Sote-uudistus | Sote-uudistus astui voimaan – Tässä vastaukset ajankohtaisiin kysymyksiin

Pyysimme lukijoilta kysymyksiä vuodenvaihteessa tehdystä sote-uudistuksesta. Tästä jutusta voit lukea vastaukset.

Vuodenvaihteessa tehtiin kauan odotettu sote-uudistus. HS kysyi teiltä lukijoilta, mitä ette vielä monimutkaisesta kokonaisuudesta ymmärrä.

Etsimme vastaukset. Tosin moneen kysymykseen asiantuntijatkin sanovat, että tulevaisuus näyttää.

Onko se uudistus tehty jo? Mikään ei muuttunut.

On ja ei. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingille 1. tammikuuta. Palvelut siirtyivät siinä jamassa, missä ne kuntien jäljiltä olivat. Yritykset parantaa niitä vasta alkavat tästä.

Voinko vantaalaisena yhä käyttää helsinkiläistä terveysasemaa, mennä leikkaukseen Tampereelle tai käydä lääkärissä mökkipaikkakunnallani?

Voit kuten ennenkin. Jokainen saa valita, mistä julkisen terveydenhuollon toimipaikasta haluaa kiireetöntä hoitoa. Perusterveydenhuollon palvelut on saatava vaihtaa toiseen paikkaan vähintään kerran vuodessa. Leikkaavan sairaalan voi valita yhdessä lääkärin kanssa. Jos oleskelet paljon mökillä, omassa terveyskeskuksessa voidaan tehdä hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti joitain rutiiniasioita on mahdollista hoitaa toisella paikkakunnalla. Hädässä apua pitää saada mistä vain.

Mikä on sote-uudistuksen tavoite?

Ratkaista muutamia pirullisia ongelmia. Suomen väestö vanhenee ja tarvitsee enemmän hoitoa. Samaan aikaan työvoimasta on pulaa, eivätkä kustannukset saisi karata taivaisiin. Hoitoon pitäisi myös päästä nykyistä nopeammin. Terveys- ja hyvinvointieroja haluttaisiin kaventaa eikä palvelujen laatu saisi riippua asuinpaikasta.

On liian varhaista sanoa, auttaako uudistus näihin ongelmiin vai pahentaako vain tilannetta entisestään.

Joudunko minä espoolainen nyt Lohjalle sairaalaan?

Espoon Jorvissa alkaa Husin historian toiseksi kallein rakennustyömaa. Kukaan ei taatusti haaveile sairaalan lakkauttamisesta. Nykyisten ruuhkien takia on sen sijaan käynyt jo niin, että ambulanssissa päivystykseen pyrkivä espoolainen ohjataan Jorvin sijaan Helsinkiin – tai synnyttäjä Lohjalle.

Syksyllä näytti päinvastoin siltä, että lohjalaiset saisivat ajella useammin Espooseen. Hus ei enää sote-uudistuksen jälkeen jakaannu sairaanhoitoalueisiin. Tälle vuodelle ehdotetut säästöt ja lakkautukset aluesairaaloihin, kuten Lohjalle, peruttiin. Tämän vuoden aikana Hus tekee selvityksen koko palveluverkostaan eli syksyllä eteen voi tulla uusi lista lakkautusehdotuksia.

Mitä teen, jos terveyskeskukseen ei saa yhteyttä Maisalla tai soittamalla?

Pyysimme vastaajaksi Helsingistä toimialajohtaja Juha Jolkkosta, vaikka samoja vaikeuksia on muuallakin. Jos ongelma on yhteyden saaminen sähköisesti tai puhelimella, hän neuvoo helsinkiläistä tulemaan arkena paikan päälle terveyskeskukseen. Vaikka kiireetöntä aikaa joutuisi odottamaan, kiireelliset asiat pystytään Helsingissä järjestämään nopeasti. Jos terveyskeskus on kiinni, päivystysavun numerosta 116 117 saa Helsingissä myös päivystysasioita laajemmin terveysneuvontaa.

Lisätäänkö Helsingissä lähipalvelujen aukioloaikoja kuten terveyskeskusten iltavastaanottoja?

