Main ContentPlaceholder
”Tapa, jolla asia on edennyt, tuntui väärältä. Että ei ole reilusti kysytty lupaa”, sanoo Stefan Bremer Lappeenrannan kaupungin järjestämästä kilpailusta.
Vasemmalla taidekilpailuun osallistuva teos, oikealla Pave Maijasen Maijanen-albumin kansikuva (1984). Kuva: Lappeenrannan kaupunki, Stefan Bremer / EMI
Riitta Koivuranta HS
Helsinkiläinen valokuvaaja ja valokuvataiteilija Stefan Bremer sai tällä viikolla hämmentävän puhelun tuttavaltaan. Soittaja oli kiinnittänyt huomiota siihen, että Bremerin 1980-luvulla ottamaa erittäin tunnettua levynkansikuvaa muusikko Pave Maijasesta (1950–2021) on hyödynnetty lappeenrantalaisessa taidekilpailussa.
Kyseessä on Lappeenrannan kaupungin järjestämä valtakunnallinen taidekilpailu, jonka tavoitteena on löytää Lappeenrannassa syntyneen Pave Maijasen muistoteos toteutettavaksi Lappeenrannan sataman vieressä sijaitsevaan Rantapuistoon. Ehdotuksia kilpailuun tuli kaikkiaan 37, joista kuusi on nyt valittu loppusuoralle.
Yleisöä pyydetään kertomaan mielipiteensä ehdolla olevista teoksista kilpailun palkintolautakunnan päätöksenteon tueksi. Ehdotuksista voi antaa kommentteja 12. lokakuuta asti.
Bremerin levynkantta hyödyntäneen teosehdotuksen esittelyssä kerrotaan, että työn taustalla on Pave Maijasen albumi Maijanen vuodelta 1984.
”Levyn kannessa oleva Pave Maijasen muotokuva on toteutettu veistokseen aukkona, kuvastaen muusikon fyysisen olemuksen lähtemistä, mutta teoksen äänilevymäinen muoto muistuttaa Maijasen musiikin elävän vahvasti”, esittelyssä kuvaillaan.
Teoksen on suunnitellut nimimerkki Albumi.
”Tuntuu kohtuullisen omituiselta, että itse tekijä ei ole ottanut minuun yhteyttä, koska olen melko varma, että olisin sanonut kyllä. Mutta minun nimeni pitäisi jollain tavalla huomioida tässä asiassa”, Bremer sanoo
Stefan Bremer Kuva: Sophia Ehrnrooth
Teosehdotuksen kuvaillaan toimivan myös porttina puistoon.
”Veistoksen läpi voi kävellä ja sen läpi näkyy Maijasen Lähtisitkö-kappaleessa mainitsema järvi sekä ’keskipenkki’, jolle voi istahtaa hyräilemään kappaletta. Siluettiin kiillotettu leikkauspinta heijastaa valoa, jolloin teoksen valaisulla alasuunnasta saadaan luotua siluetille ääriviivat, jotka elävät katselukulman vaihtuessa.”
Bremer kertoo, että kilpailuun lähetettyyn teosehdotukseen on kopioitu täsmälleen samanlaisena myös alkuperäisessä levynkannessa oleva teksti MAIJANEN.
”Se iski silmään, että myös graafinen suunnittelu eli typografia on sama, jonka suunnittelin ja jota käytin levynkannessa. Siksi rupesin miettimään, että ehkä tämä ei nyt ole ihan korrektia”, Bremer sanoo.
Kilpailuteoksesta kerrotaan, että ”levyn kannessa oleva Pave Maijasen muotokuva on toteutettu veistokseen aukkona" ja että ”teos toimii myös porttina puistoon. Veistoksen läpi voi kävellä ja sen läpi näkyy Maijasen Lähtisitkö-kappaleessa mainitsema järvi sekä ’keskipenkki’, jolle voi istahtaa hyräilemään kappaletta.” Havainnekuva. Kuva: Lappeenrannan kaupunki
Bremer sanoo olleensa yhteydessä Lappeenrannan kaupunkiin. Hän on kysynyt, miten he aikovat toimia: aikovatko he ottaa asian käsittelyyn ja mahdollisesti yhyttää Bremerin ja teoksen tekijän.
