Kesään 2015 mennessä monet suomalaisyritykset olivat vetäytyneet Fennovoima-hankkeesta, eikä hankkeen 60 prosentin kotimaisuusaste enää täyttynyt. Eduskunta oli Alexander Stubbin (kok) hallituksen joulukuussa 2014 päättänyt, että Fennovoiman omistajista 60 prosenttia pitää olla Suomesta tai muualta EU- tai Eta-alueelta.
Fennovoiman kotimainen pääomistaja ja emoyhtiö, Voimaosakeyhtiö SF, jonka osakkaat olivat – ja ovat edelleen – suuria suomalaisia sähkönkäyttäjiä, teollisuusyrityksiä ja energiayhtiöitä, yritti nostaa hankkeen kotimaisuusastetta ottamalla mukaan kroatialaisen osakkaan, Migrit Solarna Energijan, joka paljastui pian venäläisten bulvaaniksi.
Fortum oli neuvotellut pitkään venäläisen alueellisen energiayhtiö TGC-1:n uudelleenjärjestelystä. Fortum himoitsi TGC-1:n vesivoimaa. Uudelleenjärjestelyssä Fortum perustaisi Rosatomin kanssa TGC-1:n vesivoimatuotannon omistavan yhteisyrityksen, josta Fortum saisi enemmistön.
Fortum oli paaluttanut, että ilman Venäjän vesivoimaa se ei lähtisi mukaan kaatumaisillaan olevaan Fennovoima-hankkeeseen, jossa venäläinen Rosatom oli laitos- ja polttoainetoimittaja, suuri vähemmistöomistaja kolmanneksen osuudella ja suurrahoittaja.
Elokuussa 2015 tapahtui kuitenkin jotain hyvin erikoista. Fortum kertoi pörssitiedotteessaan 5.8.2015 , että se lähtee 6,6 prosentin osuudella mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Outokumpu, jossa valtio oli suuromistaja sijoitusyhtiö Solidiumin kautta, lähti talkoisiin mukaan sekin lisäämällä omistusosuuttaan. Lisäksi uutena omistaja mukaan tuli rakennusyhtiö SRV. Silläkin oli vahvoja Venäjä-kytköksiä.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) kertoi samana päivänä, että maan hallitus oli keskustellut Fortumin ja Outokummun kanssa, mutta Rehnin mukaan yhtiöt tekivät itsenäiset ratkaisut.
Rehn: Fortumin oma päätös
Rehn oli vain viikkoja aikaisemmin ollut Moskovassa. Keskusteluissa varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin kanssa käsiteltiin Fortumin, Gazpromin ja Rosatomin neuvotteluja vesivoimayhteistyöstä.
Rehn sanoo nyt, ettei hän eikä Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus tai Sipilä omistajaohjausministerin roolissa painostaneet Fortumia pelastamaan hanketta eli turvaamaan Fennovoiman kotimaisuusasteen täyttymistä.
– Kyse oli ennen muuta siitä, että Fortumin johto, erityisesti toimitusjohtaja Tapio Kuula, oli ollut aktiivinen ajamaan Luoteis-Venäjän vesivoiman hankintaa. Käsittääkseni Fortum arvioi, että on heidän kannaltaan perusteltua lähteä mukaan Fennovoimaan, Rehn sanoo.
Fortum oli ahtaassa raossa. Yhtiö päätti alkuvuodesta 2008, että se lähtee Venäjän Uralin alueen ja Länsi-Siperian sähkön- ja lämmöntuotantomarkkinoille. Yrityskauppa ja jatkoinvestoinnit olivat nielleet vuoteen 2015 tultaessa jo miljardeja euroja.
– Fortumilla oli sekä offensiivinen (hyökkäävä) että defensiivinen (puolustuksellinen) intressi. Offensiivinen viittaa Luoteis-Venäjän eli Karjalan vesivoimaan ja defensiivinen intressi heidän haavoittuvuuteen, joka oli seurausta Venäjälle tehdyistä jätti-investoinneista, Rehn sanoo.
– Ja sen muistan, että jossain yhteydessä, kun Fortumin puolelta oltiin minuun yhteydessä, niin käytettiin termiä vakuutusturva, Rehn lisää.
Vakuutusturva viittaa vahvasti siihen, että pelastamalla venäläisille taloudellisesti ja poliittisesti tärkeän Fennovoiman, Fortum sai turvaa Venäjä-investoinneilleen.
Rehn kertoo, että kesällä 2015 tilanne oli jo se, että Fortumilla oli ollut erilaisia ongelmia Venäjän viranomaisten kanssa.
Mistä Moskovassa keskusteltiin?
Mutta mistä Rehn sitten keskusteli Moskovassa 23.7.2015, jolloin hän tapasi mm. Venäjän varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin. Matkasta oli Rehnin mukaan päätetty yhdessä hallituksen ja presidentti Sauli Niinistön kanssa.
– Ensinnäkin pidin parempana kertoa venäläisille suoraan sen, että hylsy tuli. Ettei asia jää kaivelemaan, Rehn sanoo Migrit Solarna Energijaan viitaten.
