Syntyvyys laskee, ja huoli maan­puolustuksen tulevaisuudesta kasvaa – onko naisissa ratkaisu?

Seuraava hallitus päättää siitä, miten kutsunnat uudistetaan entistä houkuttelevimmiksi. Kun ikäluokat pienenevät, reservin uudistaminen ei enää onnistu, sanoo prikaatikenraali Sami Nurmi puolustusministeriöstä.

Maanpuolustus kuuluu teemoihin, joista puolueiden välillä on vähän näkemyseroja eduskunta­vaali­taistossa. Silti myös ensi vaalikaudella työ maanpuolustuksen kehittämiseksi jatkuu. Seuraava hallitus saa päätettäväkseen, miten naisia houkuteltaisiin aiempaa enemmän varusmies­palvelukseen.

Puolustusministeriö valmistelee ensi vaalikaudelle myös naisia velvoittavaa informaatiopäivää. Samaan aikaan useat maanpuolustus­järjestöt menisivät vielä pidemmälle.

Reserviupseeriliitto haluaa, että seuraava hallitus selvittää mahdollisuuden ja tarpeen sukupuoli­neutraaliin asepalvelukseen. Perusteena ovat pienenevät ikäluokat, kertoo liitto­valtuuston vara­puheenjohtaja Elisa Suutari.

– Nykyinen järjestelmä tulee kohtaamaan hyvin suuria haasteita, jos sitä ei ruveta sopeuttamaan muuttuvaan tilanteeseen, Suutari sanoo STT:lle.

Haasteista kertovat väestötilastot. Suomessa syntyneiden lasten määrä vaihteli 60 000:n tuntumassa 1970-luvulta 2010-luvun alkuun. Sen jälkeen määrä on kääntynyt selvään laskuun. Edelliset viisi vuotta Suomessa on syntynyt alle 50 000 lasta vuosittain.

Viime vuonna Suomessa syntyi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 45 000 lasta. Luku vahvistuu kevään aikana.

Ajan myötä muutos koettelee myös Puolustusvoimia. Sen tavoitteena on viime vuosina ollut kouluttaa noin 20 000 varusmiestä eli uutta reserviläistä vuodessa. Koska miehiä on ikäluokasta noin puolet, ja heistä kolmannes ei aloita varusmiespalvelusta tai suorita sitä loppuun, tämä tavoite jäisi nykytrendeillä selvästi saavuttamatta 2030-luvulla. Sen lopulla viime vuosina syntyneet saavuttavat aikuisiän.

– Ensi vaalikaudella pitää saada aikaiseksi tulevaisuuskuva ja tieto siitä, mihin lähdemme sopeutumaan. Puolustusvoimat on organisaationa sellainen, ettei sinne voi tehdä nopeita ja näyttäviä liikkeitä, Suutari sanoo.

Liitolla ei ole ainakaan toistaiseksi omaa kantaa siitä, millainen järjestelmän tulisi tulevaisuudessa olla. Suutarin mukaan asiasta on tarkoitus linjata yhdistyksessä syksyllä.

Koko ikäluokasta ote aiemmin

Syksyllä oman työnsä saa valmiiksi myös puolustusministeriön johtama työryhmä, joka pohtii nykyisen kutsuntajärjestelmän kehittämistä.

– Tehtävänä on esittää vaihtoehtoisia malleja yhteisten kutsuntojen toteuttamiseksi jatkossa, kertoo prikaatikenraali Sami Nurmi, joka on puolustus­ministeriön kansallisen puolustuksen yksikön johtaja.

Työryhmä on hahmotellut terveystarkastusta ja informaatiopäivää, joka pidettäisiin koko ikäluokalle vuotta ennen varsinaista kutsuntapäivää.

Varsinaiseen kutsuntapäivään osallistuisivat vain palvelukseen määrättävät. Tilaisuus olisi asevelvollisille miehille ja vapaaehtoisille naisille yhteinen, kun heille nykyisin järjestetään erilliset tilaisuudet.

Nurmen mukaan yksi uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on, että nykyistä useampi nainen suorittaisi vapaaehtoisen asepalveluksen.

– Informaation kautta saadaan enemmän kiinnostusta suorittaa asepalvelus ja naisten määrää nostettua, hän sanoo.

Naisten palvelusmäärien lisäämisen ohella uudistetuilla kutsunnoilla tähdätään varusmies­palveluksen keskeytysten vähentämiseen. Nurmi luonnehtii keskeyttämisiä kuvaavia tilastoja huolestuttaviksi.

