Itänaapurin metsäteollisuus etsii uusia asiakkaita muualta kuin Euroopasta, mutta kuljetuskustannukset syövät viennin kannattavuutta. Lähes täydellinen riippuvuus läntisestä teknologiasta uhkaa myös lamauttaa tuotannon.
Venäjä yrittää löytää uusia vientimarkkinoita metsätaloustuotteilleen pakotteiden suljettua perinteiset Euroopan markkinat. Uudet markkinat ovat kuitenkin kaukana, ja kuljetuskustannukset ovat korkeat.
– Kuljetuskustannukset syövät viennin kannattavuutta. Joskus kuljetus voi maksaa jopa enemmän kuin tavaran valmistaminen, kertoo Venäjän metsäteollisuuteen erikoistuneen moskovalaisen WhatWood-konsulttitoimiston konsultti Igor Novoselov.
Novoselovin mukaan vienti Eurooppaan on perinteisesti tuonut noin kolmanneksen Venäjän metsäteollisuuden vientituloista. Suomen lähialueilla Luoteis-Venäjällä Euroopan osuus viennistä on ollut noin puolet ja joissain tuotteissa tätäkin enemmän.
– Erityisen vaikea tilanne on Luoteis-Venäjän yrityksillä, jotka ovat vieneet vaneria, puupellettejä ja osittain myös sahatavaraa, Igor Novoselov kertoo.
Uudet markkinat kaukana ja köyhempiä kuin Eurooppa
Uusia markkinoita Venäjän metsäteollisuus etsii erityisesti Kaakkois-Aasiasta, Turkista, Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta. Kuljetukset näille alueille maksavat kuitenkin huomattavasti enemmän kuin Eurooppaan. Usein valmiita logistisia reittejä ei edes ole olemassa, vaan niitä pitää luoda, mikä sekin maksaa rahaa.
Venäjän suurimman metsätalousyhtiön Segeza groupin hallintojohtaja Nikolai Ivanov sanoi kesäkuussa uutistoimisto Interfaxin jutussa (siirryt toiseen palveluun), että "uusien markkinoiden valloittaminen nostaa logistiikkakulut 2,5–4,7 kertaisiksi".
Myös uusien asiakkaiden maksukyky on usein alhaisempi kuin Euroopassa. Kaupaksi käyvät halvemmat tuotteet.
– Maksukyvyssä Euroopan markkinoiden kanssa on vaikea kilpailla. Kukaan ei osta samaan tapaan kalliita ja laadukkaita tuotteita kuin EU-asiakkaat, Igor Novoselov sanoo.
Venäläisten metsätaloustuotteiden kilpailukykyä syö myös Venäjän ruplan vahvistuminen. Rupla on nyt noin neljänneksen vahvempi euroon ja dollariin verrattuna kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Hakkuumäärät voimakkaassa laskussa
Pakotteet eivät Igor Novoselovin mukaan ainakaan vielä ole aiheuttaneet suoranaista romahdusta Venäjän metsätaloudessa. Merkkejä jyrkästä laskusta on kuitenkin jo näkyvillä.
Esimerkiksi Luoteis-Venäjällä hakkuumäärät vähenivät WhatWoodin mukaan ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 11,9 prosenttia. Leningradin alueella Suomen rajan lähellä hakkuut vähenivät peräti 31 prosenttia. Karjalan tasavallassa lasku oli 6 prosenttia ja Arkangelin alueella 2 prosenttia.
WhatWood-konsulttitoimisto arvioi, että loppuvuoden aikana hakkuumäärien lasku kiihtyy entisestään Luoteis-Venäjällä.
– Leningradin alueella hakkuumäärät voivat laskea jopa puoleen. Karjalan tasavallassa ja Arkangelin alueella pudotus on luultavasti vähäisempää, mutta kuitenkin kaksinumeroisia lukuja, Igor Novoselov sanoo.
Hakkuiden vähentyminen kiihtyy loppuvuonna, koska alkuvuonna hakkuita ja tuotantomääriä vielä tuki vienti EU-maihin. Kokonaan vienti loppui vasta 10. heinäkuuta, kun EU:n asettamat puun ja puutuotteiden pakotteiden siirtymäaika umpeutui.
Venäläinen puu sotki markkinat
Suomalaisten yrittäjien mukaan Suomeen ja Eurooppaan tuli runsaasti puutavaraa Venäjältä vielä touko-heinäkuussa ja sen vaikutus tuntuu edelleen markkinoilla.
– Sieltä tuli niin paljon sahatavaraa, että kaikki on tankannut sitä täyteen Suomessa, Baltiassa ja muualla Euroopassa. Se pilasi koko loppuvuoden, lappeenrantalaisen Mustolan sahan yrittäjä Raine Koskinen kertoo.
“Katastrofaalinen tilanne”
Venäjän metsäteollisuuden edustajat keskustelivat alan tilanteesta kesäkuun lopussa Venäjän parlamentin seminaarissa. Venäläisten tiedotusvälineiden mukaan tunnelmat olivat synkät.
Frishmanin mukaan Svezan tuotantolaitokset toimivat tuolloin 30–35 prosentin kapasiteetilla.
Teknologinen riippuvuus
Euroopan viennin loppumisen lisäksi Venäjän metsäteollisuudella on myös toinen suuri ongelma: lähes totaalinen teknologinen riippuvuus eurooppalaisista metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden valmistajista.
– Käytännössä koko Venäjän metsäteollisuus toimii läntisellä ja eurooppalaisella kalustolla, Igor Novoselov kertoo.
Riippuvuuden murtaminen on lähes mahdotonta nopeasti ja vaatisi jättimäisiä investointeja. Kokonaisten tehtaiden laitteistoja pitäisi muuttaa toisiksi. Usein vaihtoehtoisia laitteistoja ei ole edes olemassa. Novoselovin mukaan tämä koskee erityisesti sellu- ja peperiteollisuuden koneita ja laitteita.
– Tuotantolaitosten koneistojen vaihtaminen on käytännössä mahdotonta, koska niiden toimittajat ovat usein alansa lähes ainoita toimittajia. Tällaisia laitteistoja toimittavat esimerkiksi suomalaiset Valmet ja Metso sekä itävaltalainen Andritz, Novoselov sanoo.
Venäjän metsäteollisuus ostikin EU-maista mahdollisimman paljon varaosia ennen kuin teknologiavientiä koskevat EU-pakotteet astuivat lopullisesti voimaan 10. heinäkuuta. Tämä antaa niille mahdollisuuden toimia jonkin aikaa ilman eurooppalaista varaosahuoltoa.
– Yritykset pystyvät toimimaan varastojensa avulla ehkä 1–3 vuotta, Igor Novoselov arvioi.
Kovassa käytössä olevien metsäkoneiden varaosapuute tulee nähtävästi eteen jo huomattavasti aiemmin. Suurin osa niistäkin on läntistä alkuperää.
Suhdannehuipulta syöksyyn
Igor Novoselov kertoo, että viime vuosi oli Venäjän metsäteollisuuden kaikkien aikojen paras vuosi.
– Metsäsektorin yritysten liikevaihdot ja liikevoitot olivat huipulla. Tunnelmat olivat erittäin hyvät, Novoselov kuvailee ilmapiiriä alalla vielä vuoden alussa.
Venäjällä olivat lähdössä liikkeelle myös suuret investoinnit muun muassa uusiin sellu- ja paperitehtaisiin, joita ei ole rakennettu vielä yhtään uutta itänaapuriin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Nyt suunnitelmat pitää pistää joko täysin uusiksi tai kuopata ainakin toistaiseksi.