Naisten osuus suomalaisyritysten hallituksissa on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Asiantuntijan mukaan puolet suomalaisyrityksistä täyttää direktiivin asettamat vaatimukset.
Lisää naisia yritysten johtoon.
Näin määrää Euroopan parlamentti, joka on hyväksynyt direktiivin sukupuolikiintiöistä pörssiyritysten hallituksissa. Uudistus koskee kaikkia yli 250 hengen pörssiyhtiöitä EU:ssa.
Suomalaisyrityksissä direktiivi tarkoittaa käytännössä sitä, että niin sanottua aliedustettua sukupuolta täytyy olla vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä. Siirtymäaikaa yrityksillä on heinäkuuhun 2026 asti.
Direktiivi koskee yritysten hallituksia ja hallintoneuvostoja, ei esimerkiksi johtoryhmiä. Sääntö ei myöskään ulotu valtionyhtiöihin.
Vitkuttelijoille voi olla luvassa erilaisia sanktioita, kuten sakkoja tai hallituksen kokoonpanon mitätöiminen. Rangaistuksista saa jokainen jäsenmaa päättää itse.
Esitys sukupuolikiintiöstä lojui kymmenen vuotta virkamiesten pöydillä. Ensimmäisen kerran komissio antoi siitä esityksen vuonna 2012.
European Women on Boards (EWOB) -yhdistyksen puheenjohtaja Hedwige Nuyensin mukaan osa jäsenmaista vastusti pitkään kiintiöitä, minkä vuoksi direktiivi hyväksyttiin vasta nyt. EWOB on organisaatio, joka pyrkii lisäämään naisten osuutta yritysten hallituksissa.
Suomalaisfirmoillekin voi tulla kiire täyttää kiintiöt
Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa noussut tasaisesti viime vuosina. Vielä 20 vuotta sitten hallituspaikoista vain noin kymmenesosa oli naisten hallussa. Nyt naisia on pörssiyhtiöiden hallituksissa noin kolmannes.
Kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen 30 prosentin tuntumaan. Hitainta se on ollut pienimmissä pörssiyhtiöissä.
EU:n määräämät sukupuolikiintiöt astuvat voimaan jo parin vuoden päästä ja naisten määrää yhtiöiden hallituksissa pitäisi lisätä suhteellisen nopealla aikataululla.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo, että hieman yli puolet suomalaisista pörssiyhtiöistä täyttää tällä hetkellä direktiivin vaatimat kriteerit tasapuolisesta edustuksesta.
Ovatko kiintiöt Suomessa tarpeellisia?
Kajalan mielestä Suomessa naisten osuus hallituksissa on noussut ilman kiintiöitäkin, eikä niille välttämättä olisi ollut tarvetta.
Vuoden nuori hallitustekijä -tittelin saanut Helene Auramo on toista mieltä. Hänen mielestään naisten osuus yritysten hallituksissa ei ole kasvanut tarpeeksi nopeasti ja kiintiöille voi olla tarvetta.
– Ei kukaan varmaan lähtökohtaisesti kiintiöitä haluaisi. Valitettavasti luvut eivät kuitenkaan ole nousseet tarpeeksi viime vuosina. Ei tässä ole näköjään ole enää hirveästi muita vaihtoehtoja, Auramo sanoo.
Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren mukaanpienemmissä yrityksissä hallitus muodostuu usein saman verkoston ihmisistä ja siksi monimuotoisuutta hallituksissa on usein vähemmän.
Eniten naisia onkin suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa.
– Isommat pörssiyhtiöt Suomessa ovat jo tavallaan varautuneet siihen, että kiintiöt tulevat ja ottaneet sen huomioon. Pienemmille voi olla vaikeampaa sopeutua tähän, Lounasmeri sanoo.
Lounasmeren mukaan uudistus pakottaa yritykset uudistamaan valintaprosessejaan ja käyttämään enemmän suorahakuyrityksiä etsintöjen laajentamiseen.
– Kipuilua voi tulla erityisesti niille yrityksille, jotka ovat tottuneet etsimään henkilöt omasta verkostostaan. Se vaatii ehkä nyt prosessien uudistamista ja hakujen laajentamista oman verkoston ulkopuolelle, Lounasmeri sanoo.
Suomessa on luotettu vapaaehtoiseen muutokseen
Suomi on sijalla yhdeksän, kun verrataan naisten osuutta pörssiyritysten hallituksissa EU-maissa.
