Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto aikoo Wall Street Journalin mukaan pyytää kongressilta luvan myydä F-16 Falcon -hävittäjiä Turkille. WSJ uutisoi, että lehden lähteiden mukaan tavoitteena on saada Turkki hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.
Kongressin hyväksynnän edellytyksenä on, että Turkki lopettaisi vastahankaisuutensa Pohjoismaiden jäsenyyksien suhteen. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on ratifioitu kaikissa muissa maissa, paitsi Turkissa ja Unkarissa. Unkari on useaan otteeseen lykännyt ratifiointia.
Bidenin hallinto on harkinnut F-16-hävittäjien myyntiä Turkille jo runsaan vuoden ajan. Nyt lupaa haetaan kaupalle, johon sisältyisi 40 hävittäjää ja tarvikkeita, joilla Turkki voisi päivittää nykyisiä hävittäjiä.
Joe Biden allekirjoittamassa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifoinnin. AOP
Asiantuntija: Ei ratkaise kaikkea
Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen pitää hävittäjäkauppaa merkittävänä, muttei välttämättä ratkaisevana käänteenä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta.
– On se merkittävää, mutta siitä ei voi suoraan päätellä, että nyt kaikki ratkesi, hän toteaa.
Turkki on ollut Leinosen mukaan pahana siitä, että se on jäänyt ulkopuolelle hävittäjäkehityksessä. Onkin arveltu, että hävittäjäkaupat ovat yksi niistä asioista, joita Turkki haluaa. Siksi yksi mahdollinen motivaattori Nato-prosessin jarruttamiselle on ollut painostaa Yhdysvaltoja.
Sitä, riittävätkö hävittäjäkaupat takaamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin, on Leinosen mukaan ”vaikea arvioida”.
Turkin presidentti Receep Tayyip Erdogan on ollut vastahankainen Pohjoismaiden Nato-jäsenyyksien suhteen. AOP
Kurdikysymys edelleen pöydällä
Toinen selkeä vaikutin Turkin jarrutteluun on ollut kurdikysymys. Leinonen toteaa, että kysymyksessä yhdistyvät todellinen närkästys ja poliittinen peli.
– Tavallaan Turkin närkästys kurdien Euroopassa saamasta tuesta on ihan aitoa.
Turkin toimista voi kuitenkin nähdä, ettei maa ”pyri ratkaisemaan asioita kuin rankalla voimankäytöllä”. Leinonen muistuttaa ajasta, jolloin kurdikysymykseen yritettiin etsiä rauhanomaisesti ratkaisuja, mutta tällä hetkellä se ei vaikuta olevan Turkin tavoitteena.
Kurdikysymyksessä Suomea ja Ruotsia on painostettu luovuttamaan Turkin terroristeiksi lukemia henkilöitä. Leinonen toteaa, että Turkissa ”terroristikorttia heilutellaan aika kevein perustein”. Yhteisöpalvelu Twitterissä onkin viime aikoina levinnyt muun muassa tviitti, jossa puhutaan kahdesta miljoonasta terroristista Turkissa.
Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä yhtä aikaa loppukeväästä 2022. AOP
Terrorismi poliittisena aseena
Leinosen mukaan terroristeiksi voidaan Turkissa leimata ihan laillisia toimijoita tai poliitikkoja. Esimerkiksi Istanbulin kaupungin hallinnon työntekijöiden taustoja on kaiveltu ja monen sukulaiset on leimattu terroristeiksi.
– Terrorismia käytetään poliittisena aseena: autoritaarisuutta ja ajojahteja perustellaan terrorismilla.
Turkin näkemystä terrorismista onkin hankalaa sovittaa pohjoismaiseen näkemykseen.
– On vaikea kuvitella, että Pohjoismaissa kiellettäisiin toiminta, joka ei ole väkivaltaista tai yllytä väkivaltaisuuteen, Leinonen pohtii viitaten esimerkiksi kurdilippuihin ja kurdiaktiivien kuviin.
Turkin valtiojohto kontrolloi mediaa ja siksi esimerkiksi videomateriaalia kadulla liehuvista kurdilipuista voidaan käyttää mediassa luomaan kuvaa ”terrorismia tukevista Pohjoismaista”. Toisaalta valtionjohto voi myös päättää, ettei sellaista kuvamateriaalia enää näytetä, mikäli he haluavat lieventää näkemystään.
Lauantaina Reuters uutisoi presidentti Receep Tayyip Erdoganin tiedottaja Ibrahim Kalin sanoneen, että Turkilta loppuu pian aika ratifiointien suhteen. Turkissa on tiedossa vaalit toukokuussa ja Kalin on epäileväinen, pystyykö Ruotsi täyttämään ”terrorismin vastaiset lupaukset” ennen vaaleja, sillä lakimuutoset voivat viedä ”kuukausia”.