– Yksi idea ovat nämä terveys­tarkastukset, joilla otetaan nuorista koppia vähän aikaisemmin. Mutta se ei ole vain intin homma, vaan siinä tarvitaan muutkin toimijat mukaan.

Nurmen mukaan pienenevät ikäluokat ovat huolenaihe myös maanpuolustuksen näkökulmasta. Nykyinen tavoite koulutettavien varusmiesten määrästä perustuu Puolustusvoimien tarpeeseen. Sillä saadaan pidettyä yllä reservin haluttu koko ja ikärakenne.

Tämänhetkisen arvioiden mukaan reserviä ei saataisi enää uudistettua, jos ikäluokat pienenevät, Nurmi sanoo.

– Se on laskettu, että kun koulutetaan noin 20 000 varusmiestä vuodessa, saamme pidettyä reservin määrän ja iän puolesta tarkoituksenmukaisella tasolla.

Ministerin tavoite haasteellinen

Reserviupseeriliiton ohella Varusmiesliitto kannattaa siirtymistä sukupuoli­neutraaliin asevelvollisuuteen.

Reserviläisliitto puolestaan tähtää siihen, että nykyistä laajempi osa ikäluokasta kykenee suorittamaan palveluksen. Liitto nostaisi keskeytysten rimaa etsimällä nykyistä laajemmin tehtäviä myös heikommassa fyysisessä kunnossa oleville.

Myös Reserviläisliitto kannattaa naisten laajempaa osallistumista kutsuntoihin ja koko ikäluokan yhteistä informaatiopäivää.

Puolustusministerinä alkuvuonna toiminut Mikko Savola (kesk) kertoi tavoitteeksi, että uudistetut kutsunnat tulisivat käyttöön jo vuonna 2025.

Poikkihallinnollista työryhmää johtava Nurmi pitää aikataulua haasteellisena. Hän huomauttaa, että asia tarvitsee poliittisen päätöksen seuraavalla vaalikaudella ja mahdollisesti myös lakimuutoksia. Nurmi kuitenkin uskoo, että vuoteen 2025 mennessä toteutuisi kokeilu, jonka pohjalta päätettäisiin täysi­määräisestä käyttöönotosta.

Muuttuvista kutsunnoista huolimatta kaikille naisille ei siis olisi luvassa kirjettä kutsuntoihin. Tämä rajaus on peruja jo työryhmän pohjana olevasta parlamentaarisesta selvityksestä, joka valmistui Ilkka Kanervan (kok) johdolla vuonna 2021.

Puolueet eivät halunneet muuttaa nykymallia, jossa asepalvelus on velvoittava miehille ja vapaaehtoinen naisille.

”Jos nämä eivät auta, pitää keksiä muuta”

Puoluekentällä ajatus koko ikäluokan asepalveluksesta ei ole herättänyt intoa sittemminkään.

Kun Helsingin Sanomat kysyi viime viikolla yhdeksän eduskuntapuolueen kantaa sukupuoli­neutraalista asevelvollisuudesta, sitä kannattivat vain Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto, ennen kaikkea tasa-arvo­kysymyksenä.

Muut puolueet vastustivat tai eivät ottaneet kantaa. Keskusta totesi, että ikäluokkien pienentyessä muutos voi tulevaisuudessa tulla ajankohtaiseksi.

Puolueet korostivat ennen kaikkea kutsuntojen laajentamista, josta oli siis aiemmin poliittinen yksimielisyys.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli mahdolliseksi vuonna 1995. Viime vuonna palveluksen suorittaneiden määrä ylitti ensi kertaa tuhannen naisen rajapyykin. Reservi­upseeriliiton sisäisessä käytössä olleiden laskelmien mukaan määrän pitäisi moninkertaistua 2030-luvulla, jotta nykyinen koulutustavoite täyttyisi.

Elisa Suutari ei usko, että koulutus­määrien turvaaminen onnistuu pelkän vapaaehtoisuuden kautta.

– Pelkällä vapaaehtoisuudella ei määrää kyetä täyttämään. Kyllä siinä menee perheet ja koulut edelle, kun voi valita.

Sami Nurmen mukaan puolustus­hallinto uskoo siihen, että nyt valmisteltavilla toimenpiteillä riittävä koulutettavien määrä kyetään turvaamaan.

– Sillä tavalla luottavaisin mielin edetään, että nämä lääkkeet auttavat. Jos eivät auta, sitten pitää keksiä muita ratkaisuja.