Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö ehdottaa pohtimaan poliisikouluun uutta linjaa tai kiintiötä niille potentiaalisille osaajille, jotka eivät läpäise valintakokeen fyysisten testien kriteereitä.
Poliisikoulun opiskelijat osallistuivat voimankäyttöharjoitukseen syksyllä 2012. Kuva: Reijo Hietanen
Riika Nykänen HS
Suomen poliisia uhkaa tutkijapula, esittää Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.
Koskimäen mukaan tilanne on tällä hetkellä se, että poliiseja valmistuu liian vähän. Koskimäen huoli liittyy erityisesti tuleviin vuosiin, kun ikäluokat Suomessa muutoinkin pienenevät.
”Alimmillaan vuodessa valmistuu 250 poliisia. Tämä on oikeasti vakavan tarkastelun paikka.”
Aloituspaikkoja poliisiammattikorkeakoulussa on viimeisen kuuden vuoden aikana varattu vuosittain 400 opiskelijalle. Kouluun valittujen määrä vaihtelee vuosittain. Alimmillaan koulutukseen on tuona aikana hyväksytty 255 henkilöä viime vuonna. Aloituspaikat täyttyivät viimeksi vuonna 2018, jolloin koulutukseen hyväksyttiin 400 hakijaa.
Koskimäen mukaan koulusta ei valmistu tarpeeksi etenkään rikostutkintaan suuntautuneita tai motivoituneita ihmisiä.
”Näen, että tämä on myös osa poliisin rikostutkinnan ruuhkautumisen ongelmaa.”
Rikostutkinnat ovat ruuhkautuneet muun muassa juuri Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella.
Hän puhuu Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen puolesta, mutta näkee rikostutkinnan huolien ja rekrytointiongelman olevan myös valtakunnallinen ongelma.
”Tosiasia on, että kaikilla on vaikeuksia saada tutkijoita.”
”Menetämme tällä hetkellä potentiaalia, jos kaikilta edellytetään, että täytyy juosta 1 500 metriä tietyn ajan sisään”, näkee Itä-Uudenmaan poliisin poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Koskimäen näkemyksen mukaan poliisiammattikorkeakoulu valmistaa sinänsä poliiseja, myös rikostutkijoita, hyvin valmiuksin. Hän pitää ongelmana sitä, että suurimmalla osalla poliisikoulutettavista kiinnostus kohdistuu kenttätehtäviin, eikä koulutettavilla ole samassa määrin halukkuutta rikostutkintaan.
”Poliisikoulutuksessa painotus on liikaa kenttätoiminnassa. Uskon, että fyysisten ominaisuuksien korostamisella on tällaisia heijastusvaikutuksia. Eli se vaikuttaa nyt jo siihen, että meillä on vaikeuksia rekrytoida tutkijoita rikostutkintaan.”
Koskimäki näkee, että vaikka fyysiset ominaisuudet ovat poliisille tärkeitä ja tulevaisuudessakin suurimman osan poliiseista tulee olla fyysisesti vahvoja, poliisikoulutuksessa olisi huomioitava paremmin poliisin ja työelämän tämänhetkiset tarpeet.
Koskimäki perustelee näkemystään sillä, että poliisin työ ja sen tarpeet ovat osin muuttuneet viime vuosien aikana. Suuri osa rikoksista liittyy tänä päivänä jollakin lailla kyberasioihin. Rikostutkintaan tarvitaan ammattilaisia kuten ict- ja kyberosaajia.
”Menetämme tällä hetkellä potentiaalia, jos kaikilta edellytetään, että esimerkiksi täytyy juosta 1500 metriä tietyn ajan sisään.”
”Menetämme automaattisesti myös ne, joilla on jokin haitta tai fyysinen vamma. 2020-luvulla tämä ei saisi olla täysin karsiva seikka.”
Hän pohtii, voisiko poliisikouluun tulla tulevaisuudessa esimerkiksi uusi linja tai kiintiö niille henkilöille, jotka eivät täytä fyysisten testien kriteereitä, mutta olisivat muuten osaamisellaan tärkeitä poliisille työelämässä.
Poliisikoulun valintakokeen fyysisessä osiossa fyysistä kuntoa testataan kestävyyskokeessa, ketteryyskokeessa, ylätaljan- tai leuanvedossa sekä penkkipunnerruksessa.
Neljä osakoetta tehdään tässä järjestyksessä peräkkäin ilman pitkiä taukoja. Jatkosta karsiutuu heti, mikäli testin keskeyttää tai yhdessäkin fyysisessä testiosiossa tekee hylätyn suorituksen. Neljästä fyysisestä testistä voi kustakin saada nollasta viiteen pistettä. Jokaisesta testiosiosta tarvitaan siis vähintään yksi piste, tai koko suoritus on hylätty.
Kaikissa fyysisissä testeissä on valintakoepäivänä vain yksi yrityskerta, eli testejä ei voi suorittaa tauon jälkeen uudelleen alusta.
Poliisiammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapalan mielestä valintakokeen fyysiset vaatimukset eivät ole liian vaativat, mikäli ne heijastetaan nimenomaisesti nykyiseen poliisikoulutukseen, jossa kaikki poliisit saavat saman yleispoliisikoulutuksen.
Haapala sanoo, että vain 20 prosenttia valintakokeen kokonaispisteistä tulee fyysisistä testeistä, ja suurin osa hakijoista karsiutuu pois valintakokeen fyysisen testiosuuden sijaan soveltuvuuskokeen vuoksi. Haapalan näkemyksen mukaan fyysisellä testillä ei siis olisi vaikutusta rikostutkintaan suuntautumiseen tai sisään päässeiden hakijoiden määrän vaihteluun.
