Perjantaina varmistui Suomen ensimmäinen XBB.1.5-omikronin aiheuttama koronainfektio. Toistaiseksi on vaikeaa arvioida, kuinka paljon uutta muunnosta kiertää väestössä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedotti perjantaina uuden XBB.1.5-omikronmuunnoksen saapuneen nyt myös Suomeen.
XBB1.5-linja on yhdistelmä kahden BA.2-omikronmuunnoksen ominaisuuksista. Maailman terveysjärjestön arvion mukaan viime vuoden lokakuun ja tämän vuoden tammikuun välillä muunnosta on tavattu noin 40 maassa. WHO on arvioinut (siirryt toiseen palveluun) uuden muunnoksen olevan tähänastisista tarttuvin.
Suurin osa todetuista tapauksista on tullut Yhdysvalloista, jossa uusi muunnos on levinnyt voimakkaasti ja kääntänyt sairaalahoitoa vaativat koronainfektiot nousuun (siirryt toiseen palveluun), vaikkakin vielä kauas vuoden 2022 huipuista.
Vielä on liian aikaista sanoa, tuleeko XBB.1.5:stä omikronin hallitseva alavariantti Euroopassa, sillä eurooppalaiset virusmuunnokset eroavat jonkin verran Yhdysvalloissa kiertävästä muunnoksesta. XBB1.5:tä on mediassa kutsuttu myös krakeniksi.
Muunnoksen vauhdikas leviäminen Yhdysvalloissa tekee siitä tarkkailun arvoisen, mutta asiantuntija-arvioiden mukaan ainakaan toistaiseksi ei ole tarvetta erityiseen huoleen.
– Alalinjan saapuminen Suomeen on ollut täysin odotettavaa. En sanoisi, että täytyy olla sen enempää huolissaan kuin koronasta muutenkaan: ei kannata väheksyä, mutta tämä linja ei muuta tilannetta erityisesti, sanoo THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra.
Mitä tiedämme nyt uuden omikronmuunnoksen ominaisuuksista?
Savolainen-Kopra kertoo, että omikronin XBB.1.5-muunnoslinjasta tiedetään nyt ainakin se, että muunnos vaikuttaa leviävän aiempia herkemmin. Tämänhetkisten tietojen perusteella taudin vakavuuteen ei ole tullut muutoksia, vaan infektio on hyvin samanlainen kuin muillakin muunnoksilla, joita Suomessa liikkuu.
Uusien muunnosten kohdalla huolta on aiheuttanut se, kuinka tehokkaasti ne kiertävät rokotteen tuomaa suojaa. Savolainen-Kopran mukaan XBB.1.5 vastaa ominaisuuksiltaan muita omikronin muunnoksia: immuunivasteen kiertoa esiintyy, mutta tämänhetkisten tietojen perusteella nähdään myös se, että rokotteen tuoma suoja vakavaa tautia vastaan on edelleen erittäin hyvä.
Mitä meidän tarvitsee vielä tietää muunnoksesta?
Oleellista on se, kuinka muunnos pärjää kilpailijoitaan vastaan. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on hieman erilainen muunnosjakauma: täällä liikkuu nyt useita kymmeniä eri linjoja ja BA.2-muunnoksen aiheuttama viimevuotinen tartunta-aalto on tuonut suojaa väestölle.
Vaikka WHO on arvioinut XBB.1.5-muunnoksen tähänastisista omikroneista tarttuvimmaksi, vaikuttaa virusten väliseen kilpailuun myös se, miten muunnokset kiertävät immuunivastetta. Jos jokin muunnos väistää immuniteettia paremmin, sillä on myös menestymisen edellytyksiä.
Kuinka paljon uutta muunnosta kiertää Suomessa?
Tällä hetkellä on vaikea arvioida, kuinka paljon XBB.1.5-linjan omikronia kiertää Suomessa. Ensimmäinen varmistunut yksittäislöydös perustuu ympäri Suomea kerättyyn satunnaisotokseen. Tämän perusteella voidaan päätellä, että tapauksia on todennäköisesti enemmänkin, mutta valtavirukseksi uusi muunnos ei ole noussut. Savolainen-Kopran mukaan noin 90 prosenttia tapauksista on edelleen BA.5-omikronin jälkeläisten aiheuttamia.
Tutkitaanko viruksen perimää riittävästi?
Eri puolilta Suomea otettuja näytteitä sekvensoidaan noin 350 viikossa. Sekvensoinnilla tarkoitetaan koronaviruksen perimän tutkimusta ja erilaisten mutaatioiden tunnistamista. Sekvensoitu osuus positiivisista PCR-testeistä oli syksyllä noin viiden prosentin luokkaa ja kokonaiskuvaan vaikuttaa myös kotitestaamisen huomattava valtavirtaistuminen.
Tämänhetkisen testausstrategian mukaan näytteitä otetaan lähinnä sairaalahoitoon päätyneiltä potilailta. Savolainen-Kopra arvioi otoksen kuitenkin edustavaksi ja sen kertovan hyvin muunnosten trendeistä. Virusmuunnoksia pystytään osoittamaan myös jätevesistä. Kokonaista genomia ei silloin saada, mutta mutaatiot voidaan havaita. Jätevesiä seurataan yhdeksällä paikkakunnalla.
Lue myös:
Koronaviruksen uutta krakenmuunnosta löytyi ensimmäistä kertaa Suomesta
Uusi herkästi tarttuva omikron-muunnos leviää maailmalla – Suomesta sitä ei ole vielä löytynyt