Nuoret ja pienituloiset ovat muita halukkaampia antamaan perintönsä hyväntekeväisyyteen.
Maarianhaminan keskustaa. Ahvenanmaalla perintöjen keskimääräinen arvo on yli 23 000 euroa. Kuva: Antti Hämäläinen
Taloussanomat
Suomalaisten perinnönsaajien perintöosuudet ovat suuruudeltaan keskimäärin 13 700 euroa. Puolet perintöosuuksista oli vuonna 2019 alle tämän summan. Suurimpia perintöosuuksia saivat 45–54-vuotiaat.
Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kokeellisesta tilastosta, jossa julkaistaan ensimmäistä kertaa erillisenä tilastojulkistuksena rekisteripohjaisia tietoja perinnöistä ja lahjoista. Tiedot koskevat vuotta 2019.
Perintöjen ja lahjojen euromäärät ovat nimellisiä verotusarvoja, joihin on jo tehty kaikki perintönä tai lahjana saadun omaisuuden arvoon tehtävät vähennykset.
Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiola kertoi loppukesästä kyselystään, jonka mukaan suomalaisille on tärkeää, että oma perintö jää joko lapsille tai lapsenlapsille. Perintöjen suuruus on kasvamassa, mutta perinnöt kasautuvat yhä selvemmin harvempien käsiin.
– Perintöjen merkitys vastaanottavan sukupolven elintasoon on kasvanut merkittävästi varallisuuden keskittyessä yhä vanhemmille ikäluokille. Vuonna 2018 perinnöt olivat keskimäärin 120 000 tuhatta euroa perinnönjättäjää kohti ja perintö jakautui kolmelle perinnönsaajalle, Lähitapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo tiedotteessa.
Tilastokeskuksen mukaan neljäosalla perinnönsaajista perintöosuuden arvo oli yli 38 800 euroa vuonna 2019. Samoin neljäsosalla summa jäi alle 2 000 euroon.
– Varallisuuden säilyttäminen omassa verilinjassa on sitä tärkeämpää mitä iäkkäämpi on. Yli 65-vuotiaista lapsilleen haluaisi jättää perintö 79 prosenttia ja lapsenlapsilleen 43 prosenttia. Tulokset voi kiteyttää niin, että keskimäärin joka toinen suurten ikäpolvien edustaja jättäisi perintöä omien lapsien lisäksi myös lapsenlapsilleen, Nummiaro kertoo Lähitapiolan kyselyn tuloksista
Vastaajista 18 prosenttia voisi ajatella jättävänsä perintöä myös muille kuin lähisukulaisilleen ja 13 prosenttia pohtisi myös hyväntekeväisyyskohteita. Kahdeksan prosenttia vastaajista ei haluaisi jättää perintöä kenellekään.
Nummiaro kertoo, että nuoremmat ikäluokat jättäisivät perintöä muille sukulaisille tai hyväntekeväisyyteen. He myös ovat vielä epävarmoja, miten haluaisivat perintöä jättää.
– Myös tuloluokkien välillä on eroja, kun pohditaan perinnönjakoa. Mitä varakkaampi perittävä on, sitä tärkeämpää hänelle on säilyttää varallisuutensa omassa verilinjassa. Pienituloiset jakaisivat useammin vähästään hyväntekeväisyyteen, hän sanoo.
Tilastokeskuksen tiedot kertovat, että vuona 2019 suurimmat perinnöt saatiin Ahvenanmaalla, missä perintöjen keskimääräinen arvo (mediaani) oli 23 286 euroa. Toiseksi suurimmat perinnöt saatiin Uudellamaalla, missä summa oli 19 102 euroa. Varsinais-Suomi tuli kolmoseksi 17 483 eurolla.
Pienimmiksi perinnöt jäivät Lapissa, missä ne olivat arvoltaan keskimäärin 8 021 euroa. Suurimmassa osassa maakuntia perintöosuuksien arvo oli keskimäärin 9 000 euron luokkaa.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna puolet perinnönsaajista oli 45–64-vuotiaita. Lähes 30 prosenttia kaikista perinnönsaajista sijoittui 55–64-vuotiaiden ikäryhmään.
Suurin osa perinnönsaajista ei joutunut maksaman perintöveroa, sillä heidän perintöosuutensa arvo jäi alle 20 000 euroon. Tällaisia oli 60 prosenttia perinnönsaajista.
Vastakkaisella laidalla 0,2 prosentilla perinnönsaajista perintö oli arvoltaan yli miljoona euroa.
Perintöosuuksien yhteenlaskettu arvo vuonna 2019 oli 5,64 miljardia euroa, josta 70 prosenttia kertyi suurimmista eli vähintään 60 000 euron arvoisista perintöosuuksista.