Pekka Katajan murha­yritys­juttu: Nämä 4 asiaa ratkaisivat syyllisyyden oikeudessa

Tuomio on poikkeuksellinen, sillä näyttö koostui pääasiassa aihetodisteista.

Hovioikeus antoi tiistaina poikkeuksellisen tuomion perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Katajaan kohdistuneesta väkivallanteosta.

Vaasan hovioikeus tuomitsi Juha Kalevi Lindroosin, 43, kuudeksi vuodeksi vankeuteen. Tuomion perustana oli pääasiassa aihetodisteista koostuva näyttö.

Lindroos tuomittiin avunannosta murhan yritykseen ja törkeään kotirauhan rikkomiseen.

Käräjäoikeus oli hylännyt miehen syytteet.

Kataja pahoinpideltiin kotonaan Jämsän Jämsänkoskella 17. heinäkuuta 2020. Kaksi miestä tunkeutui aamupäivällä hänen asuntoonsa tekaistun pakettitoimituksen varjolla.

Kun Kataja avasi oven, tekijät ryntäsivät sisään. Katajaa lyötiin useita kertoja päähän vasaralla tai vastaavalla esineellä. Väkivallanteon jälkeen tekijät pakenivat paikalta, mutta paketti jäi asuntoon.

Hovioikeuden tuomion perustana oleva näyttö painottui pääasiassa neljään keskeiseen asiaan, jotka kokonaisuutena hovioikeuden mielestä osoittivat, että Lindroos oli osallinen tekoon.

Motiivi

Hovioikeuden mukaan teon motiivi oli poliittinen. Motiivi liittyy perussuomalaisista erotettuun, Jyväskylän entiseen kaupunginvaltuutettuun Teemu Torssoseen.

Torssonen ja hänen tukijansa olivat oikeuden mukaan turhautuneita toimintaan perussuomalaisissa sekä vaalipäällikkö Katajaan. He olivat käyttäneet Katajasta muun muassa ilmaisuja ”pääroisto” ja ”pääsortaja”. Katajan toimintaa he kuvasivat yksinvaltaiseksi, sortamiseksi, vainoamiseksi ja manipuloinniksi.

Lindroos oli osallistunut Torssosen poliittiseen toimintaan toimien Torssosen tukiryhmän puheenjohtajana.

Oikeuden mukaan se, että Katajan asunnosta ei ole teon yhteydessä varastettu mitään, viittasi vahvasti siihen, että motiivina oli hyökätä nimenomaan Katajaa vastaan. Tähän viittasi myös teon suunnitelmallisuus ja käytetyn väkivallan voimakkuus.

Torssonen on ollut itsekin epäiltynä osallisuudesta Pekka Katajan murhan yritykseen. Hänen osaltaan on kuitenkin tehty syyttämättäjättämispäätös.

Postipaketti

Rikospaikalta löytyi tyhjä postipaketti, jonka liimapinnoilla oli Lindroosin sormenjäljet. Postipaketin turvin tekijät saivat Katajan avaamaan kotinsa oven.

Hovioikeuden mukaan Lindroosin osallisuutta tukivat postipaketista löydetyt sormenjäljet sekä hänen kotoaan löydetty, paketissa käytettyä teippiä vastaava teippi. Asiassa oli tullut näytetyksi, ettei pakettia ole avattu sen sulkemisen jälkeen. Näin ollen Lindroos oli hovioikeuden mukaan ollut sulkemassa kyseistä tyhjää postipakettia.

– Lindroos ei ole kyennyt uskottavasti selittämään sitä, miten tyhjänä suljettu, ehjä postipaketti, jonka teippien liimapinnoilla on ollut hänen sormenjälkiänsä, on päätynyt rikoksen tekopaikalle, hovioikeus perusteli.

Auto

Lindroosin omistama hopeanharmaa Volkswagen Passat oli väriltään ja malliltaan vastaava kuin todistajan havaitsema auto, jolla kaksi miestä oli todistajan mukaan liikkunut tapahtuma-aikana tekopaikan läheisyydessä.

