Sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa että Suomen Nato-jäsenyysprosessi ovat nostaneet Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa uhkaa fyysisessä ja kyberympäristössä, arvioi suojelupoliisi tuoreessa turvallisuuskatsauksessaan.
”Kriittisen infrastruktuurin lamauttaminen kyberhyökkäyksellä ei ole supon arvion mukaan lähitulevaisuudessa kuitenkaan todennäköistä”, sanoo laitoksen päällikkö Antti Pelttari .
Supo arvioi kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että Venäjän tiedustelun toimintatapa on muuttumassa.
”Koska länsimaissa tapahtuva henkilötiedustelu on vaikeutunut, Venäjä joutuu suuntaamaan vakoiluaan kyberympäristöön ja esimerkiksi Venäjällä oleviin ulkomaalaisiin”, supon tiedotteessa todetaan.
”Venäjän tiedustelupalvelujen perinteinen päämenetelmä on diplomaattipeitteellä tehtävä henkilötiedustelu. Se on vaikeutunut merkittävästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa, koska länsimaat ovat karkottaneet venäläisiä diplomaatteja. Vaikka Suomessa tiedustelu-upseereita edelleen toimii, suomalaiset ovat todennäköisesti ainakin toistaiseksi katkaisseet yhteytensä venäläisiin verkostoihinsa ja tietoa on saatavissa tavanomaisia kanavia pitkin vähän.”
Supo pitää erittäin todennäköisenä, että muuttuneissa olosuhteissa Venäjä suuntaa talven aikana vakoiluaan kyberympäristöön.
Myös Venäjän harjoittaman yritysvakoilun uhka kasvaa, koska pakotteiden vuoksi maalla on tarve käynnistää länsituontia korvaavaa huipputeknologian tuotantoa. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisissa yrityksissä tietoturva on nyt korostuneen tärkeää, supo opastaa.
Supon katsauksen perussanoma on tiivistetysti seuraava: Tilanne kansallisen turvallisuuden kannalta on edelleen hyvä, mutta Venäjän hyökkäys on muuttanut peruuttamattomasti koko Euroopan turvallisuustilannetta. Pelttari viestitti, että turvallisuusviranomaisten on syytä pysyä valppaana, jotta ”kansallinen hyvä tilanne kyetään säilyttämään”.
Nord Streamin tuhotyö, turistiviisumit ja väkivallan uhka
Supon päällikkö Antti Pelttari kommentoi tiedotustilaisuudessa myös ajankohtaisia asioita eli Nord Stream -kaasuputkeen kohdistunutta sabotaasia Itämerellä sekä venäläisten viisumitilannetta.
Kaasuputken räjähdysten ja vuotojen osalta Pelttari totesi, että ”tekijästä ei ole vahvistettua tietoa, enkä halua sitä arvailla”. Hänen mukaansa on Supon tietojen mukaan erittäin todennäköistä, että kyseessä on tahallinen teko, johon on tarvittu kykyjä, joita on vain valtiollisilla toimijoilla.
Teossa on Pelttarin mukaan myös valtiollisen vaikuttamisen perinteisiä piirteitä.
”Tässä luodaan epävarmuutta ja pelkoa ja hämmennetään yleisesti tilannetta”, hän pohti teon motiiveja.
Hallituksen odotetaan tänään torstaina tekevän ja julkistavan periaatepäätöksen venäläisturismin merkittävästä rajoittamisesta viisumiratkaisuilla. Pelttarin mukaan supo on ollut taustalla arvioimassa viisumiasiaa kansallisen turvallisuuden kannalta, eikä ”missään nimessä vastusta eikä ole vastustanut” viisumien myöntämisen rajoittamista tai keskeyttämistä.
Hänen mukaansa supo on arvioinut – ja arvioi yhä – että kaikki venäläisten matkailu ei ole turvallisuusuhka eivätkä kaikki venäläisturistit muodosta uhkaa.
Pelttarin mukaan viisumien myöntämisen lopettaminen ”ei täysin estä Venäjän tiedustelupalveluiden ei-toivottua toimintaa Euroopassa”, mutta vaikeuttaa sitä. Tässä kohtaa dupon päällikkö viittasi tiedustelutoiminnan lisäksi venäläisten tiedustelupalveluiden Euroopassa tekemiin väkivallantekoihin, jollaisten tapahtumista Suomessa ei Pelttarin mukaan pidetä todennäköisenä.
Kun todennäköisyys on ”vähäinen”, tarkoittaa se Pelttarin mukaan tietenkin, että ”tietynlainen” mahdollisuus tällaisille teoille Suomessakin on.
”Tällainen toimintavalmius Venäjän sotilastiedustelupalvelulla on ollut vuodesta 2014 lähtien”, Pelttari sanoo.
Pelttari kommentoi myös Venäjän liikekannallepanoa. Hän korosti, että reservin mobilisoinnilla haetaan lisävahvistusta hyökkäyssotaan Ukrainassa, ja toimenpide ”kohdistuu Ukrainaan”.
”[Venäjän] voimavarat on sidottu Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan länsivastaisesta retoriikasta huolimatta.”
Liikekannallepano ei näin ollen muuta merkittävästi kansallisen turvallisuuden uhkia Suomessa, dupo katsoo.
Puheensa loppuun Pelttari korosti, että kaikkien uhkien kehittymistä arvioidaan Supossa jatkuvasti uudelleen.