Satu Hassin vuosi­kymmenten harrastus tuo merkittävät säästöt – ”Tämä on tällaista energian­säästö­neurootikon meininkiä”

Vihreän poliitikon suuressa puutalossa Pispalassa on käytössä älykäs teknologia, joka tutkii pörssihintoja ja valitsee niiden perusteella, milloin lämpöpumppu alkaa pörrätä. Hassi toivoo teknologian yleistyvän.

Usein vie turhan paljon aikaa ennen kuin tieto muuttuu teoiksi, jotka muuttavat maailmaa paremmaksi. Syystä tai toisesta.

Kansanedustaja Satu Hassi (vihr) ottaa esimerkiksi freonilla viilennetyt jääkaapit. 1980-luvun puolivälissä havaittiin, että freonikaasu vahingoittaa maapallon ilmakehän otsonikerrosta. Kesti joitain vuosia saada aikaan kansainvälinen sopimus, joka kielsi freonit ja pakotti laitevalmistajat ottamaan käyttöön vaarattomampia jäähdytysaineita.

– Niin kauan kuin hyvät asiat ovat vain intomielisten varassa, toiminta on pienimuotoista, Hassi tiivistää.

Intomieli kun on.

71-vuotias vihreä konkari haluaa edelleen parantaa maailmaa. Ja tälläkin kertaa Hassin esimerkki koskee jääkaapin tapaan ihmisen arkea.

Ongelma voittaa ajankohtaisuudessaan freonitkin. Kyse on Eurooppaan akuutisti iskeneestä energiapulasta, joka tuntuu myös Tampereen Pispalassa, Satu Hassin omistamassa suuressa, yli satavuotiaassa puutalossa.

Neliöitä riittää lämmitettäväksi kaikkiaan noin 260.

Konkreettisemmin kyse on tietysti sähkön rajusti nousseesta hinnasta. Hassin talon pattereissa kiertää maalämpöpumpun lämmittämä vesi. Pumppu toimii tietysti sähköllä ja on talon suurin sähkönkuluttaja.

Ei siis ihme, että sähkövoimatekniikan lisensiaatti Hassia kiinnostaa etenkin alkavana talvena se, miten paljon sähköä kuluu – ja mitä kaikki maksaa.

– Kyse ei ole vain hinnasta vaan Euroopan energiaomavaraisuudesta ja -turvallisuudesta, entinen europarlamentaarikko muistaa huomauttaa.

Mutta palataan vielä ytimeen eli Pispankadulla sijaitsevan historiallisen ja tunnelmallisen talon arkeen. Talon sähkölasku olisi huomattavasti suurempi kuin se on ilman talon omistajan koulutusta ja kiinnostuneisuutta energiasta.

– Tämä on tällaista energiansäästöneurootikon meininkiä. Optimoin omaa energiankäyttöäni elämässäni. Tämä on ollut harrastukseni jo vuosikymmeniä, Hassi nauraa esitellessään iPadistaan pörssisähkön hintakehitystä.

– Nykyään katson aina, minkä hintaista sähkö on etenkin yöllä. Tuosta näkee, että viime yönä oli vain kolme halpaa tuntia. Ensi yönä niitä on kahdeksan.

Harrastuksensa kullakin!

– Olen realisti. On mahdotonta, että kaikkien ihmisten harrastukset olisivat samoja. Elämä ei toimi niin, että kaikki harrastaisivat energiansäästöä.

Todellisuudessa Hassinkaan ei tarvitsisi vahdata pörssisähkön hintaa jatkuvasti. Pispalan talossa homman hoitaa älyjärjestelmä, joka pitää huolen, että lämpöpumppu lepää vuorokauden kalleimpina tunteina.

– Voin säätää, kuinka monta vuorokauden kalleinta tuntia leikataan pois. Mutta jos lämpötila laskee liikaa, pumppu lähtee itse päälle.

– Asumismukavuuden kannalta olennaista on lämpötila, ei se, millä tunnilla sähköä kuluu. Viipeet lämmityksessä ovat niin paljon suurempia talossa, jossa on lämpöpumppu.

Jokaisesta huoneesta löytyvät lämpötilaa ja kosteutta mittaavat anturit.

– Keskusyksikköä pidän korissa nojatuolin takana. Siitä lähtevät signaalit pattereiden sähkötoimisille termostaateille, jotka huolehtivat huoneen lämpötilasta. Keskusyksikkö ohjaa myös lämpöpumppua.

– Kaikki toimii myös etänä. Voin reissussa ollessanikin päättää, milloin huonelämpötilaa nostetaan, jotta kotona on lämmintä, kun tulen.

Hassin vuonna 2016 hankkima ohjausjärjestelmä kuulostaa todellakin nykyaikaisen älykkäältä. Varmakin se on ollut.

– Yksi anturi meni kerran rikki, mutta sekin meni takuuseen. Sormiparistot pitää niihin välillä vaihtaa. Vuosimaksu on muutamia kymppejä.

Hassi etsi taloonsa sopivaa ratkaisua aikansa. Lopulta löytyi yritys, joka halusi testata järjestelmäänsä ensimmäistä kertaa maalämmön yhteydessä. Pispalan talosta tulikin testitalo, mikä tiesi Hassille säästöä.

