Chat GPT on uinut parissa kuukaudessa osaksi suomalaisten työpaikkojen arkea. Jatkossa esimerkiksi koodarien, sihteerien ja graafisten suunnittelijoiden työt voivat olla tekoälyn takia vaarassa.
Kuvituskuvaa luovasta tekoälystä. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Venla Kuokkanen HS
Yrityksissä on kokeiltu chattailevan tekoälyn, Chat GPT:n, käyttöä. Tekoälyä kehittävän Open AI:n malli on rakennettu chat-muotoon, eli siltä voi kysyä kysymyksiä. Vastauksena saa sujuvaa tekstiä suomen kielellä.
Konsulttitalo Milttonin johtava neuvonantaja Alku Sirénillä malli on auki selaimessa koko ajan. Käyttö alkoi heti joulukuussa, kun chattibotti ilmestyi nettiin. Sirén kirjoittaa työkseen muun muassa luovia tekstejä, kuten asiakasyritysten strategiatarinoita ja yritysten narratiiveja.
Hän kertoo hyödyntävänsä mallia kirjoitusprosessinsa tukena esimerkiksi näkökulmien etsimisessä. Jos teksti on kaivannut erilaista ilmaisutapaa, malli on toiminut ikään kuin laajempana versiona synonyymisanakirjasta.
”Se on osa luovan tietotyön kehitysprosessia siinä missä wordit sun muut.”
Sirén vertaa muutosta siihen, miten kieliopin korjausapu tai Excel ovat saaneet aikaan tietotyölle tai miten internetin hakukoneet ovat muuttaneet tiedonhakua ja -hankintaa.
Malli toimii Sirénille luovan ajattelun tukena.
Samaa sanoo Tuomas Syrjänen. Hän on yksi konsulttiyritys Futuricen perustajista ja työskentelee parhaillaan sen parissa, miten datan ja tekoälyn avulla muutetaan tietotyötä. Syrjänen vertaa tekoälyä sparrauskaveriin, jonka avulla voidaan pohtia uusia näkökulmia.
Syrjänen on hyödyntänyt Chat GPT:tä sekä koodauksessa että tekstin kirjoittamisessa. Hän kaipasi muun muassa blogitekstiä tehdessään uusia näkökulmia tekstiinsä, ja otti avukseen tekoälyn.
Myös ”paranneltu Google” on ollut käytössä. Syrjänen halusi varmistaa, että hänen kirjoittamassaan raportissa eräälle yritykselle oli kaikki oleelliset muodolliset seikat kunnossa. Hän halusi päästä nopeasti oleellisen tiedon äärelle ilman mainoksien ja epäolennaisten asioiden tulvaa, joten hakukoneen sijaan hän hankki tietoa tekoälyn avulla.
Syrjäsen kollega pyysi mallia tekemään tiivistelmän monikymmensivuisesta raportista. Syrjänen arvioi, että Chat GPT:n kaltaiset mallit voivatkin helpottaa tiedon omaksumista.
Kuvituskuvaa luovasta tekoälystä. Luovan tekoälyn uskotaan parantavan tehokkuutta ja laatua. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Chat GPT:n kaltaiset mallit voivat kuulostaa yritysten näkökulmasta tehostamisen aarreaitalta tai työntekijöiden näkökulmasta potkujen pelkoa tuovina ihmisen korvaajina.
Tuleeko joistain tietotyöläisistä kohta tarpeettomia?
LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori Paavo Ritalan mukaan pelko siitä, että teknologia syrjäyttää työpaikkoja on samaan aikaan ymmärrettävä ja perinteinen ilmiö.
Tyypillisesti prosessi etenee teknologisen kehityksen kohdalla siten, että ensin jokin asia vaikuttaa ihmisistä täysin mahdottomalta ”magialta” tai scifiltä. Pienen tohinan jälkeen asia arkistuu eikä uuteen teknologiaan kiinnitetä kohta enää pahemmin huomiota.
Sama prosessi on nähty Ritalan mukaan useaan otteeseen ja sama tulee toistumaan myös Chat GPT:n kaltaisten luovien tekoälyjen kohdalla.
Selvää kuitenkin on, että luovan tekoälyn murros tulee vaikuttamaan työpaikkoihin ja osa tietotyöhön liittyvistä työpaikoista voi olla vaarassa.
”Pitää olla varovainen, kun ennustaa. Rutiinityöt, jotka voivat liittyä ohjelmointiin tai nettisivujen suunnitteluun, voidaan korvata.”
Myös sihteerien työt voivat muuttua. Muistiinpanojen teko ja erilaisten tiivistelmien tekeminen siirtynee Ritalan mukaan osin tekoälyn tehtäväksi.
Myös graafisten suunnittelijoiden sekä taiteilijoiden työhön voi tulla suuria muutoksia.
Luovaa tekoälyä voidaan kouluttaa matkimaan tietyn taiteilijan visuaalista tai kirjallista tyyliä tai esimerkiksi Marimekon visuaalista tyyliä. Jos ihmisen sijaan logon tai kuosin suunnitteleekin luova tekoäly, ei taiteilijalta välttämättä tarvitsekaan tilata materiaalia.
Tällä hetkellä suuri tekijänoikeudellinen kysymys onkin, kenen tuottamalla materiaalilla luovaa tekoälyä saa kouluttaa.
Ritala uskoo, ettei luova tekoäly tule merkittävästi viemään ihmisten työpaikkoja.