– Toiseksi pyrittiin nappaamaan lohi, elikkä tukemaan Fortumin Luoteis-Venäjän vesivoimahanketta, Rehn sanoo ja muistuttaa, että lohta kannattaa aina pyytää, vaikka sitä ei saisikaan.
Matkan kolmas tarkoitus liittyi sekin Fortumiin, josta valtio omistaa runsaat 50 prosenttia.
– Pyrittiin tukemaan Fortumin ja Suomen tasavallan intressiä siinä, että meille tärkeä energiayhtiö voi toimia ilman ongelmia Venäjällä, kun tiedossa oli, että Fortumilla oli jo ollut vaikeuksia Venäjän viranomaisten kanssa ja että niitä voisi olla myös jatkossa, Rehn sanoo.
Rehn: ”Kyllä se aika paska rako oli”
Aika ikävässä raossa jouduttiin toimimaan?
– Kyllä se aika paska rako oli. Siinä ei ollut hyviä vaihtoehtoja, ja silloin jos ei ole hyviä vaihtoehtoja, niin pitää valita kaikista vaihtoehdoista vähiten huono, Rehn sanoo.
Rehnistä tuli Sipilän hallituksen elinkeinoministeri 29.5.2015. Salkkuun kuuluivat myös energia-asiat. Rehn kertoo, että hän oli valmistautunut ulkoministerin tehtävään, mutta se meni sivu suun, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini päättikin ottaa ulkoministerin salkun valtiovarainministerin salkun sijaan.
– Kun tulin energiaministeriksi, olin todella huolissani, miten seuraava talvi selvitään. Meidän riippuvuus sähkön tuonnista, erityisesti venäläisen sähkön tuonnista oli silloin niin suuri, pahimmillaan lähes 30 prosenttia oli tuontisähköä. Siksi iso linja oli kansallisen energia- ja ilmastostrategian rakentaminen uusiutuvan kotimaisen ja myöskin ydinvoiman varaan, Rehn kertoo.
– Tiesimme, että se ei hetkessä onnistu. Nyt yli 10 vuotta myöhemmin, me olemme, jos ei nyt täysin, niin huomattavasti energiaomavaraisempia, hän jatkaa.
Fennovoiman osalta Rehn sanoo tulleensa valmiiseen pöytään.
– Eduskunta oli hyväksynyt hankkeen jo vuoden 2014 joulukuussa, hän kuittaa.
Kesän 2015 pelot toteutuivat keväällä 2023 pahimmalla mahdollisella tavalla. Fortum kertoi pari viikkoa sitten kirjaavansa alas Venäjä-liiketoimintansa omaisuuserät kokonaisuudessaan. Taustalla vaikutti Venäjän viranomaisten päätökset, jotka johtivat Fortumin venäläisen tytäryhtiön toimitusjohtajan erottamiseen ja yhtiön omaisuuden haltuunottoon.
Venäjä anasti 2014 Ukrainalta Krimin ja käynnisti Itä-Ukrainassa sodan tukemalla alueen separatisteja.
Olisiko Fennovoima-hanke pitänyt lopettaa jo kesällä 2015?
– Silloin nojattiin eduskunnan tuoreeseen periaatepäätökseen, jonka mukaan hanke on perusteltu sekä energiatalouden että laajemman kokonaisedun kannalta. Ja ydinenergialaki on aika selkeä. Jos on tehty periaatepäätös ja sitä ei pureta toisella periaatepäätöksellä, niin silloin sitä lakia pitää noudattaa.
Rehnin Venäjä-pointit
Rehn sanoo, ettei hänellä ole koskaan ollut harhakuvitelmia Venäjän suhteen.
– Mutta se oli vaikea uskoa, että presidentti Putin ja Venäjä voisivat toimia niin täydellisen järjettömästi, että he autenttisen Venäjän mission takia ajaisivat oman maansa ja kansansa kansainvälisen yhteisön hylkiöksi. Kovimman hinnan tästä maksaa Venäjän kansa, koska tämä jättää sukupolvien mittaisen muistin.
– Toki Ukrainan kansa maksaa Venäjän brutaalista sodasta nyt vieläkin kovempaa hintaa, hän lisää.
Rehnin toinen pointti on se, että kaupankäynti ja talousyhteistyö ovat nyt pitkällä jäähyllä.
– Suomalaisyrityksillä tulee olemaan hyvin pitkään hyvin korkea kynnys lähteä Venäjälle, Rehn sanoo.
Suomen vienti Venäjälle on enää alle prosentin, kun se ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan oli 5 prosenttia.
Suomella on Venäjän kanssa yhteinen raideleveys, mutta eri arvopohja. Se on Rehnin kolmas Venäjä-pointti.
– Suomen tulee kääntää ja olemme jo kääntäneetkin katseet länteen sekä turvallisuuden että talouden osalta. Oma pappani, reservin kersantti Ville Valjakka, joka kävi talvi- ja jatkosodan, totesi minulle kerran, että ”minä katselin viisi vuotta itään, sen jälkeen olen katsonut vain länteen”.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Inka Soveri