Asiantuntijoiden mukaan on usein väärä käsitys, ettei korkeampaa palkkaa ansaitsevan vanhemman kannata jäädä hoitamaan lasta. Tulojen laskeminen perhevapaan ajalta on monimutkaista, mutta sitä helpottamaan on tulossa sovellus.
Antti ja Riikka Vaaja aikovat jakaa vanhempainrahapäivät tasan perheen toisen lapsen kohdalla, jonka laskettu aika on syyskuussa. Perheen 3-vuotiaan esikoisen Urhon kohdalla Antti teki muita järjestelyjä, jotta pystyi hoitamaan lasta kotona viisi kuukautta. Kuva: Sami Kero / HS
Roosa Oksanen HS
HelsiNgissä asuvien Riikka ja Antti Vaajan perheessä eletään jännittäviä aikoja. Perheen toisen lapsen laskettu aika on noin kuukauden päästä, ja Riikka on juuri jäänyt raskausvapaalle.
Vaajat ovat päättäneet pitää omat kiintiönsä vanhempainvapaista. Elokuun alussa voimaan tulleen perhevapaauudistuksen seurauksena molemmat vanhemmat saavat vanhempainrahaa 160 päivää.
Riikka aloittaa oman vanhempainrahajaksonsa suoraan 40 päivän raskausrahan jälkeen. Kapulanvaihto on luvassa ensi kesänä.
Vaajat saavat nyt enemmän ansiosidonnaista vanhempainrahaa kuin vuonna 2019 syntyneen ensimmäisen lapsen kohdalla. Niistä aiempaa suurempi määrä on kiintiöity isälle.
Muutos helpotti päätöstä jakaa vanhempainrahapäivät tasan. Sekä Riikka että Antti toimivat asiantuntijatehtävissä. Antin bruttokuukausipalkka on lähes 2 000 euroa suurempi kuin Riikan.
”Kun tietää, että molemmille tulee ansiosidonnaista, ei tarvitse samalla tavalla miettiä, että mitä jos enemmän tienaava on kotona”, Riikka sanoo.
Riikan mukaan moni äitituttava on perustellut vain äidin kotona olemista sillä, että isä ansaitsee enemmän.
”Se on minusta aika yleinen selitys. En tiedä, kuinka moni on oikeasti laskenut, että mikä se erotus sitten olisi, jos se olisikin toisin päin.”
Riikka ja Antti Vaaja toivovat, että perhevapaauudistuksen ansiosta vanhempainvapaiden tasaisempi jakaminen yleistyy. Kuva: Sami Kero / HS
Perhevapaauudistuksen keskeisenä tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken. Viime vuonna 89 prosenttia vanhempainrahapäivistä korvattiin äideille.
Huoli perheen tulojen laskemisesta on kyselyjen mukaan yksi keskeisimmistä asioista, jonka vanhemmat ilmoittavat syyksi siihen, miksi isä jättää vapaat käyttämättä.
”Pelätään vaikutusta perheen tulotasoon ja sanotaan, että isän ei ole taloudellisesti mahdollista jäädä kotiin”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi. Hän tutkii parhaillaan pienten lasten vanhempien perhevapaavalintoja.
Närvin mukaan on kuitenkin eri asia, kuinka todenmukainen arvio yleensä on.
”Kyse on enemmän ennakko-oletuksista kuin siitä, että perheessä olisi laskettu, miten erilaiset vapaiden jakamisen tavat näkyisivät perheen taloudessa.”
Närvi viittaa ennen perhevapaauudistusta tehtyihin laskelmiin, joiden mukaan useimmissa tilanteissa isän on taloudellisesti kannattavaa pitää vähintään omat kiintiönsä.
Sama todetaan hallituksen esityksessä perhevapaauudistuksesta. Tämä pätee esityksen mukaan etenkin silloin, kun äiti menee töihin isän jäädessä vapaalle ja kun äidin palkka ei ole merkittävästi isän palkkaa pienempi.
