Satoja peruskouluikäisiä ukrainalaisia siirtyy syksyllä yleisopetukseen. Osalla on puutteita kieli- ja koulunkäyntitaidoissa. Lisäksi joidenkin oppilaiden poissaolomäärät huolettavat.
Sotaa paenneet ukrainalaislapset ovat saaneet Suomessa perusopetukseen valmistavaa opetusta kuluneen vuoden aikana. Pääpaino on ollut suomen kielen opettelussa. Poissaoloja vapaaehtoisesta opetuksesta on kertynyt paikoin paljon.
Jotkut ukrainalaisoppilaat ovat olleet poissa jopa kolmasosan valmistavan opetuksen oppitunneista.
Syyslukukauden alussa moni siirtyy valmistavasta opetuksesta normaaliluokkiin. Osa opettajista pelkää, ettei lasten suomen kielen taito riitä siirtymään.
– Jännittää ja huolestuttaa. En tiedä mitä tästä opetussuunnitelmasta voidaan opettaa, kun osa ei ymmärrä juuri mitään. Perusohjeet menevät perille, mutta aikuisen ohjeita ei usein noudateta vuoden jälkeenkään, kertoo jämsäläinen luokanopettaja Riitta Kaipio-Vihmalo.
Kaipio-Vihmalo on toiminut luokanopettajana yli 20 vuotta ja opettanut maahanmuuttajia myös edellisen pakolaisaallon aikaan vuosina 2015–2016.
– Jotenkin tämä on nyt tällä kertaa vaikeampaa. Suomen kieli ei vaan tartu, ja koulunkäyntitaidot ovat vähän sitä sun tätä. Tuntuu, että jotkut ovat olleet enemmän poissa opetuksesta kuin paikalla, Kaipio-Vihmalo pohtii.
Hänen mukaansa moni opettaja käyttää aikaa tuntien valmisteluun, tekee selkotekstejä ja miettii kuvia yksilökohtaisesti.
– Sitten lapsi ei olekaan paikalla, eikä tiedetä milloin seuraavan kerran tulee.
Kaipio-Vihmalolla on ollut luokassaan lukuvuoden aikana säännöllisesti kaksi ukrainalaista. He ovat solahtaneet ryhmään melko hyvin.
Motivaatio suomen opiskeluun kateissa
Sota ja epävarmuus ovat koetelleet ukrainalaisperheiden jaksamista. Monilla lapsilla isä on rintamalla. Samalla toiveikkuus siitä, että kotiin voisi pian palata, on syönyt motivaatiota suomen kielen opiskeluun keskittymiseltä.
– Osalla oppilaista on ymmärrettävästi selkeästi traumaattista oireilua, yleensä sitä enemmän mitä kauemmin on ehtinyt sodan keskellä asumaan. Lisäksi joillakin on haasteita motivoitua suomen kielen oppimisesta, etenkin jos huoltajalla on vahva tahto palata Ukrainaan heti kun mahdollista, kertoo monikielisen opetuksen suunnittelija Annika Rae Turun kaupungilta.
Toisten ukrainalaislasten motivaatiota on todennäköisesti heikentänyt myös se, että he ovat käyneet samaan aikaan Ukrainan valtion etäkoulua. Opetus on ajoittunut usein iltaan. Kahden koulun käyminen on väsyttänyt lapset.
Kouluille asia on näyttäytynyt paikoin niin, että perheet ovat tehneet joka aamu päätöksen, lähteekö lapsi suomalaiskouluun vai ei.
Opetushallituksen poikkeuksellisen linjauksen mukaisesti etäkoulu omaan maahan on sallittu ukrainalaisille valmistavan opetuksen rinnalla. Linjaukseen päädyttiin, koska ukrainalaispakolaisten tilanne on erilainen kuin monilla muilla, jotka tulevat Suomeen jäädäkseen.
Kun lapset siirtyvät perusopetukseen, kaksinkertaista koulunkäyntiä ei enää suositella.
