Tällainen Suomen aita itä­rajalla voisi olla – myös hätä­ratkaisuja kaavaillaan

Osalle Suomen itärajaa nouseva aita olisi toteutuessaan kiinteä este, jonka vieressä kulkisi tie ja varrella olisi teknistä valvontaa koko aidan matkalta.

Nouseeko Suomen ja Venäjän itärajalle aita? Sitä selvitetään parhaillaan.

Rajavartiolaitos arvioi tällä viikolla, että esteaidan rakentaminen osalle itärajaa on tarpeellista Suomen turvallisuusympäristön muuttumisen takia. Selvitys esiteltiin hallitukselle keskiviikon iltakoulussa.

Suunnitelman mukaan aitaa ei rakennettaisi koko rajan pituudelta, vaan riskialttiille alueille, kuten rajanylityspaikoille ja niiden lähialueille. Pääosa aidasta tulisi rajojen valvonnan painopistealueelle Kaakkois-Suomeen.

Rajavartiolaitoksen suunnitelman mukaan 10–20 prosenttia itärajasta olisi syytä aidata. Aitaa rakennettaisiin noin 130–260 kilometrin matkalle. Suomella ja Venäjällä on yhteensä 1 289 kilometriä yhteistä maarajaa.

– Rajalle rakennettaisiin kiinteä este, ei tilapäinen, korostaa Jari Tolppanen, prikaatikenraali ja Rajavartiolaitoksen teknillisen osaston päällikkö.

– Havainnekuvastamme saa hyvän käsityksen siitä, mitä olemme suunnitelleet.

Rajavartiolaitoksen julkaisemassa havainnekuvassa komeilee silmämääräisesti muutaman metrin korkeuteen yltävä aita, jonka viimeistelevät piikkilankakatto ja valvontakamerat.

Aidan tarkempiin mittoihin, materiaaleihin tai rakentamismenetelmiin Tolppanen ei ota kantaa.

– Nämä ovat sellaisia yksityiskohtia, mitä ei valitettavasti kaikkia vielä tiedetä. Osa myös pidetään salaisina, koska niiden julkistaminen voisi vaarantaa tehtävien suorittamisen.

Tolppasen mukaan aita olisi kuitenkin perusratkaisuiltaan ”hyvin samankaltainen”, mitä muiden Euroopan rajavaltioiden Venäjän-rajoille on rakennettu.

– Esteaita, jonka vieressä on tie ja tekninen valvonta koko aidan matkalta, hän avaa.

Aidan hintalapuksi on Suomessa arvioitu joitakin satoja miljoonia euroja, riippuen siitä, kuinka laaja aidasta rakennetaan. Viime kädessä aidan rakentaminen vaatii eduskunnan hyväksynnän.

Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) mukaan hallituksella on nyt valmius arvioida ja tarkkailla pilottihankkeen aloittamista.

– Tämä on Rajavartiolaitoksen mukaan tarpeen, jotta voidaan tutkia aidan rakentamisen vaatimuksia tarkemmin, Mikkonen sanoi hallituksen tiedotus­tilaisuudessa keskiviikkona.

Mikkonen sanoi myös, että aidan rakentaminen ei olisi nopea toimi, vaan kestäisi 3–4 vuotta. Kyseessä olisi sisäministerin mukaansa iso päätös, joka vaatii ulko- ja turvallisuuspoliittisen arvioinnin.

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara sanoi Helsingin Sanomille ja Ylelle pitävänsä aidan rakentamista välttämättömänä ”laajamittaisen ja välineellistetyn maahantulon hallitsemiseksi”.

Koska aidan rakentamiseen menisi vuosia, pyritään Rajavartiolaitoksen teknillisen osaston päällikön mukaan Suomen rajalla varautumaan äkillisiin tilanteisiin jo ennen pysyvää ratkaisua.

Eduskunta hyväksyi heinäkuussa rajavartiolain muutokset, joiden nojalla kansainvälistä suojelua voisi valtioneuvoston päätöksellä hakea tilanteen niin vaatiessa Suomen rajalla vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen turvapaikanhaku on keskitetty. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että Venäjän vastainen itäraja voitaisiin tarvittaessa sulkea kokonaan turvapaikanhaulta, mikäli esimerkiksi Venäjä ryhtyisi hybridioperaationa masinoimaan rajalle turvapaikanhakijoita. Vastaava tilanne nähtiin viime vuoden lopussa Valko-Venäjän ja Puolan rajalle masinoidusti saapuneen turvapaikanhakijatulvan kanssa.

