THL:n mukaan henkilöstöpula, ikääntyvä väestö ja koronan aiheuttama hoitovelka vaikeuttavat sote-palvelujen järjestämistä lähes kaikilla hyvinvointialueilla.
Rosa Lehtokari,
Otso Karhu
THL:n arviointijohtajan Nina Knapen mukaan hyvinvointialueiden haasteet ovat olleet nähtävissä jo varsin pitkään. Ainoastaan koronapandemian voi sanoa tulleen yllätyksenä.
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulasta kumpuavat ongelmat ovat johtaneet lähes kaikilla hyvinvointialueilla viiveisiin hoidossa ja palveluissa, sekä vääränlaiseen palvelujen käyttöön, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta arviosta.
THL:n mukaan henkilöstöpula, ikääntyvä väestö ja koronan aiheuttama hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat sote-palvelujen järjestämistä.
Päivystykset ovat ruuhkautuneet monin paikoin osasto- ja jatkohoitopaikkoja jonottavista potilaista. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on jouduttu sulkemaan ja pääsy kotihoitoon sekä asumispalveluihin on vaikeutunut.
– Vaadittaisiin laajempia, valtakunnallisiakin ratkaisuja, että palvelut pystyttäisiin turvaamaan yhdenvertaisesti maan eri alueilla, Knape sanoo.
Hyödyt näkyvät vasta vuosien päästä
Arviointijohtaja Nina Knapen mukaan uusi hyvinvointialueuudistus kuitenkin parantaa edellytyksiä vastata ikääntyvän väestön tarpeisiin, kun palvelun järjestäjien lukumäärä on pienentynyt ja järjestämisvastuu on laajempi.
Myös kustannusten kasvun toivotaan rauhoittuvan uudistuksen myötä.
– Nyt on rakenteet luotu ja varsinainen työ on vielä pitkälti edessä. Kyllä siinä useita vuosia menee, että palveluita, palveluiden myöntämiskriteereitä ja palkkoja saadaan yhtenäistettyä, Knape sanoo.
Hyvinvointialueet ovat startanneet erilaisista lähtötilanteista. THL:n mukaan pitkälle integroituneilla alueilla palveluiden ja esimerkiksi asiakastietojärjestelmien yhtenäistäminen on huomattavasti pidemmällä.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa sote-palveluja järjestivät jo aiemmin maakunnalliset sote-yhtymät.
Kaikilla alueilla on kuitenkin samoja haasteita lähtötilanteista huolimatta.
Helsingin sosiaalipalvelujen sujuvuus Suomen heikointa
THL:n arvioinnissa todetaan, että Helsingin, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla väestö on nuorta ja sairastavuus siksi vähäistä.
Kyseisillä hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta on lisännyt työttömyys, asunnottomuus ja lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat.
Helsingin kaupungin sote-asiakkaat kokivat sosiaalipalvelujen sujuvuuden maan heikoimmaksi ja hammaslääkäripalvelut riittämättömäksi.
Vantaan ja Keravan hyvinvointipalvelujen asiakkaat pitivät hoitaja- ja lääkäripalveluita riittämättöminä.
Arvioinnin mukaan Apotti-potilastietojärjestelmän käytettävyys on aiheuttanut haasteita Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla.
Helsinki on ainoa kunta, jolla säilyi sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu.
Henkilöstöpulaa koko Uudellamaalla
Keski-, Itä- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueita yhdistää muun muassa palveluntarpeen kasvu tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Lisäksi kaikkialla Uudellamaalla on pulaa henkilökunnasta.
Länsi-Uudenmaan arvioinnissa todetaan, että hyvinvointialueen yhtenäisyyttä ovat haitanneet lukuisat asiakas- ja potilastietojärjestelmät. Ennen hyvinvointialueita alueen palvelut oli hajautettu yhdeksälle eri järjestäjälle.
HUS-yhtymälle, entiselle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille, on myönnetty poikkeuslupa Jorvin sairaalan uudisrakennukselle (siirryt toiseen palveluun). Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus tulee kiristymään jatkossa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on maan pienimpiä. Arvioinnissa todetaan, että alueen palvelutarpeeseen suhteutetut sote-menot olivat viisi prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin vuonna 2020.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen arvioinnissa kerrotaan, että hyvinvointialueuudistukselle loi vankan pohjan Keusote-kuntayhtymä ja siksi muutos on ollut pieni. Hyvinvointialueen rahoitus tulee kiristymään jatkossa.
Sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyivät vuoden alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Lisäksi järjestämisvastuu säilyi Helsingin kaupungilla, ja HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä.
Voit keskustella jutun aiheesta keskiviikkoon 1.2. kello 23:een saakka.