”Jos luova tekoäly tekee työt tehokkaammin, se ei tarkoita sitä, että puolet työkavereista saa kenkää”, Ritala sanoo.
Hän veikkaa, että luovasta tekoälystä tulee työntekijän kumppani ja henkilökohtainen apuri.
Paavo Ritala uskoo, että luovasta tekoälystä tulee ihmisen apuri. Hän ei usko, että se syrjäyttää suoraan ihmistä työpaikoilla. Kuva: Tommi Kärkkäinen
Konsulttitalojen Sirén ja Syrjänen eivät kumpikaan usko, että Chat GPT:n kaltaiset mallit syrjäyttävät suoraan ihmisen tekemiä töitä, vaikka niiden avulla voidaan parantaa tehokkuutta. Mallien avulla robottimaiset tietotyövaiheet voidaan teettä koneella, mutta ihmistä tarvitaan tarkastamaan, ettei lopputuloksena ole virheellistä tietoa tai tekijänoikeuksia rikkovaa materiaalia.
Mitään salaista tietoa ei myöskään voi tällä hetkellä Chat GPT:seen syöttää, etteivät yrityssalaisuudet päädy vahingossa vääriin käsiin, Syrjänen huomauttaa.
Syrjänen kehottaa välttämään ylioptimismia myös tehokkuuden osalta. Hän huomauttaa, etteivät teknologiset ratkaisut aina myöskään tuo toivottua tuottavuushyötyä.
Lisäksi teknologian vaikutus työelämän muutokseen on suhteellisen pientä niin kauan, kun kyse on siitä, että yksittäinen ihminen hakee tekoälystä sparrauskaveria blogitekstin kirjoittamiseen. Tällöin kyse on ihmisen ”tukiälystä”, joka ei korvaa ihmistä eikä muuta yrityksen prosesseja merkittävästi.
Molemmat tuovat esiin sen, että työn laatua voidaan parantaa tukiälynä toimivan tekoälyn avulla.
Tuomas Syrjänen ei ole koodari, vaan omien sanojensa mukaan hän on huono koodaamaan. Tekoäly on auttanut häntä koodaamisessa, kun hän tarvitsi koodausta tehdessään data-analyysia markkinailmiöstä. Kuva: Helen Korpak
Sirén ei pelkää koneen korvaavan häntä myöskään toisesta syystä. Kärjistäen voisi todeta, että konsulttitalon asiakkaat maksavat ajattelusta, joka raportin tai tekstin kirjoittamisen taustalla on. Teksti on vain lopputuote.
”Mallit herättävät kysymään, mitkä ovat omassa työssä robottihommia ja mitkä elävän olennon hommia. Oikeiden kysymysten kysymisessä ja asettamisessa kriittinen ajattelu korostuu. Miten voimme esittää hyviä kysymyksiä, jos ei ole rikasta yleissivistystä tai rohkeutta ja luovuutta kysyä asioita, jotka eivät ole ilmiselviä?” Sirén toteaa.
Hän huomauttaa, että mallit peilaavat aina menneeseen ja jo olemassa olevaan tietoon. Kone ei pysty myöskään havaitsemaan, mikä puhututtaa juuri nyt kahvipöydissä tai mikä on asian sosiaalinen ja yhteiskunnallinen konteksti.
Yhden merkittävän riskin Sirén näkee Chat GPT:tä vastaavissa malleissa. Lopputuloksena voi olla läjäpäin tarpeettomia bulkkitekstejä.
”Hyvä kysymys on se, että tuleeko näiden mallien tuotoksista uusi sähköpotkulauta kaupunkikuvassa eli sellaista, mikä on paikoin enemmän haitaksi kuin hyödyksi”, Sirén sanoo.
Hän toteaa, etteivät ihmiset tarvitse tekoälyä tekemään loputonta määrää esimerkiksi bulkkituotannolla tuotettuja twiittejä. Tekstimassan tarpeeton tuottaminen on kuin informaatioroskaamista maailmassa, jossa ihmiset ovat jo valmiiksi ähkyssä informaatiotulvasta.
Chat GPT on vain yksi esimerkki tekoälymalleista. Joku muu malli voi syrjäyttää sen koska tahansa.
Paavo Ritalan mukaan luova tekoäly ei voi syrjäyttää kokonaan ihmistä, vaan ihmistä tarvitaan muun muassa luomaan eettiset periaatteet luovan tekoälyn käytölle.
Hän uskoo, että kuluvan vuoden kesää kohti mennessä yritykset alkavat tehdä linjanvetoja siitä, missä määrin luovaa tekoälyä on suotavaa käyttää. Esiin saattaa nousta esimerkiksi se, missä tehtävissä tai miten laajasti luovaa tekoälyä voi käyttää. Asiasta voi tulla kirjaus jopa vastuullisuusraportteihin.
Kyse on kuitenkin ohimenevästä vaiheesta. Ennen pitkää luova tekoäly integroidaan osaksi jo olemassa olevia palveluita, kuten Wordia, Exceliä ja Powerpointia. Kun kyse on päivittäin yrityksen käytössä olevista työkaluista, ei asiaa enää erikseen ilmoiteta, toteaa Ritala.
Vastuullisuuskysymykset ovat nousseet esiin jo nyt toisestakin syystä. Chat GPT:n taustalta on paljastunut halpatyövoiman käyttöä. Tekoälyä kehittävän Open AI:n alihankkijan kenialaiset työntekijät ovat seuloneet tekstimassoja alle kahden dollarin tuntipalkalla ja altistuneet traumatisoivalle materiaalille.