Suomen Tietotoimiston (STT) vastaava päätoimittaja Minna Holopainen kommentoi Twitterissä Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen toimintaa Viestikoekeskus-rikosprosessissa.
– Pidän käsittämättömänä, ettei vastaava päätoimittaja ole oikeudessa alaistensa rinnalla vastaamassa jutusta, josta hän tiesi ennalta. Asetelmaan olisi voinut vaikuttaa kertomalla esitutkinnassa, mitä hän tiesi ja kuka päätti julkaisusta, Holopainen kirjoittaa.
Helsingin Sanomien Kaius Niemi kieltäytyi esitutkinnassa vastaamasta kysymyksiin koskien hänen rooliaan rikostutkintaan johtaneessa juttuprosessissa.
– Jos poliisi aloittaa esitutkinnan median julkaisemasta jutusta, vastaavan päätoimittajan rooliin ei oman näkemykseni mukaan sovi vedota itsekriminointisuojaan, joka antaa epäillylle mahdollisuuden välttää vastuu. Vastaavan päätoimittajan on tarkoitus kantaa vastuu, Holopainen kirjoittaa.
Kaius Niemi kieltäytyi kuulusteluissa vastaamasta lähes kaikkiin kysymyksiin vedoten itsekriminointisuojaan sekä lähdesuojaan. Lopulta Niemi ei saanut syytettä, mutta kaksi toimittajaa sekä toisen toimittajan esimies saivat. KRP
Viime viikolla julkiseksi tuli jutun esitutkinta-aineisto. Aineistosta kävi ilmi, että vasta pari viikkoa sitten poliisi oli kuulustellut vuonna 2017 HS:n uutistoiminnasta vastannutta toimituspäällikkö Erja Yläjärveä, joka oli kertonut Kaius Niemen saaneen tietää syytteet kolmelle journalistille tuoneesta jutusta viimeistään kaksi päivää ennen sen julkaisua. Kaius Niemi ei kiistänyt eikä vahvistanut Yläjärven kertomaa.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti syytteen Helsingin Sanomien silloista politiikan ja talouden toimituksen vt. esihenkilöä, Kalle Silfverbergiä sekä jutun toimittajina olleita Laura Halmista ja Tuomo Pietiläistä vastaan. Haastehakemuksen mukaan Silfverberg olisi hyväksynyt jutun julkaisun.
Poliisi ei saanut julkaisupäätöksen tekijää selville
Vajaa vuosi sitten Rappe teki Kaius Niemen osalta syyttämättäjättämispäätöksen. Perustelujen mukaan:
“Esitutkinnassa ei ole saatu näyttöä siitä, että Niemi olisi ollut etukäteen tietoinen tekeillä olleista, Viestikoekeskusta koskevista artikkeleista tai myöhemmin julkaistaviksi aiotuista jatkoartikkeleista ennen ensimmäisen artikkelin julkaisemista 16.12.2017.”
Poliisi ei siis neljän vuoden tutkinnassa saanut selvitettyä asiaa, joka selvisi kysymällä, kun syytteeseen joutuneen Silfverbergin puolustus nimesi tämän tapahtuma-aikaisen esimiehen Yläjärven todistajakseen.
Yläjärven lisäksi poliisi jätti esitutkinnassa kuulematta komentoketjussa seuraavana olleen uutistoiminnasta vastanneen päätoimittaja Antero Mukan. Näin siitä huolimatta, että kuulusteluissa poliisille oli kerrottu Yläjärven ja Mukan paikka uutistoiminnan komentoketjussa.
Syyttäjä: ei aihetta toimenpiteisiin
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappen mukaan Yläjärven todistajana kertoma ei kuitenkaan anna aihetta uuteen syyteharkintaan Niemen osalta.
– Tämän tyyppiseen tilanteeseen mahdollisesti soveltuvan, vastaavan toimittajan valvontavastuun rikkomista koskevan päätoimittajarikkomuksen syyteoikeus vanhentuu kahdessa vuodessa, Rappe sanoo.
