Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen todennäköisesti sekä kiristetään veroja että leikataan menoja, Ylen haastattelemat taloustieteilijät sanovat. He perkaisivat erityisesti keskiluokalle suunnattuja tulonsiirtoja.
Valtiovarainministeriö tekee parhaillaan valtion budjetin menokartoitusta, jossa etsitään myös säästökohteita. Ministeriö ei vielä arvioi leikkaustarpeen määrää ja kohteita.
Ministeriön mukaan julkista taloutta tulisi kuitenkin vahvistaa kahdella seuraavalla vaalikaudella jopa 10 miljardilla eurolla. Siihen tarvitaan todennäköisesti kaikkia keinoja: talouskasvua, verojen nostoa ja menojen leikkauksia.
Koska poliitikkojen on vaikea puhua konkreettisesti menojen leikkaamisesta ennen vaaleja, kysyimme siitä taloustieteilijöiltä. Mistä valtion menoja voisi karsia?
Konkreettisten leikkauskohteiden osoittaminen ei ole helppoa taloustieteilijöillekään.
– Usein on kysymys arvovalinnoista hyvien tavoitteiden välillä, Essi Eerola sanoo. Hän on Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan vaikuttamisen prosessin päällikkö.
– Etuudet eivät ole hyviä tai huonoja sinällään, vaan niiden suuruus ja kohdentuminen ovat asioita, joita tulee miettiä, Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen sanoo.
Taloustieteilijät esittivät Ylelle periaatteita, joilla säästöjä voisi etsiä ja antoivat niiden pohjalta esimerkkejä mahdollisista leikkauskohteista. Kyse olisi yhteensä miljardiluokan säästöistä.
Keskiluokka siirtää tulonsiirroilla rahaa taskusta toiseen
Menot on laitettava tärkeysjärjestykseen, kun osa hyvinvointivaltion ydintehtävistä, kuten vanhusten hoiva ja terveydenhuolto, uhkaa rapautua, Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen sanoo.
– Hyvinvointivaltiota voi puolustaa myös esittämällä leikkauksia tulonsiirtoihin.
Hyvinvointivaltion ydintä on tasata tuloeroja tulonsiirroilla pienituloisille sekä antaa turvaa työttömyyden, sairauden ja vanhuuden varalle.
–On hyvä miettiä kriittisesti sosiaaliturvaa. Mielestäni siellä on sellaisia elementtejä, että keskiluokka rahoittaa keskiluokalle meneviä etuuksia, joista osa pikemminkin heikentää kuin vahvistaa työn tarjonnan kannustimia, professori Määttänen sanoo.
– Jos periaate on, että kukaan ei saa pahastua leikkauksista, ja kaikkien etuuksien tulee olla myös keskiluokan saatavilla, on vaikea säästää, PTT:n Ruuskanen sanoo.
Päättäjille voi tulla houkutus leikata nuorilta ikäluokilta, koska he eivät ole niin aktiivisia äänestäjiä kuin eläkeläiset, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Seija Ilmakunnas sanoo.
– Kun varttuneemmalla väellä on asunnot maksettuina ja kulutustarpeet muutenkin pienemmät, niin tällaista leikkausten kohdentamista ei voi pitää toivottavana.
Seuraavassa käydään läpi taloustieteilijöiden ehdotuksia siitä, mistä julkisessa taloudessa voitaisiin säästää.
1. Kotitalousvähennys – “Avokätinen asuntojen ja mökkien remontoijille”
Yksi keino vahvistaa julkista taloutta olisi kotitalousvähennyksen karsiminen, Seija Ilmakunnas sanoo.
– Se on nykymuodossaan aika avokätinen tuki asuntojen ja mökkien remontoijille. Omasta asuntovarallisuudesta huolehditaan ilman tukeakin. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että muiden veronmaksajien pitäisi siihen osallistua.
Ilmakunnaksen mukaan remonttien kotitalousvähennystä voitaisiin karsia niin, että laskettaisiin vähennettävää työn hinnan osuutta nykyisestä 40 prosentista 30 prosenttiin Ruotsin malliin. Myös tuen maksimimäärää, 2 250 euroa henkilöltä vuodessa, voitaisiin leikata.
Ilmakunnaksen mukaan kotitalousvähennystä näin karsimalla voitaisiin pienentää alijäämää noin 200 miljoonalla eurolla.
Kotitalousvähennystä (siirryt toiseen palveluun) saa myös kotitaloustyöstä, hoiva- ja hoitotyöstä sekä öljylämmityksestä luopumisesta.
2. Verohuojennukset – “Kun porkkanat on saatu, niitä on vaikea poistaa”
Useat taloustietelijöiden säästöehdotuksista koskevat verotukia- tai huojennuksia, joihin kotitalousvähennyskin kuuluu.
Ne ovat varsinainen suo valtion budjetissa. Ensi vuonna niitä on jo yli 190. Nykyinen hallituskin on säätänyt kymmenkunta uutta verotukea, muun muassa koronapandemian ja energian menoihin.
Kyse on valtavasta tukimuodosta. Verotukien hinta on arviolta reilusti yli 20 miljardia euroa, mutta tarkkaa summaa on vaikea laskea.
–Verotuilla on joku tavoite, osa niistä on hyödyllisiä, mutta eivät välttämättä kaikki, Essi Eerola sanoo.
–Kun veroporkkanat on johonkin saatu, niiden poistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Siitä tulee niin äänekäs vastustus, Seija Ilmakunnas sanoo.
Jotain on sentään karsittu: asuntolainojen korkovähennys häviää lopullisesti ensi vuonna.
Verotuet voidaan rinnastaa budjetin suoriin tukiin, sillä ne pienentävät verotuloja, jotka on katettava menoja leikkaamalla tai velalla.
