Sähkön hinnan hurja nousu sai sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan Kirjavaisen toimimaan. Sähkönkulutus pieneni edullisilla ratkaisuilla.
Mika Kirjavainen rakensi olohuoneeseensa (vas. kuva) viritelmän, jolla pystytään hyödyntämään takan lämpöä paremmin. Vuolukivilaatta keittiön liedellä sitoo lämpöä pitkään. Kuva: Mika Kirjavainen
Minna Pölkki HS
”Alkaa olla sähkönpihistelyviritykset laitettu”, kirjoitti Mika Kirjavainen marras-joulukuun vaiheessa Facebookin Sähkölämmittäjät ja sähkön säästäminen -ryhmässä.
Sähkön hinnan hurja nousu sai Kirkkonummella sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan Kirjavaisen toimimaan. Hän pohti, miten omaa sähkönkulutusta saisi laskettua edullisilla toimilla.
Kirjavainen työskentelee huoltomiehenä, joten talotekniikan parissa askartelu on hänelle tuttua.
Syksyn aikana mies suunnitteli ja rakensi kotiinsa useita virityksiä energian kulutuksen säästämiseksi. Talossa on nyt muun muassa uusia uusia ilmakanavia, joissa puhaltavat kanavapuhaltimet, on lämpöä varaavia kivilaattoja ja uudenlaisia verhoja.
Joulukuun alussa Kirjavainen vertaili tuoretta sähkölaskuaan viime vuoteen ja yllättyi. Marraskuun sähkönkulutus oli enää reilu viidennes viime vuoden marraskuun kulutuksesta.
”Aika iso ero”, Kirjavainen sanoo tyytyväisenä.
Mika Kirjavainen asuu vaimonsa Satu Kirjavaisen kanssa vuonna 1922 valmistuneessa omakotitalossa, jossa on 75 neliötä kahdessa kerroksessa. Talo on peruskorjattu kauttaaltaan reilu kymmenen vuotta sitten.
Talossa on suorasähkölämmitys. Lisäksi talon alakerrassa olohuoneessa on vuolukivitakka ja keittiössä puuliesi. Yläkerrassa on kamiina.
Pariskunta lämmittää tulisijoja päivittäin. Ilmalämpöpumppukin löytyy, mutta tänä syksynä pariskunta ei ole sitä vielä juuri käyttänyt.
Kirjavaisella on toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus, jonka päivittyy kolmen kuukauden välein.
Kirjavaisen mukaan elokuussa sähkön hinta oli vielä 11,4 senttiä kilowattitunnilta, mutta seuraava hinnantarkistus nosti sen 36 senttiin. Hallituksen päättämä arvonlisäveroalennus laski hintaa 31 senttiin, mutta vuoden alusta hinta on nousemassa jo 46 senttiin kilowattitunnilta.
”Ihan tajuton korotus”, Mika Kirjavainen sanoo.
Syksyllä Mika Kirjavainen rakensi olohuoneen vuolukivisen takan luota ilmakanavat kylpyhuoneeseen ja yläkertaan. Kanava lähtee seinän ja takan välissä olevasta kapeasta välitilasta, johon mahtuu ilmavaihtoputki.
Kirjavainen teki hirsiseen väliseinään reiän ja asensi siihen ilmanvaihtoputken. Putkeen hän asensi kanavapuhaltimen, joka siirtää lämmintä ilmaa takan takaa kylpyhuoneeseen.
Samanlaisen putken ja puhaltimen Kirjavainen asensi takan takaa katon läpi yläkerran makuuhuoneeseen.
”Kanavapuhallin pyörii eikä vie virtaa paljon mitään. Se siirtää sitä lämmintä ilmaa, mitä takka tuottaa. Yläkerran kanavapuhaltimessa on säädin, josta saa puhalluksen pienemmälle yön ajaksi, jotta yöuni ei häiriinny”, Kirjavainen kertoo.
Takan tuottama lämpö siirtyy ilmanvaihtoputkia pitkin ja kanavapuhaltimen avulla seinän taakse kylpyhuoneeseen ja katon läpi yläkertaan. Kuva: Mika Kirjavainen
Keittiön puulieden ja yläkerran kamiinan päälle Kirjavainen hankki lämmönvaraajakivet eli noin viisi senttiä paksut vuolukivilaatat. Vuolukivi varaa lämpöä hyvin.
