– Venäjä tulee olemaan Suomen ja Euroopan kohtalon kysymys myös tulevina vuosina, arvioi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Iltalehdelle.
Orpon mukaan Venäjä kehitys näyttää synkältä, koska näköpiirissä on vain huonoja skenaarioita.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin vallassa pysyminen vaatii Orpon mukaan ”todella rajua opposition vaimentamista, kontrollia ja totalitarismia”.
– Se tarkoittaa myös lisää sotilasvoiman lähettämistä Ukrainaan ja samalla riski vahvempien aseiden käytölle kasvaa, Orpo arvioi.
Toisessa skenaariossa Putinin hallinto heikkenee, mikä voi johtaa vallan vaihtumiseen Venäjällä.
– Valitettavasti ei ole ollenkaan selvää, että se vaihtoehto, joka Putinin tilalle tulee, olisi jotenkin parempi meidän näkökulmastamme.
Orpon mukaan nyt ei saa tinkiä Ukrainan sotilaallisesta ja humanitäärisestä avustamisesta eikä Venäjä-pakotteista.
– Ukraina tarvitsee enemmän ja vahvempia aseita. Sama koskee myös humanitääristä apua ja pakotteita, joita pitää lisätä ja tiukentaa.
Venäjä on julistanut olevansa sodassa Ukrainan lisäksi myös länttä vastaan.
– Meidän täytyy nyt olla vahvoja ja Venäjä pitää kerta kaikkiaan eristää. Minua kammoksuttavat puheet, joissa venäläiset päästettäisiin joihinkin urheilukisoihin – ei varmasti pidä.
Orpon mukaan myös energiavirrat Venäjältä on saatava poikki, jotta Putin ei kykene rahoittamaan sotaansa.
Natosta turvaa
Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan Venäjä tulee olemaan Suomen kohtalon kysymys myös tulevina vuosina. Mikhail Metzel/Kremlin Pool, ZUMAWIRE
Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan vaarallisen Venäjän rajanaapurimaana Suomen turvaa lisäisi, jos tänne sijoitettaisiin pysyvästi Nato-joukkoja.
Suomessa pitäisi Orpon mukaan pikaisesti aloittaa avoin keskustelu siitä, millainen Naton jäsenmaa Suomi haluaa olla ja alkaa vaikuttaa asioihin myös Naton sisällä.
– Minusta Suomen ei pidä olla puolivaloilla Natossa, vaan meidän pitää olla aktiivinen Nato-maa, joka on valmis vastaanottamaan Suomeen Naton toimintoja ja jopa hakemaan niitä tänne.
Orpo haluaisi Suomeen pohjoisen Nato-esikunnan ja pysyviä joukkoja. Myös arktinen osaamiskeskus sopisi Suomeen hyvin.
– Pysyvät Nato-joukot toisivat turvaa, ja arktisen sodankäynnin osaaminen on meillä Suomessa aivan huippuluokkaa, joten sellaisen keskuksen saamiseen meillä olisi hyvät mahdollisuudet, Orpo arvioi.
Pohjoisen esikunnan perustaminen ja pysyvien joukkojen Suomeen saattaa olla hankalampi rasti, koska Nato ei ole moniin vuosiin perustanut pysyvää tukikohtaa mihinkään maahan.
– Baltiassakin joukot ovat rotaatiopohjaisia, mutta kun meillä on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa niin kyllä minulla olisi turvallisempi olo, jos täällä olisi Nato-tukikohta, Orpo sanoo.
Aktiivinen kumppani
Nato-jäsenyyden myötä Suomi sitoutuu liittokunnan kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta periaatteeseen.
Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan Suomen pitää näyttää muille kumppanimaille, että Suomi osallistuu aktiivisesti liittolaismaiden turvallisuuden vahvistamiseen.
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi Nato on jo vahvistanut huomattavasti esimerkiksi Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa sijaitsevien monikansallisten taisteluosastojen (EFP) määrää.
Nato-jäsenyyden myötä myös Suomen pitää tehdä poliittinen päätös siitä, lähetetäänkö täältä joukkoja esimerkiksi Baltiaan EFP-joukkoihin.
– Minusta meidän pitäisi olla näissä joukoissa mukana, ja jos se vaatii lainsäädännön muuttamista niin sitten tehdään tarvittavat muutokset, Orpo sanoo.
Hän muistuttaa, että EFP-joukkoihin ei lähetetä varusmiehiä, vaan osallistuminen perustuisi vapaaehtoisuuteen ja virkasuhteeseen.
Suomen Nato-linjana on ollut, että mitään vaihtoehtoja ei suljeta etukäteen pois, mutta Orpon mukaan Suomen roolista Natossa pitää alkaa keskustella sekä hallitus- että oppositiopuolueiden kesken.
– Ei nyt olla salaa Natossa, Orpo päättää.