Sydämensiirto pelasti huipputaikuri Jorma Airaksisen elämän – sitten tuli eteen tilanne, jota lääkäritkin ihmettelivät

80 vuotta täyttävä Jorma Airaksinen sai 29 vuotta sitten uuden sydämen, jonka varassa hän on porskuttanut tähän päivään saakka. Edes kymmenen vuotta sitten iskenyt hengenvaarallinen haimatulehdus ei lannistanut huipputaikuria.

Huipputaikuri Jorma Airaksinen täyttää torstaina 80 vuotta. Vaikeuskerrointa elämään on tuonut se, että taikurin sydän petti vuosikymmeniä sitten. Airaksinen on porskutellut yli 29 vuotta lainasydämen varassa. Hän on Suomessa yksi pisimpään eläneistä sydänsiirtopotilaista.

– Sellaista se on kun pitkään elää. Synttäreitä tulee silloin tällöin.

Kymmenen vuotta sitten oli isot juhlat. Nyt olemme hiljaa kotioloissa, Jorma Airaksinen kertoo juhlapäivän ohjelmasta.

Airaksinen pyörittää Illusioteatteri Taikavuorta Nilsiässä, joka nykyään on Kuopiota. Kesällä on esityksiä pari kolme kertaa viikossa. Talvella yleisössä on Tahkovuorella lomailevaa hiihtokansaa.

– Esiintyminen ei ota voimille. Esitysten jälkeen tuntuu kuin akut olisi ladattu. Kyllä taas jaksaa, Airaksinen sanoo.

Toisin oli 30 vuotta sitten. Ongelmana oli lapsuudesta saakka vaivannut sydänvika.

– Olin niin heikossa kunnossa, että vaimoni Aino puki minut, laittoi sukat ja kengät jalkaan ja kantoi tempputarvikkeet lavalle. Kyllä minä ne temput tein.

Kauan sitten oli Tampereen Työväen Teatterissa juhla, jossa paikalla oli sellaisia suuruuksia kuten Lasse Pöysti ja Vesa-Matti Loiri. Airaksinen taikoi, ja hänen temppuohjelmansa piti esittää televisiossa.

– Se oli minulle tuskallinen ilta. Oli iso lava, ja olin aika lopussa.

Miten jaksan kävellä tuonne keskelle näyttämöä? Kyllä minä ne temput teen, jos vain pääsen sinne asti.

Televisiossa Airaksisen tempuista nähtiin vain lyhyt välähdys.

– Teatterinjohtaja Jussi Helminen soitti, että materiaalia ei voitu käyttää. Lähikuvissa käteni tärisevät koko ajan. Ei sitä kauemmaksi näe.

Elokuussa 1993 Airaksiselle vaihdettiin uusi sydän. Vanha oli niin romuna, että lääkäreiden arvion mukaan elinaikaa olisi ollut muutama kuukausi.

– Lääkärit paljastivat vaimolle, että sain nuoren sydämen. Sitäkään ei olisi saanut kertoa. Sitä ei tiedetä, mistä maasta sydän on, eikä sitä, onko se miehen vai naisen sydän. Se on ihan sama, pumppu se vain on.

Sydämestä on kirjoitettu varmaan miljoonia runoja ja lauluja.

Kuvitellaan, että sydämellä olisi tunnemaailmassa jotain osuutta.

– Yksi taikuri Etelä-Suomesta tuli asiakseen katsomaan, onko luonteeni muuttunut, Airaksinen kertoo.

Pian leikkauksen jälkeen Airaksinen palasi keikkalavoille ja osallistui myös elinsiirtopotilaiden MM-kisoihin. Siellä hän oli voittamassa pikajuoksuviestissä MM-kultaa ja oli uinnissa viides.

– Aika nopeasti toivuin. Oli se ihmeellistä.

Airaksinen on nelinkertainen taikureiden Pohjoismaiden mestari.

MM-kisoissa hän on ollut pronssilla ja neljäs.

Neljä vuotta Airaksinen kiersi Euroopan huippupaikkoja. Melkoisen ikimuistettava keikka oli se, kun hän esiintyi Pohjois-Korean diktaattorin Kim Il-sungin 75-vuotisjuhlissa.

Sydän petti, mutta vielä pahempaa oli tulossa. Kymmenen vuotta sitten iski haimatulehdus.

– Siihen meinasin kuolla. Haima oli niin risana että lääkärit ihmettelivät miten olen ylipäätään selvinnyt hengissä. Se oli vaativampi kuin sydämensiirto. Seitsemän viikkoa olin sairaalassa. Silloin tuntui, että nyt menee henki.

Alkoholilla on usein osuutta haimatulehdukseen. Nyt siitä ei ollut kysymys.

– Hylkimisen estolääkkeet sen aiheuttivat. Se oli kai toinen tai kolmas tapaus Suomessa, kun siirtopotilaalle tulee tällainen.

Jorma Airaksinen on melkoinen selviytymisen mestari. Viime kesänä hän kävi sydänkontrollissa, ja taas löytyi jotain outoa.

– Lääkäri ihmetteli, että mikä näppylä sulla on tuossa naamassa. Se oli ollut siinä pari kuukautta. Esityksessä olin vain laittanut vähän maskia päälle.

Lääkäri kirjoitti lähetteen. Otettiin näyte ja paljastui, että kyseessä oli ihosyöpä.

– Se oli mennyt niin syvälle, että sylkirauhanenkin jouduttiin poistamaan. Se porautuu kuin pora. Hyvä että huomattiin ajoissa. Jos olisi kaksi kuukautta mennyt, ei olisi voitu enää pelastaa. Siitäkin selvisin, Jorma Airaksinen sanoo.