Latvian radio- ja televisiokomissio kertoi tiedotteessaan, että Dožd-televisiokanavan toimilupa peruttiin, koska se uhkasi kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä.
Näkymä Dožd-televisiokanavan studiosta Moskovassa 20. elokuuta 2021. Aloittaessaan toimintansa Dožd ei pyrkinyt oppositiokanavaksi, vaan sen oli tarkoitus olla positiivinen lifestyle-kanava. Kanavan nimi merkitsee sadetta. Kuva: Denis Kaminev / Reuters
Tomi Pyy HS
Latvian viranomaiset ovat kumonneet maanpaossa toimivan venäläisen riippumattoman Dožd-televisiokanavan toimiluvan.
Latvian tiedotusvälineitä valvovan elimen johtajan Ivars Abolinsin mukaan kanavan toiminta päättyy torstaina. Valvontaelimen päätöksestä voi valittaa.
Latvian radio- ja televisiokomissio kertoo tiedotteessaan, että kanavan toimilupa peruttiin, koska ”se uhkasi kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä”.
Latvian viranomaisten mukaan toimiluvan perumiseen johtivat useat rikkomukset.
Rikkomukseen johti muun muassa kanavan juontajan Aleksei Korostelevin ”Tässä ja nyt” -ohjelmassa esittämät kommentit, joista voi päätellä, että kanava auttaisi Venäjän asevoimia varustetoimituksin.
Lähetyksessä Korostelev pyysi kaikkia katsojia, jotka haluavat puhua Venäjän liikekannallepanosta, kirjoittamaan kanavan sähköpostiin tai Telegram-viestipalveluun.
”Monet sähköpostiin ja Telegramiin kirjoitetutuista tarinoista tulevat julkaistuksi. Ja toivomme, että olemme pystyneet auttamaan monia sotilaita rintamalla esimerkiksi varusteilla ja perustarvikkeilla”, Korostelev sanoi ohjelmassa.
Joulukuun toinen päivä kanavan päätoimittaja Tihon Dzjadko sanoi, ettei kanava ole auttanut, ei auta, eikä aio auttaa Venäjän armeijaa rintamalla tai sen ulkopuolella.
Samana päivänä kanavan tiedotuspalvelun päällikkö Jekaterina Kotrikadze ilmoitti, että Korostelev on erotettu. Kotrikadze piti Korostelvin kommenttia ”virheellisenä ja ehdottomasti tuomittavana”.
Joulukuun kuudentena päivänä kanavan pääjohtaja Natalja Sindeeva kuitenkin pyysi Korostelevilta anteeksi ja pyysi häntä myös palaamaan takaisin kanavan palvelukseen.
Samana päivänä Latvian turvallisuuspalvelu julkaisi tiedotteen, missä se kertoi kehottaneensa sisäministeriä asettamaan Korosteleville maahantulokiellon Latviaan.
Turvallisuuspalvelu perusteli kehotustaan sillä, että Korostelevin juontama ohjelma on kuvattu Georgiassa ja että Korostelev itse asuu ja työskentelee pysyvästi Georgiassa, eikä häntä täten voida asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen Latviassa.
Aiemmin Latvian kansallinen sähköisen viestinnän neuvosto määräsi kanavalle kymmenentuhannen euron sakon, koska se oli näyttänyt lähetyksessään karttaa, jossa Krimin niemimaa on osa Venäjän federaatiota ja siinä käytettiin Venäjän armeijasta termiä ”meidän armeija”.
Lisäksi kanava on rikkonut säädöksiä, kun se ei ole tarjonnut latviankielisiä käännöksiä ohjelmilleen.
Dožd-televisiokanavan päätoimittaja Tihon Dzjadko antamassa haastattelua syyskuussa vuonna 2021. Kuva: EVGENIA NOVOZHENINA
Päätös Korostelevin erottamisesta ja Doždin toimiluvan kumoamisesta on herättänyt myös vastalauseita.
Kolme Doždin toimittajaa päätti irtisanoutua osoittaakseen tukensa Korosteleville. Ainakin kahta heistä on sittemmin pyydetty palaamaan kanavan palvelukseen.
Lisäksi venäjänkielinen, Latviasta käsin jo kahdeksan vuotta toiminut verkkomedia Meduza on julkaissut sivuillaan vetoomuksen koskien Doždin toimiluvan kumoamista.
Meduza kertoo vetoomuksessaan seuraavansa tilanteen kehitystä ”hyvin tarkasti ja huolestuneina”.
”Mielestämme Latvian kansallisen sähköisen median neuvoston päätös peruuttaa Doždin toimilupa on epäoikeudenmukainen, väärä ja suhteeton suhteessa viraston havaitsemiin virallisiin rikkomuksiin”, vetoomuksessa kerrotaan.
