Nainen valehteli ehkäisystä, ja niinpä Mikosta tuli isä, vaikkei hän olisi halunnut. Huijatuksi voi kuitenkin tulla myös äiti, väittää Satu, jonka lapsen isä teki kylmän katoamistempun raskauden ratkaisevalla hetkellä.
Ottikohan nainen nyt varmasti jälkiehkäisypillerin?
No, kyllä hän varmaan otti, Mikko tuumi. Nainenhan joi vettä päälle.
Mikko oli ollut seurustelukumppaninsa kanssa juhlissa edellisenä iltana. Mikon mukaan nainen ehdotti, että josko harrastettaisiin seksiä ilman kondomia, “kumi kun tuntui niin pahalta”.
– Olin kauheassa humalassa baarireissun jäljiltä ja harkintakyky petti, Mikko myöntää.
Pari sopi, että jälkiehkäisypilleri otetaan heti seuraavan päivän aamuna. Mikko näki, kun nainen avasi pakkauksen ja otti pian hörpyn vettä.
Sitä Mikko ei nähnyt, että nainen olisi laittanut pillerin suuhunsa ja nielaissut.
Satu oli eronnut tapailemansa miehen kanssa. Tapailua oli kestänyt noin vuoden. Ero ei ollut raivoisa, mutta ei voi sanoa, että pari erosi ystävinä.
Suhteen aikana ehkäisyn kanssa ei oltu niin tarkkoja, sillä ajatuksena oli ollut jatkaa yhdessä.
Satu huomasi olevansa raskaana pian eron jälkeen. Hän koki, että hänen tulee joka tapauksessa kysyä miehen mielipidettä siihen, mitä hän yhteisen lapsen saamisesta tuumaa.
Mies tuumi, että ok. He sopivat, etteivät palaa tai muuta takaisin yhteen, mutta kasvattavat lapsen toisiaan tukien.
Jossain vaiheessa Satu ehdotti, että he voisivat jo ennakkoon hoitaa tapaamis- ja muut paperiasiat kuntoon. Ehdotus meni miehellä tunteisiin.
– Olen jälkeenpäin miettinyt, että silloinkohan hän havahtui todellisuuteen, Satu kertoo.
Suomessa voi saada erityistapauksissa abortin aina 24. raskausviikolle saakka. Kun Satun 25. raskausviikko alkoi, mies ilmoitti, ettei haluakaan olla lapsen elämässä mukana.
– Hän sanoi vain odottaneensa, että viikot tulevat täyteen, Satu kertoo.
”
Hän sanoi vain odottaneensa, että viikot tulevat täyteen.
Satu ei uskonut, että mies voisi olla näin ilkeä.
– Kunnes hän sivulauseessa sanoi, että luulenko olevani ainoa nainen, jolle hän on näin tehnyt. Sen jälkeen mietin, että se mitä hän sanoi, taitaakin olla totta.
Sadun kumppani ilmoitti, ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä vasta sitten, kun abortin teko ei enää ollut mahdollista. Kuva: Colourbox
Kun Mikon silloinen naisystävä ilmoitti olevansa raskaana, Mikko hätkähti. Miten nainen voisi olla raskaana, kun jälkiehkäisypilleri otettiin hyvissä ajoin? Hormonaalisten jälkiehkäisytablettien teho on parhaimmillaan 12 tunnin sisällä suojaamattomasta yhdynnästä. Aikaraja ei ollut ylittynyt.
Mikko oli yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin. He sanoivat, että raskaus on tällaisessa tilanteessa mahdollinen, mutta sen todennäköisyys on pieni.
Mikko oli jo pitkään tiennyt haluavansa lapsia, mutta ei tällaisissa olosuhteissa. Pari oli tapaillut vain muutaman kuukauden, eivät asuneet samassa osoitteessa ja lapsi ei ollut suunniteltu.
Mikko sanoi naiselle, ettei ollut valmis isäksi. Nainen vihjasi voivansa tehdä abortin, mutta perui sanansa seuraavana päivänä.
