Betolar haluaa muuttaa maailman paremmaksi. Sen vihreä visio on vetänyt palkkalistoille asiantuntijoita ympäri maailman. Nyt se pyrkii muuttamaan teknologiansa liiketoiminnaksi.
Vaaleassa hallissa pienellä teollisuusalueella Kannonkoskella ei ole isoa valomainosta, vain pieni nimilappu ovessa – ja se on ihan tarkoituksellista. Kilpajuoksu uusissa innovaatioissa kova, eikä betoniteollisuudelle vihreitä ratkaisuja kehittävä Betolar halua houkutella koputtelijoita ovelleen.
Ensi kesänä nykyisen hallin viereen nousee toinen, suurempi halli. Ei ole ihan tavallista, että pörssiyhtiö sijoittaa lähes miljoona euroa 1300 asukkaan kuntaan kaukana kasvukeskuksista.
Investointi kulkee nimellä innovaatiokeskus.
Paljon enempää tietoa siitä ei irtoa, sillä yhtiön toiminta on hyvin suojattua.
Juha Leppänen perusti Betolarin viime vuosikymmenellä. Hän kertoo olleensa toimintaa aloitellessa aikaansa edellä.
– Jättiyhtiöt ovat nyt alkaneet kehittää samoja asioita kuin me.
Betolar syntyi kuusi vuotta sitten, kun Leppänen etsi keinoa työllistää itsensä. Sädesieni oli tuhonnut hänen vanhan kotitalonsa ja hän etsi keinoa maksaa uuden talon velat. Hänellä oli silloin pieni pihalaattoja valmistava yritys.
Betolar syntyi, kun Leppänen keksi kokeilla, voisiko betonissa käytettävän sementin korvata tuhkalla.
”Kaltaistamme kilpailijaa ei ole”
Betolar listautui pörssiin vuosi sitten. Leppänen sanoo, että eniten listautuminen vaikutti muiden suhtautumiseen: yritys otetaan vakavasti.
– Se on tuonut meille valtavasti uskottavuutta. Enää ei tarvitse samalla tavalla kuin ennen perustella esimerkiksi taloudellista tilaamme. Se on helpottanut toimintaa.
Toimitusjohtaja Riku Kytömäen mukaan ensimmäinen pörssivuosi on sujunut suunnitelmien mukaan: pilotteja on jatkettu, uusia sopimuksia solmittu ja kaupallistaminen on ottanut ensimmäisiä askelia. Markkinoille on tullut yhtiön Geoprime-ratkaisulla valmistettuja pylväsjalustoja, pihalaattoja ja viemäriputkia.
Kytömäki aloitti yhtiön johdossa kolmisen viikkoa sitten. Hän siirtyi Betolariin toisesta materiaaliteknologiayhtiöstä Exel Compositesta. Kytömäellä on työhistoriansa vuoksi teollista osaamista ja Aasia-tuntemusta, niitä hänen on tarkoitus hyödyntää Betolarissa, joka sekin tähyää Kaukoitään.
Yhtiö ilmoitti jo listautuessaan, että vuonna 2026 tavoitteena on 200 miljoonan euron liikevaihto. Tänä vuonna se jäänee vielä muutamiin satoihin tuhansiin. Kytömäki uskoo, että tavoite on saavutettavissa, koska markkina on valtava – onhan tavoitteena korvata sementti.
– Olemme uniikki toimija, tarkalleen kaltaistamme kilpailijaa ei ole. On toki betoniyrityksiä, jotka valmistavat seossementtiä, joissa sementistä korvataan osa, mutta näemme heidät mahdollisina yhteistyökumppaneina.
Kytömäki sanoo, että Betolar on kuin ”materiaaliteknologian Google”: kun sinne syöttää tietoja, saa vastaukseksi oikean betonireseptin. Juuri resepteistä Betolarin toiminnassa on kyse: se selvittää, millaisilla ainesosilla kustakin teollisuuden sivuvirrasta voidaan tehdä betonia. Tuloja Betolar saa, kun asiakas ostaa lisenssin sen kehittämiin menetelmiin.
