Pekka Mykkänen HS
Kiinan presidentti Xi Jinping lensi maanantaina Moskovaan ja aloitti kolmipäiväisen vierailun Venäjällä, jossa häntä isännöi presidentti Vladimir Putin. Matkaa alustettiin kiinalaisessa ja venäläisessä mediassa julkaistuilla presidenttien kirjeillä, joita tuskin luetaan kovinkaan innokkaasti kahden suurmaan kansalaisten parissa, mutta länsimaissa sitäkin tarkemmin.
Putin pyrki kiinalaisessa Kansan päivälehdessä julkaistussa kirjeessään maalaamaan Venäjän ja Kiinan länsimaiden ja erityisesti Yhdysvaltain uhreiksi, joiden on tehtävä yhteistyötä ”ulkomaailman dramaattisten muutosten” keskellä.
”Yhdysvaltain politiikka Venäjän ja Kiinan pidättelemiseksi samanaikaisesti on muuttumassa yhä raivokkaammaksi ja aggressiivisemmaksi”, todettiin Putinin kirjeessä, joka julkaistiin myöhään sunnuntaina englanniksi Venäjän presidentinhallinnon Kremlin verkkosivuilla.
Putinin mukaan Venäjä ja Kiina ovat tehneet yhdessä töitä luodakseen oikeudenmukaisemman moninapaisen maailman, jossa ei taivuta ”kultaisen miljardin” sanelemaan maailmanjärjestykseen.
”Kultainen miljardi” on vuosikymmeniä vanha venäläinen salaliittoteoria, joka karkeasti tiivistäen pyrkii palvelemaan maailman eliittiä ja planeetan rikkainta miljardia ihmistä ja alistamaan Venäjää sekä muita maita – Putinin mukaan myös Kiinaa – niiden tahtoon.
Putin väitti kirjeessään, että Venäjä on ”avoin poliittiselle ja diplomaattiselle ratkaisulle Ukrainan kriisissä”. Hänen mukaansa ”se ei ollut Venäjä, joka rikkoi rauhanneuvottelut huhtikuussa 2022”.
Vuosi sitten huhtikuussa Venäjä pommitti Ukrainaa säälimättömästi, mutta venäläisten yritys vallata Ukrainan pääkaupunki Kiova oli epäonnistunut täysin.
Torvisoittokunta toivotti Kiinan presidentin Xi Jinpingin tervetulleeksi Moskovaan maanantaina. Kuva: Sergei Petrov / Russian look
Muun muassa Rossijskaja gazeta -lehdessä julkaistussa Xi Jinpingin kirjeessä korostettiin, että ”Kiina on koko ajan säilyttänyt objektiivisen ja puolueettoman” suhtautumisen Ukrainassa käytävään sotaan.
Xi viittasi Kiinan helmikuussa julkaisemaan 12-kohtaiseen listaan, jota on kutsuttu myös rauhansuunnitelmaksi. Siinä luetellaan Kiinan virallisia näkemyksiä, mutta ei anneta mitään konkreettista ehdotusta sodan lopettamiseksi.
Putin totesi Venäjän arvostavan ”Kiinan kansantasavallan hyvin tasapainotettua näkemystä Ukrainan tapahtumiin”.
Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Oleg Nikolenko puolestaan totesi Reutersin mukaan, että Ukraina toivoo Kiinalta painostusta Venäjää kohtaan, jotta se lopettaisi hyökkäyssotansa.
Kiinan presidentin kirjeessä ei näkynyt vihiä siitä, onko Kiina mahdollisesti valmis aseistamaan Venäjän asevoimia. Mitään merkkiä ei ollut siitäkään, että Kiina olisi valmis kovistelemaan Venäjää vaikkapa pakotteilla, ellei se sotaansa lopeta.
Xi lupasi sen sijaan kirjeessään, että maiden välinen tieteellinen ja teknologinen yhteistyö jatkuu. Sellainen hyödyttää ainakin välillisesti myös Venäjän asevoimia.
