Vakuutusyhtiö LähiTapiolan tekemä tieteellinen tutkimus kartoittaa esimmäistä kertaa päähän kohdistuneiden työtapaturmien syitä ja riskejä.
Kun työtapaturma kohdistuu päähän, johtuu se yleensä tavanomaisesta työkalujen ja työkoneiden käytöstä, kertoo uusi tutkimus. Kaikista toimialoista rakennus- ja teollisuusaloilla tapahtuu eniten työtapaturmia pään alueelle, yleensä vammoja tulee silmiin.
Sosiaali- ja terveysalalla päähän kohdistuvat tapaturma poikkeavat selvästi muista aloista. Siellä tapaturmat johtuvat väkivallasta.
Vakuutusyhtiö LähiTapiolan tieteellisen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) tavoitteena oli selvittää, millaiset tilanteet ajavat päähän kohdistuneisiin tapaturmiin työpaikoilla.
– Terveysala on tunnistettu väkivaltariskiseksi alaksi. Sieltä on jonkin verran tutkimusta pään vammoista, mutta meidän uutuus on se, että mitä tapahtuu ennen pään vammaa. Meidän aineistossa väkivalta korostuu hyvin voimakkaasti, kertoo tutkimusryhmään kuuluva LähiTapiolan lääketieteellinen johtaja, dosentti Ari Kaukiainen.
Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä on jopa yhdeksän kertainen vaara saada väkivallan aiheuttama pään vamma työpaikallaan muihin aloihin verrattuna.
Kaukiaisen mukaan tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työturvallisuudessa sekä vakuutusyhtiön ennaltaehkäisevässä työssä.
– Vakuutusyhtiön tehtävä ei ole vain korvata ja kuntouttaa, vaan myös estää vammoja.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin vuosien 2010–2017 välisen ajan työtapaturmista raportoituja tapauksia 20 eri toimialalta.
Suomessa on hyvät edellytykset tutkia työtapaturmia
Tutkimusaineistoa työtapaturmista on riittävästi, sillä tapaturmavakuutus on Suomessa niin laaja.
– Suomessa vakuuttaminen ja raportoiminen on hyvin kattavaa. Eli sen takia me saadaan aika luotettavaa tietoa siitä miten paljon vammoja tapahtuu, Kaukiainen kertoo.
Aiempia tutkimuksia työtapaturmista on tehty, mutta eri fokuksella.
– Meidän tutkimuksen arvo on se, että olemme tutkineet vammaa edeltäviä riskitekijöitä, Kaukiainen kertoo.
Rakennustyömaat ovat päähän kohdistuneiden työtapaturmien kärjessä
LähiTapiolan työtapaturmatilastojen kärjessä oli rakennus- ja teollisuusalat, missä päähän kohdistuneet tapaturmat ovat yleensä esineiden tippumisia tai seurauksia kaatumisesta.
Pään suojaaminen otettiin suurennuslasin alle vuonna 2009 voimaan tulleessa asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta. Asetus edellyttää turvakenkien ja turvavärisen vaatetuksen lisäksi suojakypärän ja silmäsuojaimen käyttöä rakennustyömaalla.
Asetuksen vaatimukset eivät kuitenkaan ole Rakennusliiton keskustoimiston työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläisen mukaan enää riittäviä. Ala onkin ottanut omia ohjeistuksia käyttöön. Esimerkiksi rakennusalan etujärjestö Rakennusteollisuus RT on tehnyt jäsenyrityksilleen suosituksen, että heidän työmaillaan edellytetään kypärän leukahihnan käyttöä.
– Sinne työmaalle ei ole asiaa ilman leukahihnaa. Siitä on tullut tällainen hyvä käytäntö, Jääskeläinen sanoo.
Kypärä suojaa putoavilta kappaleilta, mutta leukahihna pitää kypärän päässä esimerkiksi liukastuessa. Eniten Jääskeläisen mukaan päävammoja rakennustyömailla syntyy putoavien kappaleiden lisäksi työntekijän iskeytyessä rakenteita päin, kaatuessa tai pudotessa.
Silmien vammat kaikista yleisimpiä
Varsinkin silmät ovat kovilla rakennustyömailla, vaikka näön suojaamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Vuoden 2009 jälkeen suojakypäriin ilmestyi silmiä suojaavia visiireitä, mutta Jääskeläisen mukaan ne saattoivat olla käytettävyydeltään hankalia eivätkä estäneet siksi tehokkaasti silmävammoja.
– Ala oppi kantapään kautta niin, että visiirin tilalle on tullut sangalliset suojalasit. Niitä on saatavilla hyvin erilaisia, esimerkiksi huurtumattomia. Nykyään myös aurinkoiset kesät, suuret heijastavuudet ja UV-säteilyt ovat ajaneet siihen, että hommataan auringolta suojaavia laseja.
Kehitys näön suojaamisessa on Jääskeläisen mukaan ollut siinä mielessä hyvää, että silmään kohdistuneita työtapaturmia on rakennustyömailla voitu torjua paremmin.
– Ja jos henkilö tarvitsee näön korjausta, silloin optisesti hiotut suojalasit, esimerkiksi tarkkuutta vaativassa työssä, olisi tarpeen.
“Työ jatkuu, maailma ei ole valmis”
Jääskeläisen mukaan rakennusalan henkilökohtaisten suojaimien käyttö on mennyt hurjasti eteenpäin.
– Onhan se ollut valtava kehitys niistä 1970-luvun sinisistä puuvillahaalareista tämän päivän työvaatteisiin.
Työturvallisuus ja työhyvinvointiasiat ovat Jääskeläisen mukaan olleet aina rakentajien keskusteluissa mukana. Vaatimuksena on parantaa työolosuhteita sekä -turvallisuutta.
– Tärkeää on luoda myönteinen työsuojelukulttuuri, että suojaimia käytetään ja että niitä hommataan yksilöllisiin tarpeisiin. Käytön tulee olla mieleistä ja tarkoituksenmukaista. Työturvallisuus on mennyt eteenpäin, mutta työ jatkuu. Maailma ei ole valmis.
LähiTapiolan tutkimus todistaa Ari Kaukiaisen mukaan samaa.
– Kehitys on hyvään suuntaan. Meidän viesti on se, että sitä kannattaa edelleen jatkaa. Ja huomioida se silmien turvallisuus, jos sitä ei ole vielä huomioitu.
Videolta voit katsoa, mitä rakennustyömaalla tuumittiin työturvallisuudesta 1970-luvulla.