Kyllä, näin on tarkoitus isoissa perhekeskuksissa ja terveys- ja hyvinvointikeskuksissa tehdä, jos henkilökuntaa saadaan palkattua riittävästi. Arki-iltaisin vastaanottoja on jonkin verran ollutkin. Lauantaista on keskusteltu, mutta mitään konkreettista ehdotusta tällaisesta ei ole.

Mitä Länsi-Uusimaa aikoo tehdä päivystysten ruuhkille?

Päivystyksissä odottaa ikääntyneitä, joita ei pystytä siirtämään riittävän nopeasti esimerkiksi kaupunginsairaaloiden vuodeosastoille tai hoivakotiin. Jotta ruuhkat hellittävät, näihin pitää saada lisää paikkoja nopeasti.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn kertoi aiemmin tammikuussa, että Uudenmaan alueet, Helsinki ja Hus-yhtymä ovat yhdessä miettineet ratkaisuja. Tarkemmista toimenpiteistä kerrotaan myöhemmin.

Kuinka sote-uudistus vastaa terveydenhuollon ammattilaisten lisääntyvään uupumiseen?

Kysyimme tätä Vantaan ja Keravan sote-johtajalta Timo Aronkydöltä. Hän sanoi, että kun sote-uudistus on viimein täällä, voidaan keskittyä tämän asian ratkaisemiseen uudistuksesta panikoimisen sijaan. Aronkydöstä aiempaa isomman yksikön eli hyvinvointialueen on helpompi vaikuttaa asioihin ja tehdä yhteistyötä valtion kanssa esimerkiksi koulutusmäärien suhteen. Hän arvioi, että sote-alan palkat nousevat väistämättä, mikä houkuttelee joitain muualle lähteneitä ammattilaisia takaisin ja vähentää muiden uupumusta.

”Voimme alueilla keskittyä ydintehtäviimme, työntekijöiden hyvinvointiin ja parempaan johtamiseen. Pitää antaa enemmän natsoja lähiesimiehille, voimistaa tiimityötä. Urapolkumallit ovat todella tärkeitä.”

Jos alueellani ei ole tarpeeksi hammaslääkäreitä, voinko mennä samaan hintaan yksityiselle kuin julkiselle?

Voit, jos alueesi tarjoaa tällaista esimerkiksi palvelusetelillä tai ostopalveluna. Muuten maksat todennäköisesti yksityisestä enemmän. Osan saat edelleen Kela-korvauksena takaisin, vaikka Kela-korvauksia leikattiinkin vuodenvaihteessa.

Miten järjestetään vanhuksille riittävästi turvallista hoitoa ja hoivaa?

Tätä pitäisi kysyä kaikilta eduskuntavaalien ehdokkailta. Nyt kysyimme sitä gerontologian professori Marja Jylhältä. Hän sanoi, että tarvitaan lisää rahaa ja tulevan hallituksen pitää katsoa vanhustenhoitoa kokonaisuutena. Nykyinen ”hölmöläisten peiton jatkaminen” tulee hänen mielestään vielä kalliimmaksi.

”Ympärivuorokautiseen hoivaan pitää lisätä paikkoja. Samaan aikaan tarvitaan parempaa kotihoitoa: hoitajille enemmän aikaa yhtä ihmistä kohden ja mahdollisuus suunnitella itse, mitä milloinkin kannattaa tehdä. Hoitaja ei saa vaihtua koko ajan.”

Rahoittaako valtio jokaisen suomalaisen sosiaali- ja terveyspalveluita samalla summalla?

Ei. Hyvinvointialueiden tulevasta laskennallisesta rahoituksesta merkittävä osa perustuu palvelutarvekertoimeen. Se on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustiedon pohjalta rakentama mittari. Alue saa enemmän euroja esimerkiksi, jos siellä sairastetaan paljon kansantauteja ja väestö on iäkästä. Helsingissä kerrointa on arvosteltu siitä, ettei se huomioisi tarpeeksi suurille kaupungeille tyypillisiä ongelmia.

Tarpeisiin perustuvaan rahoitukseen siirrytään vähitellen. Osa alueista häviää muutoksessa ja osa voittaa verrattuna tilanteeseen ennen uudistusta.