Verotuet eivät kuulu budjetin kehyksiin, joilla rajoitetaan valtion menoja. Verotukia voidaankin käyttää kiertämään menokehyksiä, Essi Eerola sanoo.
Suuria, miljardiluokan verotukia ovat esimerkiksi omistusasumien tuet, kuten oman asunnon myyntivoiton verottomuus, ja ruuan alennettu arvonlisävero.
Ruuan alennettua arvonlisäveroa perustellaan pienituloisten tukemisella.
–Yleensä pienituloisten ostovoimaa on parempi tukea kuitenkin suorilla tulonsiirroilla, professori Niku Määttänen sanoo.
3. Eläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta – “Heikentää työnteon kannustimia”
Yksi esimerkki kyseenalaisesta tulonsiirrosta keski- ja hyvätuloisille on eläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta, professori Niku Määttänen sanoo.
Sitä kertyy niin maksuttoman korkeakoulututkinnon suorittamisesta, vuorotteluvapaalta kuin ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoiltakin.
–Niiden rahoittamiseen osallistuvat kaikki tavalla, joka nostaa veroastetta ja pikemminkin heikentää kuin vahvistaa työn tarjonnan kannustimia, Määttänen sanoo.
Korkeakoulututkinnosta saa yli 50 euroa kuussa lisää työeläkettä. Alemmasta tutkinnosta kertyy eläkettä vähemmän.
Määttäsen mielestä tutkinnon suorittamista ei ole tarvetta tukea tällaisella etuudella.
Eläkettä kertyy myös ansiosidonnaiselta työttömyysjaksolta.
– Miksi maksamme korvausta työttömyydestä vielä kymmenien vuosien päästä työttömyysjaksosta, Määttänen kysyy.
Tällaisia tulonsiirtoja karsimalla voitaisiin saada Määttäsen mukaan satoja miljoonia euroja vuodessa lisää tärkeimpien palveluiden ja selkeämmin pienituloisille kohdistuvien tulonsiirtojen rahoittamiseen.
4. Asumistuki – “Tukee varakkaan keskiluokan asuntosijoittamista”
Tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ottaa asumistuen esimerkiksi niistä menoista, joita tulisi tarkastella kriittisesti seuraavalla hallituskaudella.
–Se on kokonaisuudessaan markkinoita vääristävä, tuki valuu asuntojen hintoihin ja vuokriin, ja siten tukee varakkaan keskiluokan sijoitusasuntojen rahoittamista.
Kyse on isosta ja laajasta tukimuodosta. Asumistukea maksettiin viime vuonna reilusti yli kaksi miljardia euroa. Sitä saa noin 15 prosenttia väestöstä.
Asumistukimenoja on kasvattanut muun muassa se, että myös opiskelijat alkoivat saada yleistä asumistukea vuodesta 2017.
Tutkimusjohtaja Ruuskanen ei esitä asumistuen poistamista, mutta järjestelmä vaatisi hänen mukaansa laajaa remonttia.
5. Aikuiskoulutuksen tuki – “Tuen saajista suuri osa tukevasti työelämässä”
Jatkuvan oppimisen ajatus on kaunis, mutta onko aikuiskoulutuksen tuki tarpeellinen, professori Niku Määttänen pohtii.
Hän sanoo, että suuri osa tuen saajista on jo valmiiksi korkeakoulutettuja, tukevasti työelämässä, keski-ikäisiä tai eläkeikää lähestyviä henkilöitä.
Tätä tukea eivät hyödynnä Määttäsen mukaan niinkään pitkään työttömänä olleet ja ne, joilla on matala koulutustaso.
Määttänen arvioi, että päinvastaisesta tarkoituksestaan huolimatta tuki heikentää työllisyyttä, koska kouluttautujat ovat pois töistä. Tuen hintaa nostaa se, että valtio menettää verotuloja.
Tässäkin on kyse sadoista miljoonista euroista vuodessa.
6. Maksuton korkeakoulutus, lapsilisät – “Harva haluaa näitä pommeja sohia”
Olli-Pekka Ruuskanen sanoo, että korkeakoulutuksen maksuttomuus ja lapsilisien verottomuus ovat “pommeja, joita harva haluaa sohia”. Hänen mielestään niistäkin pitäisi voida keskustella.
– Miksi Alepan kassan pitää tukea verovaroin hyväosaisen kaupassa kävijän lapsen opintoja, Ruuskanen pohtii.
Korkeakoulujen maksuttomuutta perustellaan sillä, että se mahdollistaa pienituloisten perheiden lasten kouluttautumisen. Korkeakouluihin pääsevät silti pääasiassa akateemisesti koulutettujen lapset, Ruuskanen huomauttaa.
Hän sanoo, että maksullisessa korkeakoulujärjestelmässä opintomaksuja voidaan tukea stipendeillä, apurahoilla ja lainoilla.
Lapsilisien verottomuus ei ole Ruuskasen mielestä ehkä välttämätöntä. Siihen viittaa hänen mukaansa esimerkiksi se, että lehdissä ja sosiaalisessa mediassa annetaan neuvoja lapsilisien sijoittamiseen.
–Vaikka lapsilisä on monelle välttämätön etuus, niin pitääkö kaikkien tukea ylemmän keskiluokan lasten sijoitusharrastusta? Ruuskanen kysyy.
Voit keskustella aiheesta huomiseen kello 23:een saakka.
Lue lisää: Katso tästä riihen keskeisimmät päätökset yhdellä vilkaisulla
Lue lisää: Ensi vuonna suomalaisille kertyy parin kahvikupin verran lisävelkaa päivässä – tässä Saarikon viimeinen budjettiehdotus