”Kun kamiinaa lämmittää, lämpö siirtyy kiviin. Kun tuli sammuu, kivet pysyvät lämpiminä paljon kauemmin kuin itse kamiina”, Kirjavainen sanoo.
Yläkerran kamiinan päällä on vuolukivilaatta, joka varaa lämpöä pidempään kuin itse kamiina. Kiven päällä oleva puhallin siirtää lämpöä muualle huoneeseen. Kuva: Mika Kirjavainen
Keittiön lieden vuolukivilaatan lämpöä Kirjavaiset hyödyntävät myös veden lämmitykseen. Pariskunta tiskaa käsin ja lämmittää nyt tiskivetensä kattiloissa vuolukivilaattojen päällä.
”Hanasta tulee kuumaa vettä, mutta me emme laske sitä tiskiä varten. Tiskivesi tulee samalla, kun asunto lämpenee.”
Kirjavaiset lämmittävät tiskivetensä nyt lieden päälle asetetun vuolukiven lämmöllä. Kuva: Mika Kirjavainen
Myös ovet ja ikkunat varusteltiin uudelleen. Satu Kirjavainen ompeli ovien eteen paksusta kankaasta oviverhot, jotka vähentävät lämmön karkaamista ja estävät kylmän ilman pääsyä sisätiloihin, kun ulko-ovia auotaan.
Satu Kirjavainen ompeli oviaukkoihin verhot paksusta kankaasta. Kuva: Mika Kirjavainen
Kaikkiin ikkunoihin hän ompeli uudet verhot lämpöä heijastavasta kankaasta, jonka tehtävänä on talvisin vähentää ikkunoiden vedontunnetta.
Kirjavaisille on tulossa vielä lisää sähkönsäästövälineitä.
Kylpyhuoneen lattialämmitykseen vaihdetaan uusi ajastettava termostaatti. Myös kodin kaikkiin sähköpattereihin tulee älypistorasiat, joilla voidaan ajastaa pattereiden toimintaa.
”Miksi lämmittää esimerkiksi alakertaa koko yötä, kun kukaan ei ole siellä silloin? Patterit voi ajastaa kännykällä niin, että ne lähtevät päälle vaikka aamuviideltä ja sammuvat yhdeksältä, kun laitetaan lieteen tulet”, Kirjavainen sanoo.
Viritysten myötä pariskunta ei ole vielä syksyn aikana pitänyt pattereita eikä ilmalämpöpumppua päällä juuri lainkaan. Mika Kirjavaisen mukaan huonelämpötila on ollut 18–19 asteessa, ja kun takkaa ja liettä lämmitetään, korkeampi.
”Ei ole tarvinnut palella”, hän sanoo.
Muutokset näkyivät myös tuoreessa sähkölaskussa. Kun viime vuoden marraskuussa 2021 sähköä oli kulunut 902 kilowattituntia, nyt marraskuussa kulutus oli 202 kilowattituntia.
Kuvakaappaus Mika Kirjavaisen Oma Fortum -sovelluksesta.
Vaikka Mika Kirjavainen osasi odottaa kulutuksen vähenemistä, muutoksen suuruus yllätti myönteisesti.
”Se yllätti positiivisesti, kun tämä ei ole iso investointi. Putki maksaa kympin, kanavapuhaltimia saa 20 eurolla. Kivet olivat kalleimmat. Ne maksavat noin satasen”, Kirjavainen sanoo.
”Plus tietysti työt, mutta itse tein, niin sille ei lasketa hintaa.”
Sähkönhinta on ollut Kirjavaisenkin tuttavapiirissä syksyn suurimpia puheenaiheita.
”Kyllä kaveritkin ensin vähän katselivat, että on se melkoinen Pelle Peloton. Mutta hekin sanoivat, että kaikki konstit vaan käyttöön. Pakko on. Sähkönhinta on niin älytön nykyään eikä tiedä, mihin se vielä nousee.”