Main ContentPlaceholder
Venäjän edustajan jättäminen kutsumatta Linnan juhliin oli vahva viesti Kremliin.
Venäjän sotatoimia vastustaneet mielenosoittajat jättivät keltaisia kukkia Venäjän suurlähetystön edustalle Helsingin Tehtaankadulla 1. maaliskuuta 2022. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
IS
Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov putosi tänä vuonna tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton kutsuvieraslistalta. Presidentinlinnaan 6. joulukuuta eivät päässeet myöskään Valko-Venäjän ja Iranin suurlähettiläät.
Päätös jättää Kuznetsov kutsumatta oli poikkeuksellinen mutta täysin perusteltu. Venäjä käy Ukrainassa raakalaismaista hyökkäyssotaa ja pommittaa päivittäin siviilikohteita tarkoituksenaan lisätä ukrainalaisten kärsimyksiä talven kylmyydessä ja ajaa heitä pakolaisiksi muualle Eurooppaan. Venäjän ulkoministeriön korkea-arvoisen edustajan kutsuminen Suomen itsenäisyyden juhlaan oli tässä tilanteessa mahdotonta.
Viimeksi Kuznetsovista kerrottiin uutisissa lokakuun alussa, kun Suomen ulkoministeriö kutsui hänet puhutteluun. Ulkoministeriö kertoi suurlähettiläälle, että Suomi tuomitsee Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa järjestetyt valekansanäänestykset ja alueiden laittomat liittämiset Venäjän federaatioon.
Lue lisää: Näin ex-diplomaatti arvioi päätöstä jättää Venäjän suurlähettiläs pois Linnan juhlista: ”Nyt ollaan tässä pisteessä"
Ajat ovat totisesti muuttuneet. Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen vuosikymmeninä suomalaiset poliitikot, idänkaupan tekijät ja kulttuurivaikuttajat jonottivat päästäkseen sisälle Neuvostoliiton suurlähetystöön Helsingin Tehtaankadulla. Moskovan lähettiläät ja erityisesti niin sanotun puoluelinjan KGB-taustaiset diplomaatit pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan Suomen sisäisiin asioihin – ja heiltä suorastaan kysyttiin mielipiteitä. Pahinta oli se, että Moskovan toiveita pyrittiin noudattamaan kaikilla julkisen elämän tasoilla, Suomen ylintä valtiojohtoa myöten. Yya-aika ei ole kunniakas jakso Suomen historiassa.
Onneksi puolustusvoimissa sentään tiedettiin, miltä suunnalta sotilaallinen uhka tuli. Puolustusvoimat varautui koko kylmän sodan ajan Neuvostoliiton hyökkäykseen, vaikka yya-sopimus määritteli viholliseksi Saksan ja sen liittolaiset, siis Naton.
Neuvostoliiton romahdettua Suomi halusi edelleen pitää yllä hyviä suhteita seuraajavaltioon, Venäjän federaatioon. Yhteistyön kehittämiseen oli uskoa vielä senkin jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin anasti Krimin niemimaan Ukrainalta kevättalvella 2014 ja ryhtyi Itä-Ukrainan sodan osapuoleksi.
”
Putinin hyökkäyssota sai suomalaiset kääntämään Venäjälle selkänsä.
Lue lisää: Venäjän Helsingin-suurlähettiläs: ”Suomalaiset olivat hyviä ystäviä vielä jokin aika sitten…”
Putinin helmikuussa aloittama laajamittainen hyökkäyssota sai suomalaiset kääntämään Venäjälle selkänsä. Naamiot putosivat. Nyt Venäjä on käytännössä suljettu yhteistyöstä Suomen kanssa, lukuun ottamatta välttämättömintä tiedonvaihtoa. Kaupankäynti maiden välillä on tyrehtynyt olemattomiin.
Suomen idänsuhteet ovat historiallisen syvässä aallonpohjassa, eikä paluuta entiseen ole näköpiirissä. Venäjä joutuu odottamaan suhteiden normalisointia vielä hyvin pitkään. Ehkä jopa vuosikymmeniä.