Lappeenrannan kaupungilya Bremerille vastattiin näin:
”Kilpailuehdotukseen liittyy myös laajempi teoksen kuvaus, jota ei ole liitetty nyt ohjelmassa julkaistuun aineistoon. Tulemme tarkastamaan, mitä kyseessä oleva ehdotuksen tekijä on kertonut tekijänoikeuksiin liittyen. Tulemme ottamaan asiaan kantaa myös lopullisen valintapäätöksen ja arvioinnin yhteydessä”, Bremer lukee HS:lle saamaansa viestiä.
Helsingin Sanomat ei saanut yrityksistä huolimatta kommenttia taidekilpailun järjestäjältä.
Muistomerkin voittaja julkistetaan marraskuussa. Tavoitteena on, että teos valmistuu vuoden 2023 aikana.
Bremer itse on sitä mieltä, että juuri tämä kyseinen teos on paras kaikista loppukilpailuun valituista kuudesta ehdotuksesta.
”Että siinä mielessä en pahastunut, että sitä [levynkantta] on käytetty. Mutta lähinnä tämä tapa, jolla asia on edennyt, tuntui väärältä. Että ei ole reilusti kysytty lupaa”, Bremer sanoo.
Bremer kertoo, että ei tuntenut Pave Maijasta entuudestaan ennen kuin kuvasi kyseisen levynkannen. Maijanen itse otti yhteyttä Bremeriin ja pyysi häntä kuvaajaksi. Kaksikko teki treffit Helsingin Eiraan, jossa kuva otettiin. Bremer muistelee, että oli harmaa, syksyinen sää. Maijanen halusi kuvan olevan muotokuva.
”Hänellä on mielestäni aika kuvaukselliset kasvot, joten häntä oli kiva kuvata. Olin silloin tunnettu siitä, että käsiväritän mustavalkoisia kuvia. Värjäsin kuvan sillä tavalla, että väritin hänen kasvonsa ja osan taustasta. Aika suuri osa siitä on mustavalkoista eli väritys liukuu mustavalkoisuuteen”, Bremer kertoo.
Levyn kanteen valikoitunut kuva oli sekä Maijasen että kuvaajan suosikki.
”Kysyin, mikä tulee levyn nimeksi. Hän pohti ja pohti ja sanoi, että palataan siihen, mutta minä sitten keksin, että levyn nimeksi tulee Maijanen, ei mitään muuta. Äärimmäisen simppeliä.”
Viimeisen kerran Bremer ja Maijanen tapasivat muutama vuosi sitten, kun Maijanen pyysi Bremeria kuratoimaan hänen valokuvanäyttelynsä, joka pidettiin hieman ennen hänen kuolemaansa. Näyttelyn kuvat olivat esillä ensimmäiseksi Kesälahdella kesällä 2020 ja seuraavaksi Lappeenrannassa ja muualla Suomessa.
”Tavallaan siitä tuli sellainen ympyrä. Tapasimme 0-tilanteessa, ja sitten sain olla toteuttamassa hänen unelmaansa. Se tuntui hirveän merkitykselliseltä.”
Lappeenrannasta kotoisin ollut Pave Maijanen kuoli als-tautiin vuonna 2021.
”Jos tämä patsas toteutuu, minulla ei ole mitään sitä vastaan, että siinä olisi minun ottamani kuva. Näen, että meillä [Maijasen kanssa] on joku yhteys.”
Lue lisää: Elämä parhaimmillaan
Lue lisää: Pave Maijanen kuului Suomen tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin popmusiikin tekijöihin
Lue lisää: Kaksi vuotta sitten Pave Maijanen huomasi Wigwamin kiertueella, että jotain on pielessä: HS kävi kesän ajan kirjeenvaihtoa muusikon kanssa, jonka elämä lähestyy vääjäämättömästi loppuaan