Kuka päättää, miten rahat jaetaan hyvinvointialueella?

Valtio päättää rahoituksen määrästä. Koska maakuntaveroa ei otettu käyttöön, hyvinvointialueet saavat tämän pääpotin lisäksi lähinnä pieniä tuloja asiakasmaksuista. Paikalliset poliitikot eli aluevaltuusto tai Helsingissä kaupunginvaltuusto päättävät, miten potti jaetaan. Monet hyvinvointialueiden tehtävät tulevat laista, joten paikallispoliitikot eivät voi sooloilla ihan miten tahtovat.

Tuleeko meille Helsingissäkin nyt terveyskeskusmaksut?

Ei tänä vuonna, päättivät poliitikot syksyllä. Asia voi myöhemmin nousta uudelleen esiin. Hyvinvointialueista kaksikymmentä perii lääkärikäynnistä ensimmäisenä vuonna suurinta sallittua maksua eli 20,90 euroa. Vantaalla ja Keravalla maksu on 16,70 euroa. Helsinki on siis ainoa maksuttomuuteen uskova.

Miten verotukseni muuttuu?

Kaikkien kuntien kunnallisveroprosenttia on tälle vuodelle laskettu 12,64 veroprosentilla. Näin esimerkiksi Helsingin veroprosentti on nyt 5,36.

Valtion verotusta kiristetään vastaavasti. Tämä on luvattu toteuttaa niin, että yksittäisen ihmisen verotuksen ei pitäisi tästä syystä kiristyä tai keventyä juuri lainkaan.

Miten todennäköisesti sote-palveluista leikataan parin vuoden päästä?

Hyvinvointialueista moni aloitti alijäämäisellä budjetilla. Lisärahoitusta mietitään valtakunnanpolitiikassa parhaillaan. Hyvinvointialueiden johtajista moni on jo varoitellut leikkauksista tulevaisuudessa. Toki nämäkin riippuvat poliittisista päätöksistä ja myös siitä, miten palveluja onnistutaan kehittämään.

Pari vuotta on siinä mielessä vähän, että esimerkiksi tilojen vuokrauksesta on sovittu sitovasti kolmeksi vuodeksi. Alueet eivät siis pääse nopeasti eroon esimerkiksi pienen terveysaseman tai neuvolan tiloista.

Alueilla on jo keskusteltu esimerkiksi omaishoidon tuen ja asiakasmaksujen kaltaisista asioista. Tulevina vuosina keskustellaan luultavasti hoitoon ja palveluihin pääsyn kriteereistä. Siis siitä, kenellä on oikeus saada mitäkin palvelua ja miten nopeasti.

Vaikuttaako uudistus palkkoihin?

Samalla hyvinvointialueella ei voi maksaa eri palkkaa samasta työstä. Niinpä palkkoja harmonisoidaan niin, että pienempää palkkaa samasta työstä saaneen palkka nousee.

Laajempaa vaikutusta palkkoihin ei voi vielä tarkasti arvioida, mutta työvoimapula monella alueella voi johtaa palkkojen nousuun. Naapurialueet joutuvat kilpailemaan samoista työntekijöistä.

Palautetaanko helsinkiläisten maksamat veroeurot kokonaan Helsinkiin, vai häviääkö jotain jonnekin?

Kyllä häviää. Vuonna 2023 Helsinki saa valtiolta sote-palvelujen järjestämiseen suurin piirtein 2,5 miljardia, ja menettää jokseenkin saman summan kunnallis- ja yhteisöverojen tuottoja ja valtionosuuksia. Tulevina vuosina Helsinki arvioi menettävänsä enemmän kuin se saa, eli rahaa päätyy enemmän valtion ja muiden hyvinvointialueiden kuluihin. Voimassa olevan lain mukaan palveluihin olisi vuonna 2029 käytettävissä sata euroa nykyistä vähemmän jokaista helsinkiläistä kohden, mutta lausuntokierroksella oleva lakiehdotus kutistaisi eron viiteenkymppiin.

Miksi Vantaa ja Kerava ovat samaa aluetta? Tai Espoo ja Hanko?