Tuntomerkkeihin sopiva auto oli liikkunut Jämsänkoskella ja tallentunut valvontakameratallenteisiin. Auton rekisterinumero ei näkynyt valvontakamerakuvista.

Poliisi oli Katajan hätäkeskussoittojen ajankohtien perusteella käynyt läpi valvontakameratallenteita aikaväliltä kello 9.45–10.15. Todistajalta saatuihin tuntomerkkeihin sopivia autoja oli ollut vain yksi.

Hopeanharmaa Passat oli ajanut Katajan asunnon suuntaan ja palannut samaa tietä takaisin noin 10 minuuttia myöhemmin.

– Lindroosin autossa ja tekijöiden teon yhteydessä käyttämässä autossa voidaan havaita useampi yhtäläisyys. Selviä eroavaisuuksia autojen välillä ei esitetyn aineiston perusteella ole havaittavissa. Ottaen samalla huomioon edellä motiivista ja postipaketista lausuttu, hovioikeus katsoo esitetyn näytön tukevan vahvasti sitä, että tekijät ovat käyttäneet nimenomaan Lindroosin autoa.

Alibi

Lindroosilla ei ollut tekoajankohdalle alibia.

Lindroosin puhelimien sijainti- ja datatiedot tapahtumapäivältä olivat erilaisia kuin tekoa edeltäneinä päivinä tai seuraavana päivänä. Tekopäivänä mies ei käyttänyt puhelimiaan kuin vasta iltapäivällä kello 14 jälkeen, vaikka hänellä oli riidattomasti työpäivä. Kello 14 jälkeen Lindroos oli käyttänyt puhelimiaan säännöllisesti. Kyseiset seikat tukivat oikeuden mielestä sitä, että Lindroos ei aamun ja aamupäivän aikana ollut puhelintensa luona.

Lisäksi sähkönkulutus miehen kotona viittasi tekoajankohtana siihen, ettei tämä ollut tuolloin kotona. Puolustuksen todistaja ei myöskään hovioikeuden mukaan pystynyt antamaan miehelle luotettavaa alibia.

Syyttäjä oli ensisijaisesti vaatinut miehelle rangaistusta murhan yrityksestä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Hovioikeuden mukaan näyttämättä kuitenkin jäi, että Lindroos olisi ollut varsinaisesti Katajan ovella ja siten kohdistanut tähän väkivaltaa.

Valtionsyyttäjä Mika Appelsin on tyytyväinen tuomioon.

Appelsin sanoo, että hovioikeuden ratkaisu oli yksiselitteinen ja erittäin hyvin perusteltu. Käräjäoikeuden ratkaisua Appelsin piti puutteellisesti perusteltuna, mutta hovioikeuden ratkaisussa asia tuli hänen mielestään hyvin käsitellyksi.

Appelsin sanoo, ettei häntä jäänyt harmittamaan, vaikka ensisijainen vaatimus murhan yrityksestä ei mennytkään oikeudessa läpi.

– Tuomio on siinä mielessä poikkeuksellinen, että näyttö koostui pääasiallisesti aihetodisteista. Korkein oikeus on antanut yhden vastaavankaltaisen tuomion, johon myös hovioikeus viittasi.

Valtionsyyttäjä Appelsin pitää myös itse rikosta hyvin poikkeuksellisena. Tekijöiden jäljille pääseminen kesti perusteellisesta esitutkinnasta huolimatta poikkeuksellisen kauan siihen nähden, että julma teko tapahtui keskellä kirkasta päivää.

– Jälkiä on selvästi peitelty erittäin laajasti ja paljon.

Hovioikeuden tuomiossa on kuitenkin yksi kääntöpuoli: Katajan pahoinpidelleiden miesten henkilöllisyys on yhä selvittämättä eli varsinaisesta murhan yrityksestä ei ole edelleenkään tuomittu ketään.

– Vasaramies ja pakettimies ovat edelleen vapaalla jalalla, Appelsin sanoo.