Perheen tulojen laskeminen perhevapaiden ajalta on yllättävän monimutkaista, sanoo Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila. Hän on ollut mukana kehittämässä myöhemmin julkaistavaa sovellusta, jolla perheet voivat laskea tilanteensa mukaan, kuinka vapaiden jakaminen vaikuttaa perheen tuloihin.
”Bruttotulot ovat helposti laskettavissa, mutta verotuksen jälkeen käteen jäävien nettotulojen laskenta on monimutkaisempaa. Ymmärrän, että se on sitä myös perheille.”
On kuitenkin useimmiten väärä käsitys, ettei korkeampaa palkkaa ansaitsevan vanhemman kannata jäädä kotiin hoitamaan lasta tulojen laskemisen takia, Isolankila sanoo. Siihen vaikuttaa erityisesti vanhempainpäivärahan ansiosidonnaisuus.
Vaihtoehtona isän kotiin jäämiselle on yleensä se, että äiti jää kotihoidontuelle, joka ei ole ansiosidonnaista tuloa.
Vanhempi voi nyt luovuttaa omasta 160 päivän kiintiöstään toiselle vanhemmalle korkeintaan 63 päivää. Jos toinen vanhempi jättää kokonaan vanhempainrahansa käyttämättä, 97 päivää jää siis käyttämättä.
”Perheeltä jää nelisen kuukautta ansiosidonnaista käyttämättä. Silloin toinen vanhempi on pidempään kotihoidontuella. Siinä perhe todennäköisesti häviää, vaikka vanhempien välillä olisi isokin tuloero”, Isolankila sanoo.
Lisäksi vanhempainrahan 16 ensimmäistä päivää maksetaan toiselle vanhemmallekin nyt korotettuina. Aiemmin korotettua päivärahaa on saanut vain äiti.
Moni myös unohtaa Isolankilan mukaan laskelmia tehdessään progressiivisen verotuksen tasaavan vaikutuksen.
Perhe voi laskea, että isän ei kannata jäädä kotiin, koska tämän palkka on niin iso, että isän tulot laskevat enemmän kuin mitä äidin palkka töihin palatessa kompensoisi.
”Bruttotuloja laskemalla saattaa näyttää siltä, ettei vapaiden jakaminen ole kannattavaa. Mutta kun verotuksen huomioi, tilanne voi kääntyä päälaelleen.”
Isolankilan mukaan tuloeron tulee olla merkittävä, jotta isän kannattaisi taloudellisesta näkökulmasta jättää vapaansa käyttämättä.
”Jos esimerkiksi äiti on keskituloinen, palkkaero voi olla parituhattakin euroa, ja vielä kannattaa jakaa vapaat.”
”Mitä suurempi tuloero vanhemmilla on, sitä enemmän taloudellisesta näkökulmasta pienempituloisen vanhemman kannattaa käyttää vapaita. Mutta kannattaako se 97 päivää jättää käyttämättä? Yleisesti ottaen ei.”
Isolankila huomauttaa, että vanhempainvapaiden tasaisempaan jakamiseen kannustaa myös joustavuuden lisääntyminen.
Uudistuksen jälkeen vanhempainrahan käyttämisen voi ajoittaa joustavasti haluamalleen ajankohdalle raskausrahan päättymisestä siihen asti, että lapsi täyttää kaksi vuotta.
”Vanhempainrahan on aiemmin käytännössä käyttänyt kokonaan äiti, koska se on ollut pakko käyttää äitiysloman jälkeen. Nyt tilanne on täysin toinen, kun vanhempainraha voidaan jakaa joustavasti.”
Antti ja Riikka Vaajan esikoinen Urho syntyi vuonna 2019. ”Emme osanneet silloin edes ajatella, että Antti voisi käyttää myös vanhempainrahaa.” Kuva: Sami Kero / HS
Kun Riikka ja Antti Vaajan esikoinen Urho syntyi vuonna 2019, Riikka käytti kaikki vanhempainrahapäivät.
”Kaikki ohjeet olivat, että ’hae vanhempainrahat samalla kun haet äitiysavustuksen’. Emme osanneet edes ajatella, että Antti voisi käyttää myös vanhempainrahaa.”