HS kysyi vuosi sitten kaupunkineuvos Kari Nenoselta, miksi jako on tehty juuri näin. Nenonen valmisteli selvityshenkilönä Uudenmaan erillisratkaisua. Tärkeimmäksi syyksi hän sanoi, että tämä oli Uudenmaan kuntien tahto.

Mallia piirrellessään hän mietti myös, mihin sairaaloihin kultakin seudulta tyypillisesti on eniten kuljettu, miten pelastuslaitosten reviirit oli jaettu ja missä tehtiin jo tiiviisti yhteistyötä kuntarajojen yli. Myös kielipolitiikka vaikutti. Nenonen mietti myös sitä, miten äänestäjä pieneltäkin paikkakunnalta voisi saada ehdokkaansa läpi aluevaltuustoon.

Miksi pelastustoimi siirtyi hyvinvointialueille eikä valtiolle, jossa esimerkiksi poliisi on?

Tärkein syy tähän on ensihoito. Sen kannalta on fiksua, että sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi tekevät mahdollisimman tiivistä yhteistyötä.

Kuinka paljon uudistuksen kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan seuraavan 10 vuoden aikana verrattuna tilanteeseen, jossa uudistusta ei olisi toteutettu?

Kysyimme tätä muutosjohtaja Ville-Veikko Ahoselta valtiovarainministeriöstä. Hän muistuttaa, että väestön ikääntymisen, henkilöstön palkkojen ja inflaation vuoksi kustannukset kasvavat riippumatta siitä, olisiko uudistusta tehty. Nyt käytetyn rahoitusmallin arvioidaan hillitsevän kustannusten kasvua myöhemmin, koska hyvinvointialueiden täytyy mitoittaa toimintaansa sen mukaan, mitä ne valtiolta saavat.

”Tämä uudistus ei vaikuta julkiseen talouden kestävyysvajeeseen positiivisesti useisiin vuosiin, koska nyt on monta vuotta vielä muutoskustannuksia. Puhutaan noin kymmenestä vuodesta, että sote-uudistus alkaa vaikuttaa myönteisesti talouteen.”

Miten viranomaisia koskeva sisäinen valvonta järjestetään? Voiko epäkohdista ilmoittaa anonyymisti?

Laissa korostetaan hyvinvointialueiden omavalvontaa. Niillä pitää olla yksityiskohtaiset suunnitelmat siitä, miten ne voivat varmistaa, että sekä niiden omat että ostetut palvelut toimivat lainmukaisesti. Aluehallintovirastot ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira puuttuvat asioihin sitten, kun omavalvonta ei riitä.

Työntekijän oikeus ja velvollisuus ilmoittaa valvontaviranomaisille epäkohdista ei ole muuttunut. Työnantaja ei saisi rangaista ilmoittamisesta. Ilmoitusta ei voi tehdä anonyymina siksi, että viranomaiset antavat vastauksensa ilmoituksen tehneelle. Sen sijaan esimerkiksi potilas- ja sosiaaliasiamiehet kokoavat raportteihinsa anonyymejakin havaintoja ja kokemuksia.

Kuka on vastuussa, jos ihminen vammautuu tai menehtyy siksi, että hän ei saa ruuhkien vuoksi peruspalveluita?

Moraalisesti vastaus olisi laajempi, mutta kantelun tekeminen ei ole muuttunut. Ensin tehdään muistutus hoitopaikkaan. Jos vastaus siihen ei tyydytä ja kyseessä on kuolema tai pysyvä vammautuminen, voi tehdä kantelun Valviralle. Lievemmissä asioissa oikea osoite on aluehallintovirasto.

Valvontajärjestelmä on luotu korjaamaan järjestelmää, ei rankaisemaan kuten oikeuslaitos. Yksittäisen ihmisen asiasta tyypillisin seuraus on yleensä hallinnollista ohjausta. Valvira voi myös kieltää tai rajoittaa ammatinharjoittamisoikeutta, mutta tähän tarvitaan jo laajempia ongelmia.

Miksi te toimittajat kirjoitatte jatkuvasti terveyspalveluista ja liian vähän sosiaalipalveluista?

Hyvä kysymys. Pyrimme parempaan tulevaisuudessa.