– Hän ilmoitti, ettei voi antaa itselleen anteeksi, jos tekisi abortin, Mikko sanoo.
– Sitten hän onnitteli minua siitä, että minusta tulee isä.
Mikkoa ahdisti. Ahdistusta lisäsi se, että Mikko koki naisen pitävän häntä silkkana palvelijana, juoksupoikana, jonka ainoa tehtävä oli tuoda kaupasta ruokaa ja tarvikkeita naiselle.
– Kun tilanne oli muuttunut riitaisaksi, niin menin hänen luokseen ja sanoin, että ehkei meidän pitäisi olla tässä suhteessa enää. Hän heitti minut ulos ja sanoi, että onnea, nyt olet sitten pelkkä viikonloppuisä.
Mutta isä se on sekin, Mikko tuumi. Hän oli sitoutunut ajatukseen siitä, että haluaa osallistua lapsen elämään. Olla hänelle muutakin kuin nimi paperilla.
Raskauden loppuvaiheilla nainen muutti syntymäpaikkakunnalleen, satojen kilometrien päähän päähän miehen luota. Hän vihjaili, ettei Mikko osaisi hoitaa lasta ja saisi tavata tätä vain äidin ehdoilla.
Mikko oli hajalla. Hän vaati päästä dna-testiin lapsen syntymän jälkeen, jotta hän voisi todistaa isyytensä ja saada yhteishuoltajuuden lapseen.
Satu ei ole nähnyt lapsensa isää 25. raskausviikkonsa jälkeen. Lapsi ei ole nähnyt isäänsä koskaan.
– Lapsi on kysynyt nuorempana isästään, mutta ei enää. Lapsi sanoi jo 5-vuotiaana, että ei se kauhean hyvä isä voi olla, kun häntä ei missään näy. Ikinä en ole isäänsä hänelle mollannut, Satu sanoo.
Sen plussan Satu lapsen isälle antaa, ettei hän ole kinastellut elatusmaksujen maksamisesta. Isä on sitoutunut maksamaan niitä siihen lapsen täysikäisyyteen saakka.
– Mutta on mulla silti tässä todella huijattu ja kusetettu olo. Tapaus on vaikuttanut siihen, etten luota ihmisten puheisiin. Haluan nähdä tekoja lupausten sijaan.
Satu ei ole ollut parisuhteessa tapahtuneen jälkeen. Satu löytää tälle kaksi konkreettista syytä. Ensimmäinen on se, että lapsen syntymän jälkeen hän päätti, ettei tule hankkimaan enempää lapsia. Tämä on karkottanut ne potentiaaliset kumppaniehdokkaat, joilla on vauvakuume. Toinen karkottava tekijä on ollut se, ettei Satun lapsen isä ole koskaan nähnyt lastaan.
– Tämä on ollut punainen vaate joillekin miehille. He ovat olleet järkyttyneitä ja ajatelleet vaistomaisesti, että vika on minussa, Satu sanoo.
Satun mukaan nämä syyt kuvastavat yhteiskunnan yleistä suhtautumista yksinhuoltajavanhempiin. Siinä missä yh-isään suhtaudutaan hänen mukaansa kuin suuriin sankareihin, yh-äiteihin suhtaudutaan säälien ja sillä ajatuksella, että jos he haluavat miehen, he haluavat lisää lapsia.
– Onhan tämä absurdi tilanne, Satu huikkaa.
Satua harmittaa, että vaikka hän pyrki tekemään oikein ja otti lapsen isän huomioon päätöksenteossa, niin ”silti menee kaikki vituiksi”.
Mikon lapsen äiti myönsi oikeudessa tiputtaneensa jälkiehkäisypillerin maahan poistuessaan apteekista. Kuva: Colourbox
Mikko sai oikeustaistelun jälkeen tapaamisoikeuden lapseensa. Oikeudessa nainen kertoi, ettei ollut oikeasti ottanut jälkiehkäisypilleriä, vaan oli tiputtanut sen maahan apteekin edessä.
Hän siis myönsi huijanneensa Mikkoa. Mikkoa tämä tieto ei hetkauttanut tai kiinnostanut, sillä se ei muuttanut tilannetta miksikään.