Kaivosjäte hyötykäyttöön
Kytömäen mukaan maailman myrskyisä taloustilanne vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin, mutta Betolarin puolesta hän ei ole huolissaan.
– Rakentaminen varmasti vähenee maailmanlaajuisestikin, mutta paine vähentää hiilidioksidipäästöjä on valtava ja se on meidän etumme. Usein vihreistä ratkaisuista ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin perinteisistä, hän sanoo.
Betolarin painopiste on jatkossa kaivos- ja maastabilointiliiketoiminnassa. Leppäsen mukaan alan yhtiöillä on selvä tarve vähentää päästöjä, ja se luo valoisia näkymiä Betolarille.
– Olemme tänä vuonna saaneet kaivosten ympäristöturvallisuuteen liittyvään menetelmäämme patentin.
Käytännössä kyse on siitä, että Betolar uskoo voivansa menetelmänsä avulla kovettaa kaivoksissa syntyvän sivuvirran, rikastehiekan. Rikastehiekan vyöryt voivat olla kohtalokkaita niin kaivosmiehille kuin luonnollekin, mutta kovetettuna hiekka ei vyöry.
Toimitusjohtaja Kytömäki kertoo esimerkin: jos esimerkiksi Talvivaaran altaisiin nestemäisinä varastoidut sakat olisi kovetettu, ne eivät olisi voineet vuotaa ympäristöön.
Turvallisuuden parantamisen ja sementin käytön vähentämisen lisäksi Betolarin kolmas tavoite on neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentäminen.
Kaivosliiketoiminnan kehitysjohtaja Pasi Karekivi sanoo, että kaivoksen kovetetuista sivuvirroista liukenee enää hyvin vähän mitään.
– Sen jälkeen niitä voisi rouhia ja käyttää vaikkapa maanrakennukseen murskeen tavoin.
Betolarilla vierailleen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mielestä Suomessa pitäisi olla mahdollisuudet kestävälle kaivostoiminnalle.
– Jos ja kun Suomessa halutaan käyttöön enemmän sähköautoja, meillä pitää olla omia kaivoksia. Emme voi ulkoistaa niitä vaikkapa Afrikan maihin, joissa toiminta ei ole vastuullista, sanoo Kurvinen.
Vihreys vetää osaajia
Sen paremmin Kytömäki kuin Leppänenkään eivät väsy henkilöstön kehumiseen. Koulutustaso on korkea: reilusta 60 työntekijästä 15 prosenttia on tohtoreita ja muutamia väitöskirjoja on valmistumassa. Lisäksi väki on hyvin kansainvälistä, kansallisuuksia on kaikkiaan 16.
Toimitusjohtaja Kytömäki huomasi jo ennen kuin hän aloitti Betolarissa, että yhtiö on saanut palvelukseensa kovia osaajia. ”Se on aivan silmiinpistävää,” hän sanoo.
Tuotekehitysjohtaja Hassan Raad siirtyi Betolarille isosta kansainvälisestä yrityksestä. Häntä veti Betolarin vihreä visio.
– Tykkään työstäni todella paljon. Aina kun herään, tiedän, että tulossa on erilainen päivä. Usko todella kovasti Betorin missioon ja visioon.
Raad on yksi lukuisista hybridityötä tekevistä: hän käy Kannonkoskella pari kertaa kuukaudessa, mutta muutoin hän työskentelee enimmäkseen pääkaupunkiseudulla.
Kannonkosken pienuus tuli hänelle yllätyksenä.
– Kun ensimmäisen kerran ajoin tänne, uskoa oli loppua ja mietin, mihin olen joutumassa. Nyt siitä on tullut jo toinen koti, sanoo Raad.
Kannonkoskelaissyntyinen Juha Leppänen on alusta saakka ilmaissut halunsa säilyttää yrityksen toiminnan Kannonkoskella.
– Nyt sanoisin, että sen pitää palvella myös yrityksen etua. Pohdimme innovaatiokeskukselle myös muuta sijaintia, mutta päädyimme Kannonkoskelle. Innovaatiotoiminta on pääosin täällä ja loppujen lopuksi muutaman ihmisen harteilla, hän sanoo.
Voit keskustella aiheesta tässä 1.12. kello 23 saakka.