Lue lisää: Rajavartiolaki läpi eduskunnassa – Itäraja voidaan tarvittaessa sulkea turvapaikan­hakijoilta

Rajalla voitaisiin ottaa käyttöön myös tilapäisiä, siirrettäviä ja rakennettavia esteitä. Tolppanen nostaa esimerkiksi Valko-Venäjän rajalla käytössä olleet lieriöesteet sekä väliaikaiset piikkilanka-aidat.

– Siis erilaisia aitaratkaisuja, mitä on kaupallisilta toimittajilta saatavissa ja mitä tällä hetkellä käytetään ihmismassojen ohjaamiseen erilaisissa tilaisuuksissa.

– Tilanne ja se, minkälainen vaikutus halutaan saada aikaiseksi, toki ratkaisee.

Tolppanen kuitenkin muistuttaa, että tällä hetkellä tilanne Suomen ja Venäjän rajalla on vakaa ja rauhallinen.

– Nyt ei ole mitään viitteitä siitä, että tilanne olisi muuttumassa. Suomen turvallisuusympäristö on kuitenkin hyvin vaikeasti ennakoitavissa. Mutta totta kai pidämme yllä valmiutta ja säätelemme sitä sen mukaan, mikä tarve on.

EU-maissa pystytetty kiireellä pysyviä ja väliaikaisia aitoja

Venäjän rajanaapureita ovat EU:ssa Suomen lisäksi Viro, Latvia, Liettua ja Puola. Lisäksi Schengen-maista myös Norjalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa.

Viime vuosina Euroopassa onkin käyty kilpajuoksua itäraja-aitojen rakentamisessa. Esimerkiksi Puolaan valmistui viime kesäkuussa aita Valko-Venäjän rajalle. 353 miljoonan euron arvoinen, 5,5 metriä korkea ja piikkilangan sekä valvontakameroiden päällystämä muuri kattaa 186 kilometrin pituisen alueen maan pohjoisrajalla.

Viron rajamuuri valmistui vuoden 2021 lopussa. Aita kattaa 110 kilometriä 294 kilometrin maarajasta Venäjän kanssa. Vihreä teräsverkkoaita on 2,5 metriä korkea ja sen päällä on piikkilankakerä. Viro asensi viime vuoden marraskuussa sotilaiden avulla lisäksi Venäjän rajalle, noin 40 kilometrin matkalle, väliaikaisen piikkilanka-aidan varautuakseen pakolaiskriisin kiihtymiseen lähellä Valko-Venäjää.

Rakentaminen jatkuu yhä: syyskuussa Yle uutisoi, että suomalainen infrayhtiö GRK urakoi raja-aitaa myös Viron kaakkoiskulmassa Võrumaalla. Kyseessä on Viron mukaan Venäjän rajalle metsämaalle nouseva 2,5 metriä korkea teräsaita, joka on päällystetty piikkilankakerällä. Ensimmäisen 23 kilometrin rakentaminen on loppusuoralla. 35 kilometrin jatkeen pitäisi Ylen mukaan valmistua vuonna 2025.

Myös Latviassa työt Valko-Venäjän välisellä rajalla ovat olleet syksyllä täydessä vauhdissa. Viime vuoden lopussa Latvia sai valmiiksi väliaikaisen piikkilanka-aidan rakentamisen maaulkorajan suojaamiseksi 36,9 kilometrin pituudelta ensisijaisilla osuuksilla, joilla rajan laittoman ylittämisen riski on suurin.

Lisäksi suunnitelmaan kuuluu 149,7 kilometrin pituisen rajainfrastruktuurin pysyvä uusiminen. Jo 57 kilometriä metsäojitettua maata ja ensimmäiset kilometrit pysyvää aitausta ovat rakenteilla, maan hallitus tiedotti elokuun lopussa. Yhteensä noin 82 kilometriä rakennetaan uudelleen, ja koko alueelle suunnitellaan aitauksia. Rajan uusiminen on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuuhun 2024 mennessä.

Norja puolestaan rakensi jo vuonna 2016 raja-aidan Venäjän vastaiselle rajalleen Storskogin rajanylityspisteelle. Norjalla on 196 kilometrin mittainen yhteinen raja Venäjän kanssa. Teräsaita on 200 metriä pitkä ja 3,5 metriä korkea. Aidan rakentamispäätökseen vaikutti aiemmin samana vuonna Venäjältä Norjaan laittomasti saapuneet 5 500 turvapaikanhakijaa.

Venäjällä on ollut oma aita Nato-maan vastaisella rajalla jo kauan.