Jotta ymmärtäisi, mitä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtuu, on osattava lukea strategisia viestejä. Strateginen viesti tarkoittaa lausetta, jota ministerit ja valtionjohtajat toistavat kuin yhdestä suusta.
Tiistaina Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoivat kukin vuorollaan, että Ruotsin ja Suomen tavoitteena on liittyä Natoon yhtä aikaa.
Enää ei kuitenkaan käytetty ilmaisua ”käsi kädessä”, ruotsiksi ”hand i hand”.
Retoriikan muutos ei ole sattumaa.
Tavoite on politiikassa jotakin, jonka toteutuminen olisi suotavaa.
Ilmaisu pitää sisällään viestin, että on olemassa vaihtoehtoinen reitti: tässä tapauksessa se, että Suomesta tulee Naton täysjäsen ennen Ruotsia.
Niinistö on korostanut valmiutta nopeaan päätöksentekoon, ja Haavisto pohtinut aamu-tv:ssä erillisten polkujen mahdollisuutta. Viestejä on siis ollut useita.
Iltalehti uutisoi maanantaina, että Suomen neuvottelijat saavuttivat turkkilaisten kanssa yhteisymmärryksen jo ennen joulua. Tieto on varmistettu neuvottelutilanteen tuntevilta ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteiltä.
Tieto nousi välittömästi pääuutiseksi Ruotsin suurimmissa tiedotusvälineissä.
Ruotsin ja Turkin väliset keskustelut ovat jäissä, eikä Billströmillä ole kristallipalloa tauon pituudesta.
Kevättalvella 2022 Suomi johdatti Ruotsin jättämään Nato-hakemuksen. Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) tekivät ruotsalaisille selväksi, että Suomi hakisi puolustusliiton jäsenyyttä joka tapauksessa – tarvittaessa ilman Ruotsia.
”Nu styrs Sverige från Helsingfors (suom. Nyt Ruotsia johdetaan Helsingistä)”, kirjoitti ruotsalaislehti Expressen (14.4.2022).
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Julianne Smith kertoi Iltalehdelle, että hän oli aiemmin ajatellut Ruotsin tekevän aloitteen Nato-jäsenyydestä ennen Suomea.
Tosipaikassa amerikkalaiset ihailivat suomalaisten päättäväisyyttä ja rohkeutta hakea Natoon venäläisten reaktioista piittaamatta.
Suomi istui Nato-auton etupenkillä ja ohjasi sitä. Ruotsin paikka löytyi takapenkiltä.
Vuotta myöhemmin Suomi on joutunut erikoisella tavalla takapenkille ja jännittää, mihin suuntaan Turkin ja Ruotsin suhteet kehittyvät.
Käänne on erikoinen, mutta se ei ole koko totuus.
Amerikkalaiset ja britit ymmärtävät kyllä, jos Suomi liittyy Natoon ennen Ruotsia. Naton tärkeimmät jäsenvaltiot ajattelevat asiaa reaalipoliittisesti. Suomella on 1 340 kilometriä maarajaa hyökkäyssotaan ryhtyneen Venäjän kanssa.
Suomi on kipeämmin 5. artiklan suojan tarpeessa kuin Ruotsi.
Ruotsin hallituskin ymmärtää hiljaisesti suomalaisten huolta.
– Turkki viestii nyt suhtautuvansa Suomen Nato-hakemukseen positiivisemmin kuin Ruotsin hakemukseen, mutta se on Turkki, joka tekee Turkin päätökset, Billström arvioi IL:lle Hanasaaren turvallisuusseminaarissa.
Ruotsin ulkoministeri jatkoi korostamalla, että naapurukset ovat suvereeneja valtioita, eikä niiden Nato-jäsenyyksiä ole sidottu toisiinsa.
– Vaikka on erittäin vahva intressi pitää Ruotsin ja Suomen prosessit yhdessä, täytyy kunnioittaa sitä, että Nato-jäsenyydessä on kyse kansallisesta edusta, Billström lisäsi.
Siinä se tuli sanotuksi. Billströmin vastaus paljastaa, että ruotsalaiset tietävät Suomen olevan rajamaana turvattomammassa asemassa. Rakas naapuri ymmärtää kyllä, jos vain Suomelle aukeaa maaliskuussa ovi Natoon.