Aluksi Mikko tapasi lastaan vain muutaman tunnin kuukaudessa. Tapaamiset yleistyivät sen jälkeen, kun lapsi täytti kolme vuotta.
Lapsen ensimmäisten elinvuosien ajan Mikko oli masentunut. Häntä piinasi ajatus siitä, ettei pystynyt tarjoamaan lapselle minkäänlaista ydinperhettä. Kokonaisuus oli rikki. Se tuhosi Mikon itsetunnon.
Hänestä oli väärin, että nainen pääsi huijauksesta kuin se kuuluisa koira veräjästä.
– Tuntuu kuin valtio ja isänmaa olisivat pettäneet minut. Jouduin olemaan masennuksen vuoksi pois töistä.
”
Tuntuu kuin valtio ja isänmaa olisivat pettäneet minut.
Mikko oli hetken avoliitossa toisen naisen kanssa. Hänen mukaansa suhde kaatui Mikon masennukseen.
Jos Mikko saisi päättää, niin huijaus, jonka kohteeksi hän joutui, tulisi olla rikos.
Satu toivoo, että hänen lapsensa isä ei olisi lapseen yhteydessä tulevaisuudessakaan. Tai jos ottaa, niin ottaisi vasta lapsen teinivuosien jälkeen.
– Nyt ei tarvittaisi mitään jännityksiä tai pettymyksiä, Satu sanoo.
Satu on jo vuosien ajan ollut täysin sujut kokemuksensa ja tilanteensa kanssa. Aiemmin hän kipuili sitä, jääkö lapsi jostain paitsi, kun hänellä ei ole isää. Toisaalta Satu on seurannut vierestä perinteisten perheiden elämää, joissa on tapahtunut avioeroja ja tappeluita, joita lapset ovat joutuneet todistamaan.
– Välillä tulee seesteinen olo, että meillähän on mennyt oikein leppoisasti, kun ei ole tarvinnut vääntää kenenkään kanssa.
Mikolla vääntämistä on taas piisannut. Hänellä on nykyään vaimo ja vaimon kanssa yhteisiä lapsia. Ex-kumppanin kanssa tehdylle lapselleen hän on etäinen isä, joka ei päätä juuri mitään lapsen asioista. Ex-kumppanin kanssa on vuosien varrella ollut paljon raskaita kiistoja esimerkiksi sääntöjen ja lapselle hankittavien tavaroiden suhteen.
Eräs Mikon lapsista on nyt sen ikäinen, että tarvitsisi oman huoneen. Se tarkoittaisi sitä, että ex-kumppanin kanssa tehty lapsi tulee käymään, hänellä ei olisi enää omaa huonetta.
– En tiedä, miten selitän tämän hänelle, Mikko toteaa.
Mikolla on yhä petetty olo. Hän toivoo, että lainsäädäntö olisi tasa-arvoisempi lapseen liittyvien oikeuksien suhteen.
– Miehen oikeudet ovat aika lailla nollissa, jos ei olla avioliitossa, hän sanoo.
Tällä hän viittaa esimerkiksi siihen, että äidillä on oikeus kieltää isyyden selvittäminen. Lisäksi hänen mielestään huijauksia pitäisi miettiä lain ohella myös moraalin kautta.
– Pitäisi olla itsestään selvää, ettei ole oikein huijata lasta itselleen ja saada toisen osapuolen vain maksamaan kuluja.
Satu taas kannustaa huijatuksi tulleita tarkastelemaan omaa asennettaan. Hän kokee, ettei itsesäälillä ja surkuttelulla voita mitään.
– En halua vähätellä uhriksi joutumista, mutta on itsestä kiinni, mitä asialle haluaa tehdä, Satu sanoo.
– Siihen ei voi enää vaikuttaa, mitä on tapahtunut, mutta siihen voi, miten jatkaa siitä eteenpäin.
Mikko ja Satu eivät esiinny omilla nimillään asianosaisten yksityisyyden suojaamiseksi.