”Ei tarvitse olla mikään kestävyysurheilija, että valintakokeen fyysisistä osioista selviää. Ne on jo valmiiksi mitoitettu niin, että ne eivät karsisi poliisin ammattiin soveltuvaa porukkaa.”
Haapalan mukaan poliisikouluun hakeva joukko on toisaalta myös jo lähtökohtaisesti keskivertoa paremmassa kunnossa.
On siis mahdollista, että henkilöitä, jotka eivät ole vahvoilla fyysisissä suorituksissa, saattaa jättää fyysisten testien vuoksi kokonaan hakematta.
Opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapalan mukaan valintakokeen fyysiset vaatimukset eivät ole liian vaativat. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / Aamulehti
”Se on sitten eri asia, jos aletaan miettiä, että haluaisimme kouluttaa erityisesti kyberrikostutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka istuvat pääosin sisätiloissa poliisiasemalla. Tällöin parempi vaihtoehto olisi, että alkaisimme miettiä heille omaa koulutuslinjaa. Eli heillä olisi tällöin eri sisäänpääsyvaatimukset kuin yleispoliiseilla.”
Hän muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään ihmisistä, jotka eivät esimerkiksi jaksa juosta 1500 metrin juoksutestiä vaadittuun seitsemään minuuttiin.
”Vaan puhutaan myös ihmisistä, joilla on fyysisiä rajoitteita tai vammoja. Miksemme rekrytoisi myös heitä asiantuntijatehtäviin tätä toista putkea pitkin.”
Koska poliisissa tarvitaan monipuolista asiantuntemusta, Haapala ei pidä huonona ideana pohdintaa uudesta koulutuspolusta tulevaisuudessa nykyisen koulutuspolun rinnalle. Silloin kaikilla poliisikoulutettavilla olisi yhteisen koulutusputken sijaan esimerkiksi tietty määrä perusopetusta, jonka jälkeen voisi erikoistua joko tutkintaan tai kentälle.
”Mutta se vaatisi isompia linjauspäätöksiä myös poliisihallituksen suunnalta. En pidä sitä kuitenkaan huonona ideana.”
Haapala uskoo, että tällä hetkellä valmistuneiden opiskelijoiden rekrytoinnissa rikostutkintaan vaikuttaa moni asia. Muun muassa se, että rikostutkinnassa tehdään niin sanottua päivätyötä, kentällä puolestaan kolmivuorotyötä, josta käteen jäävä palkka on isompi.
”Työpaineet ja ruuhkat rikostutkinnassa ovat kaikkien tiedossa ja siellä työskentely vaatii aikamoista kumulatiivisen stressin sietokykyä. Tässä vain muutama esimerkki siitä, mikä voi pistää tuoreen konstaapelin miettimään rikostutkinnan mielekkyyttä.”
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi lokakuussa päätöksessään, että poliisin esitutkinnat viivästyvät yhä useammin niin, että syyteoikeus vanhentuu.
Jääskeläisen mukaan poliisin esitutkintojen tilanne on hyvin huolestuttava, ja voi jopa heikentää rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuutta ja luottamusta poliisiin.
Oikeusasiamiehen mukaan esitutkintojen viivästymisen perusongelmana on voimavarojen riittämättömyys tehtävämääriin nähden.
Poliisihallituksen näkemys on, että poliisin esitutkintojen viivästymiseen vaikuttaa muun muassa toimintaympäristön muuttuminen vaativammaksi esimerkiksi digitalisaation, rikosten laadun ja kansainvälistymisen vuoksi sekä poliisin resurssien käyttö.
Ex-komisario Heikki Mansikka-aho esitti vuonna 2021 väitöskirjassaan, että toisaalta myös poliisin hallinto nielee rahaa, mikä Mansikka-ahon mukaan johtaa siihen, että säästöjä haetaan esimerkiksi partioista ja rikostutkinnasta.
Näin poliisikouluun hakevat testataan fyysisesti
Kestävyyskoe
Penkkipunnerrus
Ketteryyskoe
Ketteryyskokeessa suoritetaan sisäliikuntarata, johon kuuluu useita fyysisiä tehtäviä aikarajan sisällä. Suoritus pisteytetään sekunteina, ja epäonnistuneista suorituksista radalla lisätään loppuaikaan 0,5–1,5 sekuntia virheiden määrästä riippuen.
– Ristiaskellus penkin yli 10 kertaa (penkin korkeus 30 senttiä, leveys 24 senttiä ja pituus 250 senttiä)
– Kuperkeikka
– Keilan kierto
– Riman alta sukellus (riman korkeus 50 senttiä)
– Keilan kierto ja käännös takaperin juoksuun
– 10 metrin takaperin juoksu ja käännös etuperin juoksuun
– Kolmen juoksuaidan ylitys (aidan korkeus naisilla 69 senttiä ja miehillä 77 senttiä)
Ylätalja- tai leuanveto
Naiset tekevät kokeen ylätaljanvetona myötäotteella. Miehet tekevät kokeen valinnan mukaan joko leuanvetona tai ylätaljanvetoa myötäotteella.
Naisilla ylätaljan paino vastaa suorituksessa 70 prosenttia henkilön oman kehon painosta. Miehillä toistoleuanvedossa painona on oman kehon paino tai vaihtoehtoisesti ylätaljanvedossa sadan kilon paino.