Oppositio jätti torstaina hallitukselle vastattavaksi välikysymyksen, jossa vaaditaan vastauksia nuorisorikollisuuteen ja katujengeihin.
Välikysymyksessä ovat mukana kaikki oppositiopuolueet. Välikysymyksestä kertoivat torstaina tiedotustilaisuudessa kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (vas.), perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ja puheenjohtaja Riikka Purra, Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo sekä kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Mari-Leena Talvitie. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Veli-Pekka Lehtonen HS
Kaikki oppositiopuolueet jättivät torstaina perussuomalaisten johdolla hallitukselle välikysymyksen, jonka aiheena on nuoriso- ja katujengirikollisuus.
Välikysymyksessä perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt vaativat hallitukselta toimia katujengien torjumiseksi ja viranomaisten resurssien turvaamiseksi. Siinä kysytään myös Suomen kriminaalipolitiikan kiristämisen perään.
Välikysymys on opposition järein ase, sillä se pakottaa eduskunnan äänestämään hallituksen luottamuksesta. Etenkin vaalien alla oppositio voi käyttää välikysymystä myös nostaakseen teemoja keskusteluun.
Kaikkien oppositiopuolueiden allekirjoittamassa välikysymyksessä nuoriso- ja katujengirikollisuuden selittäjänä pidetään maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa.
Siinä kysytään muun muassa: ”Näkeekö hallitus nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisellä yhteyden Suomessa viime vuosikymmenet harjoitettuun löyhään maahanmuuttopolitiikkaan ja yksilöä olemattomasti velvoittavaan kotouttamispolitiikkaan?”
Oppositio esitteli torstaina omia reseptejään uudenlaisen katujengirikollisuuden kitkemiseksi.
Perussuomalaiset: Kovempia rangaistuksia
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan hokkuspokkuskonsteja katujengirikollisuuteen puuttumiseen ei ole. Kotouttaminen ei kuulu perussuomalaisten keinoihin.
”Rahojen lykkääminen uusiin kotouttamistoimiin, erilaisiin päänsilittämisiin ja motivointikeskusteluihin ja ymmärtämiseen ei auta”, Purra sanoi torstaina.
Hänen mukaansa seuraavan hallituksen pitää uudistaa maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikka.
Perussuomalaisten konkreettisista ehdotuksista kertoi puolueen eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio. Hänen mukaansa ongelmien juurisyy on ”haitallinen maahanmuutto”.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio puhui tiedotustilaisuudessa torstaina. Vasemmalla puolueen puheenjohtaja Riikka Purra ja oikealla Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Perussuomalaisten toimenpidelistalla ovat rangaistusten koventaminen jengi- ja väkivaltarikoksista. Lisäksi ulkomaalaiset vangit pitäisi perussuomalaisten mukaan siirtää kotimaidensa vankiloihin ja törkeisiin rikoksiin syyllistyneille pitäisi järjestää ”karkotusautomaatti”.
Lisäksi Tavio ehdotti kansalaisuuden saamisen asumisehdon tiukentamista viidestä vuodesta kymmeneen. ”Viidessä vuodessa ei useinkaan käy ilmi, onko henkilö rehellinen”, Tavio sanoi.
Jo aiemmin perussuomalaiset on ehdottanut, että rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa voitaisiin laskea esimerkiksi 14 vuoteen.
Kokoomus: Maahanmuuttajat pitää velvoittaa kieliopintoihin, työnhakuun tai opiskelemaan
Kokoomuksen keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa ennaltaehkäisy sekä viranomaisten valtuuksien päivittäminen esimerkiksi huostaanottotapauksissa. ”Viranomaiselle pitää olla riittävät valtuudet hakea laitoksesta karannut ja ohjata palveluiden piiriin”, sanoi välikysymyksestä järjestettyyn tiedotustilaisuuteen osallistunut kansanedustaja Pia Kauma.
Myös rangaistuksia voisi kokoomuksen mukaan kiristää, esimerkkinä törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistuksen nosto nykyisestä neljästä kuukaudesta nostaa kahteen vuoteen.
”Luvattoman ampuma-aseen kuljettaminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulisi rangaista törkeänä ampuma-aserikoksena”, Kauma sanoi.
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva
Kolmas kokoomuksen ratkaisu löytyy kotouttamisesta. Kauman mukaan kokoomuksen ja perussuomalaisten kotouttamispolitiikassa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja.
”Kokoomus ei kuitenkaan näe maahanmuuttoa pääsääntöisesti negatiivisena vaan pääsääntöisesti positiivisena”, Kauma sanoi. Maahanmuuttaja pitää hänen mukaansa jatkossa velvoittaa kielen opiskeluun, hakemaan töitä tai opiskelemaan.
”Kun esimerkiksi Lähi-idästä ja Afrikasta tuleva maahanmuutto kasvaa, tänne ei saa syntyä rinnakkaisyhteiskuntia näistä taustoista tuleville henkilöille”, Kauma arvioi.
Kauma väläytti myös pakollisia kielikokeita sekä kotihoidon tuen poistamista.
”Maahanmuuttajaäidit pitäisi saada kodeista ulos ymmärtämään, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on”, Kauma sanoi.
Hänen mukaansa näiden äitien lapsilla on usein heikompi kielitaito koulun alkaessa kuin suomalaisilla kantaväestöön kuuluvilla. ”Tuen poisto ei pelkästään paranna naisten asemaa, vaan tarvitaan myös muita tukitoimia. Pahimmassa tapauksessa tuen poisto saa heidät entistä alttiimmiksi miehen toimeentulolle”, Kauma sanoi.
Päivi Räsänen on kristillisdemokraattien kansanedustaja Kuva: Saara Peltola / Lehtikuva
Kristillisdemokraatit: Lisää tukea perheille ja lapsille
Kansanedustaja Päivi Räsäsen katujengeihin ja nuorisorikollisuuteen puutumiselle ei ole yhtä reseptiä.
Hänen mukaansa tarvitaan jämäkämpää huumepolitiikkaa, lisää viranomaisresursseja etenkin poliisille, parempaa kotouttamista sekä myös suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ”uudelleenarviointia”.
Räsäsen mukaan syrjäytymisen juuret ovat varhaislapsuudessa. Pitää tukea perheitä ja panostaa varhaiskasvatukseen, kouluihin ja kouluterveydenhuoltoon, Räsänen sanoi.
Hän myös muistutti torstaina, miten lastensuojelun työntekijöiltä on viety puuttumiskeinoja. Kristillisten mukaan on myös harkittava rikosoikeudellisen alaikärajan laskemista nykyisestä 15 vuodesta.
”En silti tarkoita että lapsen paikka olisi vankilassa. Meidän pitää pystyä tarkemmin puuttumaan. Rajojen on löydyttävä”, Räsänen sanoi.
Liike Nyt: Salliva maahanmuuttopolitiikka ei voi jatkua
Liike Nytin kansanedustaja Harry Harkimo totesi välikysymystä jätettäessä, että asioista pitää puhua oikeilla nimillä ”eikä heti syyttää rasismista”.
Myös Harkimon mukaan Suomi on epäonnistunut kotouttamisessa. Harkimon mukaan Suomen ei pitäisi myöntää oleskelulupaa tai kansalaisuutta ilman, että tulija opiskelee suomea tai ruotsia, käy koulua ja menee töihin. Salliva maahanmuuttopolitiikka ei voi jatkua, Harkimo sanoi.
”Tanska ja Norja ovat valinneet tiukemman linjan ja se on myös Suomen tie”, Harkimo sanoi.