Rappe viittaa siis siihen, että Niemi olisi uusien tietojenkin valossa korkeintaan laiminlyönyt valvontavastuunsa. Yläjärvi kertoi kuulusteluissa, että hän ei tiedä, kuka teki lopullisen julkaisupäätöksen. Tähän perustuen Rappe katsoo, etteivät uudet tiedot anna aihetta epäillä Niemen kuitenkaan osallistuneen jutun julkaisuun.
– Kaikki turvallisuussalaisuuden paljastamisen tunnusmerkistössä kriminalisoidut tekotavat, joista käsillä olevassa asiassa on kysymyksessä ”oikeudettomasti julkistaa” -vaihtoehto, edellyttävät aktiivisen tekijäntoimen suorittamista, tai ainakin merkittävää osallisuutta sellaisen suorittamiseen. Pelkkä mahdollinen tietoisuus siitä, että joku toinen mahdollisesti on rikosta tekemässä, ei vielä tee tekijäkumppaniksi, Rappe kommentoi.
– Käsillä olevassa asiassa ei ainakaan tähän mennessä ole tullut esille tosiseikkoja, joiden perusteella olisi vähintään syytä epäillä päätoimittajan olleen osallisena sanottuun aktiiviseen tekijäntoimeen, Rappe jatkaa.
Toimitukselta kritiikkiä Niemelle
Niemi itsekin on toistuvasti korostanut, että Silfverbergin tasolla organisaatiossa olevat esimiehet – toimittajista puhumattakaan – eivät tee julkaisupäätöksiä Viestikokeskus-jutun kaltaisissa tapauksissa. Niemi ei ole kuitenkaan rikosprosessissa tai julkisuudessa suostunut kertomaan, tekikö hän julkaisupäätöksen.
Helsingin Sanomien toimituksessa on herättänyt avointa tyytymättömyyttä se, että syytteeseen joutuivat vain organisaation alimmilla tasoilla olevat henkilöt. Niemi on perustellut toimitukselle vaikenemistaan sillä, että prosessin avaaminen viranomaisille olisi voinut saattaa myös hänen alaisiaan rikossyytteen vaaraan.
Niemi vetosi siihen, että koska tutkinnan aikana kuulusteltavien tiedossa ei ole ollut, mitä poliisi tietää, voi millä hyvänsä vastauksella olla arvaamattomia seurauksia. Toimituksessa on kuitenkin kyseenalaistettu ratkaisua vaieta asiasta myös loppulausuntovaiheessa, jolloin Niemi ja muut epäillyt saivat poliisin esitutkintapöytäkirjan nähtäväkseen.
Niemi totesi toimitukselle vuosi sitten, ettei hänen tietoisuutensa ole ollut olennainen asia puolustuksen kannalta.
– Emme ole koskaan käyttäneet sellaista argumenttia, että en olisi tiennyt, Niemi kertoi toimitukselle viime lokakuussa syyteharkinnan valmistuttua.
Niemen tietoisuutta koskevan näytön puuttuminen oli kuitenkin syyttäjän peruste jättää syyte nostamatta hänen osaltaan. Rappen lausuntojen perusteella tietoisuutta koskeva Yläjärven kuulustelusta hiljattain saatu uusi näyttö ei myöskään anna aihetta uusiin toimenpiteisiin.
Holopainen jättää puheenjohtajuuden
Minna Holopaisen työnantajan Suomen Tietotoimiston suurin omistaja on Helsingin Sanomia kustantava Sanoma Media Finland, jonka toimitusjohtaja Pia Kalsta kertoi eilen Kaius Niemen nauttivan johdon luottamusta. Helsingin Sanomien journalistien pääluottamusmies Jussi Ahlroth ei halunnut kommentoida asiaa.
Minna Holopainen tiedotti varhain tänä aamuna vetäytyvänsä Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajan tehtävästä.
– Jään oma-aloitteisesti sivuun PTY:n puheenjohtajan tehtävästä, koska aion kommentoida päätoimittajavastuun toteutumista Viestikoekeskus-oikeudenkäyntiin liittyen ja oma näkemykseni on, että puheenjohtajan asemassa minun ei kuulu puuttua julkisuudessa yhdistyksen jäsenten journalistisiin ratkaisuihin, Holopainen kirjoittaa yhdistyksen jäsenille.
Iltalehti ei tavoittanut Kaius Niemeä kommentoimaan Minna Holopaisen näkemyksiä.