Pitkittynyt arvostelu voi vaikuttaa Erdoğanin kannatuslukuihin kielteisesti. Tämä juttu kertoo, mitä voimme odottaa.
Yli 5 000 ihmistä on kuollut voimakkaiden järistysten seurauksena Turkissa ja Syyriassa, ja luvun pelätään nousevan.
Samaan aikaan Turkin oppositio ja kansalaiset ovat turhautuneet presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinnon järjestämän avun hitauteen katastrofialueille.
Suuttumus on luonnollista tällaisissa katastrofitilanteissa, ja sillä voi olla vaikutusta sisäpolitiikkaan, toteaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta Ylelle puhelimitse.
– Kansan keskuudessa ollaan kiukkuisia siitä, miten huonosti valtion resursseja on hyödynnetty pelastustyössä. Ihmetellään, miksi avunsaanti kestää kauan ja miksei armeijan välineistöä ole paremmin hyödynnetty, Alaranta kertoo.
Turkissa on Alarannan mukaan myös kommentoitu, että opposition hallitsemille alueille apu tulee kaikkein hitaimmin.
Turkkilaiset valmistautuvat parhaillaan toukokuussa pidettäviin parlamentti- ja presidentinvaaleihin, joita on luonnehdittu poikkeuksellisen tiukoiksi. Presidentti Erdoğan taistelee poliittisesta tulevaisuudestaan.
Suomen ja Ruotsin hyväksyminen Naton jäseniksi on kytköksissä Turkin vaaleihin. Voiko maanjäristyksellä olla välillisesti vaikutuksia tuleviin vaaleihin tai Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle?
Jos kritiikki kestää vielä ensi viikkoon ja jos se kohdistuu nimenomaan presidentti Erdoğaniin, voi sillä olla sisäpoliittista merkitystä ja se saattaa heijastua kielteisesti Erdoğanin kannatuslukuihin.
Vaaleihin on aikaa hieman yli kolme kuukautta.
– Jos hän onnistuu kääntämään tämän voitokseen, niin silloin hänen suosiolleen tällä ei ole kielteistä vaikutusta, Alaranta sanoo.
”Maanjäristys hyödyksi Nato-prosessissa”
Ruotsissa Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun) kirjoittaa, että Turkin maanjäristys saattaa välillisesti olla hyödyksi Ruotsin Nato-prosessissa. Lehden mukaan Turkin tuki Erdoğanille todennäköisesti kasvaa, mikä lisää hänen mahdollisuuksiaan tulla valituksi uudelleen.
Presidentti Erdoğan on toistaiseksi käyttänyt Ruotsin ja Suomen Nato-hakemuksia pelinappuloina pyrkiessään uudelleenvalintaan.
– Katastrofit yleensä vahvistavat istuvaa hallitusta ja voivat saada turkkilaiset Erdoğanin taakse laajana rintamana, Dagens Nyheter kirjoittaa.
Ei ehkä vaikutusta Suomen Nato-prosessiin
Toni Alarannan mukaan maanjäristyksen vaikutuksia Suomen Nato-prosessiin voi vain arvailla. Samoin sitä, onko Suomi nyt todella erilaisessa asemassa kuin Ruotsi.
Käsitys tuntuu olevan se, että Turkilla on valmius käsitellä Suomen ja Ruotsin hakemukset erikseen, Alaranta sanoo.
Parlamentin kuuluisi jäädä maaliskuun loppuun mennessä istuntotauolle vaalien takia.
– Jos tästä [järistyksestä] tulee isompi sisäpoliittinen ongelma, niin Erdoğanin Nato-ratifioinnit hautautuvat sen alle.
– Vielä ei olla siinä vaiheessa, että näillä tapahtumilla olisi vaikutusta Nato-prosessiin, Alaranta kommentoi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.