Harvalla ukrainalaisella oppivelvollisuus
Opetushallituksen mukaan perusopetukseen valmistavasta opetuksesta valmistuu nyt kesän kynnyksellä yli 650 ukrainalaista oppilasta. He siirtyvät syksyllä yleisopetukseen. Tuhansilla muilla ukrainalaislapsilla valmistava opetus on vielä kesken. Todellinen siirtyvien määrä selviää vasta syksyllä.
Jämsässä on pikkukaupungiksi paljon ukrainalaisia. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyviä on alueen kouluissa tämän hetken arvion mukaan noin 50–60. Vertailun vuoksi: Helsingissä siirtyviä on arviolta 210, Turussa 120, Tampereella 80 ja Jyväskylässä 230.
Myös elokuussa alkava perusopetus on ukrainalaisille vapaaehtoista, ellei oppilaan kotikunta ole Suomessa. Ainakaan vielä kovin moni ukrainalainen ei sitä ole hakenut.
Tällä hetkellä noin 900 kouluikäisellä ukrainalaisella on kotikunta Suomessa eli siten myös oppivelvollisuus.
Pienenä pelkona on, että poissaolot jatkuvat myös perusopetuksessa.
– Alussa perheille kerrottiin, että lapsilla ei ole oppivelvollisuutta. En tiedä, tuottiko se liian vapaan käsityksen suomalaiskoulusta yleensä, pohtii valmistavaa eli valo-opetusta Jämsässä koordinoiva erityisluokanopettaja Tuula Peltonen.
Epätietoisuutta on aiheuttanut se, ettei koulu ole saanut tietoa, miksi lapsi on poissa. Syksyn tullen tähän toivotaan parannusta.
– Varsinkin nyt, kun yleisopetukseen siirrytään, huolellisuutta ja käytöstä tarkastellaan myös. Pitäisi olla kirjat ja muut välineet mukana ja poissaoloihin syy ja lupa. Nyt siinä ollut vähän leveyttä, Peltonen sanoo.
Ukrainalaislapsille on tarjolla yhdeksän kuukautta valmistavaa opetusta. Valmistavan kuukaudet juoksevat, vaikka oppilas on poissa syyttä.
– Oppilas voi olla viikon poissa ilman, että läsnäolokuukauden kertyminen keskeytyy. Sitä pidempi poissaolo merkitään väliaikaiseksi keskeytykseksi, kertoo opetusneuvos Katri Kuukka Opetushallituksesta.
Opetushallituksella on syksystä selvät sävelet. Elokuun alussa voimaan tuleva perusopetuslain muutos velvoittaa koulut ennaltaehkäisemään poissaoloja suunnitelmallisesti.
Syksystä lähtien jokaisella koulutuksen järjestäjällä pitää olla toimintamalli siihen, kuinka poissaoloja seurataan, ehkäistään ja kuinka niihin puututaan.
– Kun lapsi otetaan oppilaaksi, häntä koskevat samat koulun säännöt, vaikkei oppivelvollisuutta olisikaan, tiivistää Kuukka.
Kritiikkiä joskus vaikea esittää
Luokanopettaja Riitta Kaipio-Vihmalo kantaa huolta ukrainalaislapsista, sillä hän ei tunne lasten taustoja. Kokenut opettaja huomaa esimerkiksi neuropsykologiset oireet, mutta sodan vaikutusta lapsiin on hankala arvioida.
– On niitä, jotka vain istuvat paikallaan eivätkä tee mitään. Opettajat pohtivat, mitä heidän kanssaan tehdään. Pitäisi päättää, mitä heiltä voi vaatia ja mitä ei, Kaipio-Vihmalo sanoo.
Kritiikkiä on hänen mielestään vaikea esittää, koska kyse on sotaa paenneista ja vielä lapsista.
– En tiedä, saako näin sanoa, mutta tuskin kaikki näiden lasten ongelmat ovat traumaperäisiä. Ja jos niin on, siihen pitäisi saada apua. Opettajan pitäisi pystyä kuitenkin opettamaan.