kilpailuun.
”Teen ilmeisesti oppikirjan mukaan, rauhoitan illan, en käy juoksemassa kymmeneltä kymmentä kilometriä, harrastan joogaa, syön terveellisesti enkä välttämättä lue enää illalla. Herään 29 päivää kuukaudesta pirteänä.”
Mitä tehdä jos uni ei vaan tule? Kuinka voi silti yrittää palautua?
”Pitää olla plan b. Unioppaat sanovat, että jos uni ei tule, pitää nousta sängystä ylös, mutta olen iltavirkku ja jos nousen ylös, se on menoa, uni ei tule”, Tuomilehto kertoo.
Sen sijaan hän lukee.
”Pidän lukemisesta ja kun keskittymiseni menee siihen, uni tulee jossain vaiheessa. Aamulla kun herään, saattaa vähän väsyttää, mutta olen ihan ok fiiliksessä.”
Jos unen odottelu hatuttaa, uni katoaa täysin.
”Ja aamulla kun herää, ensimmäinen fiilis on, no sama hatutus ja koko päivä on pilalla. Kiristymisen sijaan olisi hyvä ymmärtää, että aivot säätelevät nukkumista.”
”Jos edellinen yö jäi unen osalta lyhyeksi, seuraava tai vähintään sitä seuraava yö tulee olemaan jäätävän hyvä, se paikkaa”, Tuomilehto sanoo.