Antti käytti esikoisen kohdalla hänelle kiintiöidyn isyysrahan. Hän teki myös muita järjestelyjä, jotta pystyi hoitamaan Urhoa viisi kuukautta kotona, kun Riikka palasi töihin Urhon ollessa 10 kuukauden ikäinen.
”Säästin töistä siihen ajankohtaan lomia, ja olin yhden kuukauden kotihoidontuella”, Antti kertoo.
”Kotihoidontuki oli toki merkittävä pudotus tuloihin. Veroprosentti kuitenkin aleni, mikä kompensoi pudotusta.”
Tulevan lapsen kohdalla Antti aikoo olla kotona lapsen kanssa noin puoli vuotta.
”En ole kotona mitenkään mahdottomasti pitempää aikaa kuin viimeksi, mutta nyt pystyn pitämään sen kokonaan ansiosidonnaisen avulla.”
”Pelkkä kotihoidontuki on tosi pieni, joten on kiva, että saamme molemmat pitkät ansiosidonnaiset”, Riikka sanoo.
Perheissä on kuitenkin hyvin erilaisia tilanteita, THL:n Johanna Närvi muistuttaa. Hänen mukaansa yksi keskeinen syy sille, miksi äidit käyttävät pitkään kotihoidontukea, on se, ettei heillä ole työtä, mihin palata.
”Usein pitkiä kotihoidontukikausia käyttävillä äideillä ei ole välttämättä sidosta työmarkkinoilla eikä työkokemusta. Tai he työskentelevät matalapalkka-aloilla, ja saatavilla oleva työ ei houkuttele.”
Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila sanoo, että taloudellisesta näkökulmasta perheelle voi kuitenkin olla jopa kannattavampaa, että äiti ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi kotihoidontuelle jäämisen sijaan.
”Työmarkkinatuki on kotihoidontukea korkeampi, joten voi olla kannattavaa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, kun isä käyttää sillä aikaa vanhempainrahaa.”
Perhevapaauudistus kasvattaa kannustimia sille, että isät pitävät pidemmän perhevapaan, sanoo valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli Kärkkäinen.
Aikaisemmissa uudistuksissa on hänen mukaansa havaittu, että kun isälle kiintiöityä osuutta on kasvatettu, se on myös lisännyt isien vanhempainvapaan käyttöä.
”Oma pääviestini on, että useimmissa tapauksissa isien kotiin jääminen on myös taloudellisesti kannattavaa – ja paljon useammin mitä julkisessa keskustelussa tai ennakko-oletuksissa nähdään.”
”Valitettavan usein kuuluu vieläkin, että taloudellisesti ei ole mahdollista jäädä kotiin, vaikka useissakin tapauksissa on pikemmin päinvastainen tilanne: onko isillä varaa olla jäämättä kotiin?”
Kärkkäisen kysymys koskee sekä taloudellista näkökulmaa että tilannetta laajemmin.
”Täytyy muistaa myös isien tasa-arvonäkökulma osallistua vanhemmuuteen tasa-arvoisesti ja olla siellä päävastuussa.”
Riikka ja Antti Vaaja ovat tyytyväisiä siihen, että molemmat olivat kotona hoitamassa lasta jo esikoisen kohdalla. ”Näkee sen, että Urho on tottunut olemaan pienestä pitäen meidän molempien kanssa.” Kuva: Sami Kero / HS
RiikKa ja Antti Vaaja toivovat, että perhevapaauudistuksen seurauksena vanhempainvapaiden jakaminen tasaisemmin yleistyy.
He kokevat, että vapaiden tasainen jakaminen on ollut heidän perheessään tärkeää käytännön vastuiden jakamisen kannalta sekä suhteen luomisessa lapseen.
”Molemmat ovat kokeneet sen, mitä se parhaimmillaan ja pahimmillaan voi olla, kun on yksin kotona lapsen kanssa. Molemmilla on ymmärrys, että kotona lapsen kanssa oleminen voi olla joskus rankempaa kuin päivätöissä. Ja näkee myös sen, että Urho on tottunut olemaan pienestä pitäen meidän molempien kanssa”, Riikka kuvailee.