Vetoomuksen mukaan väitteet siitä, että Doždin rikkomukset aiheuttavat kansallisen turvallisuuden uhan, eivät ole uskottavia. Meduza pitää ilmeisenä, että Doždin sodanvastainen kanta on ilmeinen, samoin kuin sen kriittinen suhtautuminen Vladimir Putinin hallintoon.
”Kanavan merkitys Venäjän valtiollisen propagandan vastustamisessa on valtava. "Kansallisesta turvallisuudesta" paasaaminen peittää alleen sen, mikä on itse asiassa raskas isku sananvapaudelle ja viime kädessä myös Euroopan turvallisuudelle. Demokratiaa ei voi olla ilman riippumatonta mediaa.”
”Mutta kaikki tiedotusvälineet, myös kaikkein laadukkaimmat julkaisut, tekevät virheitä, jopa kriittisinä hetkinä. Sodan, pakkomaastamuuton ja polarisoituneen yleisen mielipiteen aikana virheiden todennäköisyys valitettavasti vain kasvaa. Myös lukijat ja katsojat sekä kollegat arvioivat raportointiamme, ja nämä arviot voivat olla raakoja.”
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet useat journalistiset tahot, muun muassa niin ikään Venäjältä lähtenyt Novaja Gazeta Europe, venäjänkieliset mediat Bumaga, Mediazona, SOTA, 7x7 — Horizontal Russia, Astra, The Insider, The Moscow Times sekä Aleksei Navalnyin Navalnyi LIVE -ohjelman toimittajat.
Myös Helsingin Sanomat on allekirjoittanut vetoomuksen, kertoo HS:n vastaava päätoimittaja Antero Mukka.
”Kannamme huolta riippumattoman venäjänkielisen median toimintamahdollisuuksista. Dožd on ollut tärkeässä roolissa mahdollistamassa sodanvastaisten äänien kuuluminen venäjänkielisessä maailmassa”, Mukka sanoo.
Lue lisää: Venäjän tärkeimpiin kuuluva riippumaton televisiokanava jatkaa toimintaansa Latviassa
Doždin toimiluvan peruuttaminen on herättänyt valtiollisen tason keskustelua siitä, tuleeko Latvian sallia venäläisten tiedotusvälineiden toimintaa maassaan.
Esimerkiksi Latvian puolustusministeri Artis Pabriks sanoi Twitterissä, että Doždin pitäisi palata Venäjälle ja kanavan työntekijöiden oleskeluluvat pitäisi peruuttaa. "Prosessi on alkanut", hän kertoi tarkentamatta prosessin luonnetta.
Latvian parlamentin ihmisoikeus- ja julkisuuskomitean puheenjohtaja Didzis Šmits kertoi latvialaiselle LETA-uutistoimistolle, että latvialaiset poliitikot eivät ole vielä keskustelleet asiasta. Šmits on aiemmin ilmaissut kantansa, jonka mukaan Latvian ei pitäisi isännöidä venäläisiä tiedotusvälineitä.
"Se, että venäläinen media vastustaa Putinin hallintoa, ei tarkoita, että se olisi ystävällinen meille", Šmits sanoi.
Šmitsin mukaan hänen johtamansa komissio voisi keskustella niin kutsutusta Doždj-kysymyksestä ensi viikolla.
Dožd-televisokanavan toiminta kiellettiin Venäjällä maaliskuun alussa sen jälkeen, kun kanava oli kritisoinut Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa.
Venäjän valtakunnansyyttäjän virasto vaati sivuston sulkemista. Se katsoi, että kanava julkaisee ”Venäjän armeijaa koskevia valeuutisia ja kehotuksia ekstremistiseen toimintaan”.
3. maaliskuuta kanava keskeytti toimintansa määrittelemättömäksi ajaksi, mutta sen johto toivoi, että lähetykset pääsisivät myöhemmin taas jatkumaan.
Maaliskuun alussa Venäjän parlamentti hyväksyi lain, jonka myötä Venäjän armeijaa koskevien ”valeuutisten” levittämisestä tuli rikos. Dožd ja sen verkkopalvelut oli suljettu jo ennen lain hyväksymistä. Lain myötä Dožd määritettiin Venäjällä ”ulkomaiseksi agentiksi”.
Latvian viranomaiset tarjosivat kanavalle mahdollisuuden jatkaa toimintaansa Riiassa. Kesäkuun alussa kanava sai televisiolisenssin Latviasta, minkä jälkeen se aloitti toimintansa uudelleen heinäkuun puolivälissä.