Tonin työsuhde päätettiin koeajalla hänen kerrottua esihenkilölleen, että on kumppaninsa kanssa vaihtamassa rekisteröidystä parisuhteesta avioliittoon.
Tonin tapaus sai laajaa huomiota hänen paljastettuaan asian sosiaalisessa mediassa ja muun muassa Iltalehden uutisoitua asiasta. Uutisointi poiki Iltalehteen yhteydenottoja muilta syrjintää kokeneilta.
Sofia
Sofia kertoi esihenkilölleen transitioprosessin aloittamisesta. Seuraavana päivänä esihenkilö kielsi käyttämästä pukuhuoneita tai vessaa enää työpaikalla.
Sofia työskenteli viemäröintiyrityksessä Etelä-Suomen alueella sijaitsevassa kaupungissa. Työssä vaatteet likaantuivat, niihin saattoi päätyä viemäristä öljyjä tai jopa ulostetta.
– Jouduin ajamaan niissä vaatteissa kotiin. Haju autossa oli aika eksoottinen.
Sofia joutui käymään työpaikallaan vessassa salaa. Esimerkiksi iltavuorossa esihenkilö ei ollut paikalla, ja hän pystyi käyttämään vessatiloja hieman vapaammin.
Työvaatteissa oli kiinni työkaluja ja ajan saatossa vaatteiden kuljettaminen rikkoi Sofian autosta verhoiluja.
Sofia pyristeli esihenkilön mielivaltaisien kieltojen kanssa noin puolen vuoden ajan. Sitten hän irtisanoutui ja muutti puolison uuden työn perässä pois uuteen kaupunkiin kolmen tunnin ajomatkan päähän.
Sofialla kesti neljä kuukautta saada uusi työpaikka muuton jälkeen, vaikka hän kävi useassa työhaastattelussa.
TE-toimiston mukaan Sofia ei ollut oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Syy siihen oli, ettei TE-toimiston mukaan syrjintä ole peruste irtisanoutua.
– Esihenkilö kielsi minua käyttämästä mitään pukutiloja tai vessaa. Tasa-arvolain mukaan tämä on lain vastaista.
Tasa-arvolain mukaan kiellettyä syrjintää on eri asemaan asettaminen esimerkiksi sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun mukaan.
”Syrjintä ei ole peruste irtisanoutua”
Sofia riitautti asian Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (SAMU). SAMU:n ratkaisu oli sama: syrjintä ei ole peruste irtisanoutua.
Sofia valitti SAMU:n päätöksestä vakuutusoikeuteen. Valitus hylättiin. Päätöksen mukaan Sofia ei osoittanut pätevää syytä työstä eroamiseen. Hänen olisi myös pitänyt osoittaa selvittäneensä kokemiaan epäkohtia työsuhteen aikana.
Iltalehden toimitus on nähnyt asiakirjoja tapauksesta.
– Pomolle puhuin, työsuojavaltuutettu oli opintovapaalla. Varavaltuutettu olin minä itse.
Nämä keskustelut on tuotu ilmi asian riitautuksessa.
Henri
Henri toimi talousrikosten torjutaan liittyvissä työtehtävissä finanssialalla syksyllä 2019. Hän mainitsi kumppaninsa ohimennen työpaikalla. Pian hänen työsuhteensa päätettiin.
– Ensin kaikki sujui hyvin ja esimieheni oli tyytyväinen työpanokseeni. Hän jäi kuitenkin pitemmälle vapaalle, jolloin hänet korvasi uusi esimieheni.
Kun uudelle esihenkilölle selvisi tavanomaisessa taukokeskustelussa, että Henrillä oli viikonloppusuunnitelmia poikaystävänsä kanssa, esihenkilön käytös muuttui täysin.
Henri kertoo, että esihenkilöstä tuli silmin nähden vaivaantunut hänen seurassaan. Ennen keskustelua, jossa työkaverit jakoivat toisilleen viikonloppusuunnitelmiaan, esihenkilö tervehti Henriä käytävällä ja jutteli Henrille normaalisti.
Keskustelun jälkeen esihenkilö lakkasi tervehtimistä Henriä käytävällä. Tilanteissa, joissa oli vapaamuotoista keskustelua, hän ei katsonut Henriä enää silmiin, eikä keskustellut Henrin kanssa, vaan suuntasi puheensa jollekin muulle.
– Päivä ennen koeajan päättymistä hän kutsui minut kuulemistilaisuuteen ja antoi potkut.
Henrin erottanut esihenkilö jättäytyi pois kuulemistilaisuudesta, jossa Henrin työsuhde päätettiin. Paikalla ollut hr-henkilö kertoi syyksi työsuhteen päättämiselle, ettei Henri sovi heidän työyhteisöönsä.
Monia kohtalotovereita
Valtioneuvoston ”syrjintä Suomessa” (2017–2019) raportin mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 14 prosentilla oli kokemuksia työsyrjinnästä kyselyajankohtaa edeltäneen vuoden aikana.
EU:n perusoikeusviraston LGBTI II -tutkimuksen mukaan Suomessa puolet sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvista ilmaisevat sukupuoltaan tai suuntautumistaan melko avoimesti.
Tiedot seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemasta syrjinnästä, häirinnästä ja väkivallan kokemisesta olivat tutkimuksen mukaan kuitenkin Suomessa jonkin verran alempia kuin keskimäärin Euroopan unionissa.
Henri on ruvennut varomaan sanojaan uusissa työpaikoissa tapauksen jälkeen. AOP
Varovaisuus työpaikalla
Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan 59 prosenttia Suomalaisista vastaajista piilottaa seksuaalisen suuntautumisensa esihenkilöiltään työpaikoilla.
Henri oli tapauksen jälkeen varautuneempi. Hän varoi sanomasta uusilla työpaikoilla mitään, mikä paljastaisi hänen seurustelevan saman sukupuolisen henkilön kanssa.
– Finanssialalla vallitsee äijäkulttuuri. Naisista ja vähemmistöistä puhutaan halventavasti ja omaa maskuliinisuutta tuodaan korostetusti esiin. Siinä oppii varomaan omaksi parhaakseen.
Vihaa ja epätoivoa
Sukupuolen moninaisuuteen liittyvästä työsyrjinnästä on niukasti tietoa. Valtionneuvoston ”syrjimätön työelämä” (2022) raportissa kerrotaan, että palkansaajista kolmannes arvioi: transihmiset tai intersukupuoliset kokisivat todennäköisesti syrjintää heidän työpaikallaan.
Sofia kertoo kokeneensa vihaa ja epätoivoa tilanteestaan.
– Kolmen vuoden taistelu ja ratkaisu on, että minua on muka kohdeltu kuin ketä tahansa muuta. Tässä on aivan kädetön olo.
Vakuutusoikeuden päätöksestä ei voi valittaa, joten asia on nyt ratkaistu.
Toive tasa-arvoisesta työelämästä
Neljän kuukauden työttömyysajan Sofia eli säästöillään.
Nykyään Sofia työskentelee sosiaalialalla. Viemäröintiyritystä seuranneessa työpaikassa Sofiaa tuettiin ja kohdeltiin hyvin.
Kun Sofia aloitti uudessa työpaikassa, esihenkilö sanoi: ”Jos saat mitään kuittailua vähemmistöasemasta, kerro minulle, niin asia selvitetään”.
– Siellä oli turvallinen olo olla ja tehdä töitä.
Sofia perusti äskettäin oman sosiaalialalla toimivan yrityksensä.
– Nyt olen oman yritykseni toimitusjohtaja, ja parannan sosiaalialan työoloja omalla panoksellani.