Xi myös kehui numeroita pudotellen, miten merkittävästi kahden maan kauppa on kasvanut viime vuonna. Xi huomautti, että kolmetoista vuotta peräjälkeen Kiina on ollut Venäjän suurin kauppakumppani ja kauppa on kasvanut vuositasolla 190 miljardin dollarin arvoiseksi.
Hän ei maininnut sitä, että Kiinalle Venäjä on vasta kymmenenneksi suurin kauppakumppani. Kiinan kauppa Yhdysvaltain ja EU-maiden kanssa on yhteen laskien yli kahdeksan kertaa suurempaa kuin kauppa Venäjän kanssa. Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet Venäjää vastaan voimakkaat talouspakotteet.
Myös Putin kehui kirjeessään naapurimaiden kauppasuhteiden ripeää kasvua. Hän huomautti lisäksi, että ruplissa ja yuaneissa käytävä kauppa lisääntyy koko ajan. Tämä oli näpäytys Yhdysvalloille, jonka dollari on maailmankaupan ykkösvaluutta ja jonka valta-asemaa sekä Venäjä että Kiina pyrkivät heikentämään.
Kummankin presidentin kirjeissä ylistettiin maiden suhteiden paranemista sekä Xin ja Putinin läheisiä kahdenvälisiä suhteita. He ovat tavanneet jo 40 kertaa, ja Xi on käynyt Venäjällä kahdeksasti viime vuosikymmenen aikana.
Uutistoimisto Reuters huomautti, että Xistä tulee ensimmäinen maailman johtaja, joka kättelee Putinia sen jälkeen kun Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC etsintäkuulutti Putinin viime viikolla epäiltynä muun muassa tuhansien ukrainalaislasten sieppauksista.
Kiina ja Venäjä eivät tunnusta ICC:n tuomiovaltaa. Myös Yhdysvalloilla on hankala suhde rikostuomioistuimeen.
Presidentti Vladimir Putin puhui Venäjän sisäministeriön tilaisuudessa Moskovassa maanantaina. Kuva: Aleksei Nikolski / Kreml
Presidenttien kirjeistä etsitään länsimaiden pääkaupungeissa merkityksiä myös rivien väleistä. Esimerkiksi sellainen asia voi pistää silmiin, että Xi viittasi Putinin jossain määrin etäisemmin kuin Putin Xihin.
Putin kutsui kirjeessään Xitä ”hyväksi vanhaksi ystäväksi, jonka kanssa meillä on ollut mitä lämpimin suhde”. Hän lainasi myös kiinalaisfilosofi Kungfutsen tokaisua ystävien tärkeydestä.
Xi puolestaan tyytyi sanomaan, että ”minulla on vuosien varrella ollut läheinen työsuhde presidentti Putinin kanssa”. Ystävyyteen viitatessaan Xi puhui kahden kansan tai valtion välisestä ystävyydestä kiinalais-venäläisen kanssakäymisen pidemmässä ja aiemmin vaikeassa jatkumossa.
Maanantaina alkaneen Venäjän-matkansa Xi määritteli ”ystävyyden, yhteistyön ja rauhan matkaksi”.
Xin ja Putinin oli määrä keskustella alkuillasta maanantaina, mutta viralliset keskustelut on tarkoitus käydä tiistaina.
Putinin kirje oli länsimaisiin silmiin pitkälti tuttua sanailua siitä, miten Venäjästä on tullut sotilasliitto Naton häikäilemättömän käytöksen uhri.
Putinin mukaan Venäjä haluaisi maailman kunnioittavan YK:n peruskirjaa, kansainvälistä oikeutta ja humanitaarista lakia.
”Olemme syvästi huolissamme vastuuttomista ja avoimen vaarallisista toimista, jotka vaarantavat ydinturvallisuuden”, Putin esimerkiksi kirjoitti.
Putin on uhannut länsimaita ydinaseilla ja Venäjän asevoimien hyökkäys on vaarantanut Ukrainassa toimivien siviiliydinvoimaloiden turvallisuuden.