Halvimpia tunteja lämmitykseen hyödyntävä järjestelmä Hassilla myös kesämökillään, jossa on suora sähkölämmitys. Mökille järjestelmän asentaminen maksoi 1700 euroa. Työn osuus summasta oli 960 euroa.

Hassi ei uskalla vielä arvioida, kuinka monta euroa hän tulevana talvena säästää lämmityskuluissa. Ilman seinien lisälämmöneristystä, maalämpöä ja lämpöpumppua säätelevää automatiikkaa lasku olisi suuressa ja vanhassa puutalossa arvatenkin sietämättömän suuri.

Alkuvuoden sähkölaskut kertovat, että energiamaksut ovat vaihdelleet tammikuun 7,1 sentistä kesäkuun 15,5 senttiin kilowatilta.

– Säästö on merkittävä verrattuna siihen, jos tekisin kiinteähintaisen sopimuksen, Hassi tyytyy toteamaan.

Viime vuonna talon sähkölaskut veroineen ja siirtohintoineen olivat yhteensä hieman yli 2200 euroa. Hintaan sisältyi koko talon lämmitys ja Hassin oman asunnon muu sähkön käyttö.

– Tänä vuonna laskua kertyy melko varmasti enemmän.

Pörssisähköön Hassi siirtyi samalla, kun järjestelmä asennettiin taloon.

– Hinta ei ollut ensisijainen ajatus. Halusin ohjata kulutusta aidosti uusiutuvaan energiaan.

Käytännössähän sähkö on halvimmillaan kun tuulee. Hassin talo syö siis pitkälti juuri tuulivoimaa.

– Kun tuulen ja auringon osuudet kasvavat, myös tuotannon sääriippuvuus kasvaa. Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen pitää kuitenkin joka hetki vastata toisiaan, muuten menee plörinäksi koko helahoito.

Hassi ei paasaa vihreyttään. Hän uskoo, että suunta on joka tapauksessa kohti uusiutuvia. Matka joutuisi, jos hänen käyttämänsä järjestelmä yleistyisi.

– Sähköyhtiöiden pitäisi tarjota tällaista asiakkailleen, sillä ne olisivat parhaita poppoita organisoimaan asiaa. Mutta ilmeisesti bisnes on tähän asti mennyt yhtiöiden kannalta riittävän mukavaksi. Riittää kun myy sähköä.

– Sen sijaan, että suunnitellaan sähköjen katkaisemista, olisi fiksumpaa miettiä, miten mahdollisimman moni saataisiin älykkään systeemin piiriin.

Tavalliselta kuluttajalta on mahdotonta vaatia pörssihintojen kyttäämistä Hassin tapaan. Älykäs järjestelmä pitää tarjota, niin se otetaan vastaan.

– Hyvät asiat pitää tehdä hauskoiksi ja helpoiksi, Hassi tiivistää.

– Yhtiöiden pitää toimia niin, että sähkö olisi asiakkaille halpaa.

Mutta, hetkinen! Jos kaikki ohjataan käyttämään halpaa sähköä, eikö se tarkoita kysynnän ja tarjonnan lain mukaan sitä, ettei sähkö olekaan enää niin halpaa?

– Edullisempi hinta muuttuu vähän kalliimmaksi, mutta suurempi vaikutus on sillä, kun kalliit tunnit muuttuvat samalla niin paljon halvemmiksi. Kalliimmista tunneista lähtee piikki pois, Hassi vastaa.

– Kaikki, mikä alentaa kulutusta kalliilla tunneilla, alentaa hintaa kaikilta.

Mutta vilkaistaanpa taas iPadia. Näyttö kertoo, että talon kaikissa huoneissa lämpötila on 19 ja 21 asteen välillä. Ruokatilassa, jossa istumme, lämpötila on 20,3 astetta.

Talossa asuu Hassin lisäksi kaksi vuokralaista omissa asunnoissaan. Emännällä olisi mahdollisuus säästää sähköä vuokralaisten kustannuksella, mutta siihen hän ei lähde.

– Itselle laitan enemmän 19:ää astetta. Vuokralaisilla on 20 astetta. Enkä ala kyselemään, milloin he ovat poissa, jotta voisin laskea heidän lämpötilaansa.

19 astetta on aika vähän... Hassi myöntää, että pitäisi itsekin korkeammasta huonelämmöstä.

– Olen vilukissa. Talviaikaan puen lämmintä päälleni.

Talvella ei ole iloa katolla sijaitsevista aurinkokeräimistäkään, jotka Hassi hankki jo 15 vuotta aikaisemmin.

Viileydestä huolimatta Hassi harvemmin iskee klapia talon tulipesiin. Niitä riittää: kolmessa kerroksessa on neljä puuhellaa ja kaikkiaan kuusi kakluunia, joista yksi toisella vuokralaisella. Lisäksi toisella vuokralaisella on pönttöuuni ja edesmenneen puolison verstaassa vielä tiiliuuni.

– Vain viihdekäyttöön, Hassi naurahtaa.

Hassin kodin energiaratkaisuista kertoi aikaisemmin Helsingin Sanomat.