Listan kärjessä ovat Ranska ja Italia, joissa naisten osuus hallituspaikoista on jo liki puolet. Tätä selittää pitkälti se, että joissakin maissa on jo ennen EU:n päätöstä ollut lakisääteinen sukupuolikiintiö.
Suomessa sukupuolikiintiöitä ei ole tähän mennessä säädetty laissa. Sari Lounasmeren mukaan täällä on luotettu itsesääntelyn lisäävän naisten määrää. Ja niin on tapahtunutkin.
Käytössä ollut ainoastaan niin sanottu hallinnointikoodi, jonka mukaan yrityksen hallituksessa tulee olla sekä miehiä että naisia. Sitä, kuinka suuri osuus kumpaakin sukupuolta, ei ole tarkemmin määritelty.
Henkilöstöjohtaja: moninaisuus on muutakin kuin sukupuoli
Mitä mieltä yrityspuolella ollaan sukupuolikiintiöistä?
Valmetin henkilöstöjohtaja Julia Macharey ei ole suuri kiintiöiden kannattaja. Hänen mielestään pelkkää sukupuolta ei tulisi tuijottaa.
– Meille olennaisempi kysymys kuin nais-miesjako on diversiteetti kokonaisuudessaan. Sukupuolikysymys on yksi osa diversiteettiä, mutta parhaan hyödyn diversiteetti tuo laveammin tarkasteltuna, Macharey sanoo.
Machareyn mukaan naisia ei vielä ole riittävästi teknisellä alalla ja haasteena on ajoittain löytää tarpeeksi päteviä naisehdokkaita.
– Kun toimialallamme hakijoista 80 prosenttia on miehiä, sama jako jatkuu tasolta toiselle, myös ylemmällä yrityshierarkiassa. Se johtaa valitettavasti tilanteeseen, jossa pätevää naisehdokasta ei aina ole valittavissa, Macharey sanoo.
Machareyn mukaan olisi tärkeää, että nuoret tytöt kiinnostuisivat teknisestä alasta. Hänen mielestään se on tehokkain tapa nostaa naisten määrää yrityksissä.
Pörssisäätion Sari Lounasmeri ei pidä sukupuolta parhaana mittarina tarkastella monimuotoisuutta yrityksissä. Sillä on hänen mukaansa kuitenkin puolensa.
– Onhan sukupuolijakauma kuitenkin aika helposti tarkasteltava mittari, joka kertoo osittain siitä, että onko porukka valittu lähipiiristä vai etsitty laajemmin, Lounasmeri sanoo.
Hänen mukaansa hallitustyöskentelyssä tekninen osaaminen ei ole aina välttämätöntä.
– Eihän hallituksen jäsenellä tarvitse aina olla teknistä osaamista. Tottakai pitää ymmärtää alan bisneslogiikkaa, mutta hallituksen jäsen voi tuoda erilaista osaamista esimerkiksi asiakaskokemukseen tai logistiikkaketjuihin liittyen. Jos vaaditaan liian tarkkaa osaamista niin voisi kysyä, onko hallituksen rooli liian operatiivinen, Lounasmeri sanoo.
Lounasmeren mukaan hallitus kuvaa usein hyvin liike-elämän rakennetta. Hän myöntää, että vääristymä alkaa helposti jo koulutuspolkuja valitessa. Hän ei silti usko selitykseen siitä, etteikö päteviä naisia löytyisi hallituspaikoille.
– Kyllä naisia löytyy myös teknisemmiltäkin aloilta. Heidät pitää ehkä vaan kaivaa kauempaa, Lounasmeri sanoo.
Myöskään Helene Auramo ei usko selitykseen siitä, että päteviä naisia ei löytyisi.
– Se ei pidä paikkaansa, etteikö päteviä naisia olisi. Niitä ei ehkä osata etsiä tai ollaan liian laiskoja etsimisen suhteen.
Auramon mukaan on tärkeää näyttää naisille, että hallituksissa on myös heille tilaa.
– Saan paljon viestejä siitä, miten tärkeää on nähdä nuori nainen hallituksissa. Että se ei olekaan vain viisi-kuusikymppisten miesten juttu. Esimerkeillä on suuri voima kannustaa muitakin eteenpäin, Auramo sanoo.
Lue lisää:
Tuleeko EU:ssa pörssiyhtiöiden hallituksiin naiskiintiö? Keskuskauppakamari: Ei ratkaise todellista ongelmaa
Europarlamentti hyväksyi pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöt
Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä on noussut