Main ContentPlaceholder
Anafylaktinen reaktio on harvinainen, mutta voi tapahtua kenelle tahansa.
Sanna Mämmi soitti itse ambulanssin avuksi anafylaktiseen reaktioonsa. Hän toimi oikein, sillä reaktion alkaessa ei voi tietää, miten tilanne etenee. Kuva: Seppo Solmela / IS
Helmi Muhonen HS
”Istuin sohvalla ja ihmettelin, että miksi minulla tuntuisi olevan muovinpala kurkussa”, Sanna Mämmi kertoo.
Todellisuudessa Mämmin kurkussa ei ollut muovinpalaa. Kurkku oli alkanut turvota umpeen, ja outo tuntemus johtui siitä.
”Menin vessaan peilin eteen availemaan suuta ja katsomaan, mikä siellä on. Ihmettelin, että miten kurkkuni näyttää tuollaiselta”, Mämmi sanoo.
Hetken päästä Mämmin kaulaa, kasvoja ja päänahkaa alkoi kutittaa. Kaulaan ilmestyi punaisia pilkkuja, nokkosihottumaa. Kasvot lehahtivat punaisiksi, ja Mämmi riensi peilin eteen jälleen todistamaan tilannetta. Henki ei kulkenut enää sierainten kautta, eikä hän pystynyt nielemään, Mämmi kertoo.
Mämmi on juontaja ja sisällöntuottaja. Hän päätyi hiljattain tilanteeseen, joka on harvinainen, mutta joka voisi tapahtua kenelle tahansa.
Mämmi sai anafylaktisen reaktion. Hänelle sen aiheutti poskiontelotulehdukseen määrätty antibiootti, mutta anafylaktisen reaktion aiheuttaa Terveyskirjaston mukaan tavallisesti allergia ruoalle, lääkkeelle tai ampiaiselle.
Joskus allergia tulee yllätyksenä, kuten Mämmille kävi. Jokaisen olisikin hyvä tietää, miten toimia äkillisessä yliherkkyysreaktiossa, sanoo päivystyksen ylilääkäri Juha Peltonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (Tyks).
Mämmiä hävetti soittaa ambulanssi.
”Jotenkin tosi suomalaista. Ei haluaisi tuottaa mitään draamaa. Mutta ensihoitajat vakuuttivat, että toimin ihan oikein, sillä ei olisi voinut tietää, miten tilanne etenee”, Mämmi naurahtaa.
Hän toimi myös Peltosen mukaan oikein.
”Kun reaktio alkaa, ei pysty etukäteen sanomaan, miten se etenee. Hätänumeroon soittaminen ei tällaisessa tilanteessa ole koskaan turhaa”, Peltonen sanoo.
Vaikeammissa tapauksissa anafylaktinen reaktio voi johtaa anafylaktiseen šokkiin ja hengenvaaraan.
Terveyskirjaston mukaan anafylaktinen reaktio eli anafylaksia tarkoittaa monioireista vakavaa äkillistä yliherkkyysreaktiota.
Peltosen mukaan reaktio alkaa usein ihon kutinalla. Peltosen mukaan on myös tyypillistä, että ihmiset kuvailevat Mämmin tavoin, kuinka kurkussa tuntuisi olevan jokin pala.
”
Kasvot lehahtivat punaisiksi, ja Mämmi riensi peilin eteen jälleen todistamaan tilannetta.
Kutina tuntuu usein kämmenissä, päänahassa tai iholla kauttaaltaan, Peltonen sanoo. Lisäksi iholle voi nousta vaaleanpunaisia turvonneita läikkiä eli nokkosihottumaa.
”Jos reaktio etenee, alkaa tulla turvotuksia. Silmien ympärys, huulet ja kasvot voivat turvota. Jos reaktio etenee vaikeaksi, myös muita kuin iho-oireita ilmaantuu”, Peltonen sanoo.
Kurkussa voi tuntua karheutta ja kutinaa ja nielussa täyteläisyyden tunnetta, kun limakalvot turpoavat. Pikkuhiljaa hengitys voi vaikeutua. Lisäksi voi tulla vatsakipua, kun limakalvot suolistossa turpoavat, Peltonen toteaa.
Verenpaine saattaa laskea ja sydän tykyttää kovasti. Kun verenpaine laskee, ihminen saattaa pyörtyä. Hyvin vaikeissa reaktioissa hengitystiet saattavat turvota umpeen ja sydän voi pysähtyä.
Peltosen mukaan sairaalahoitoa vaativia anafylaktisia reaktioita tapahtuu Suomessa arviolta alle 200 vuodessa. Näistä hyvin vaikeita reaktioita on vain harva, Peltonen muistuttaa.
”Monet reaktion saaneet eivät kuitenkaan hakeudu lääkäriin, vaikka syytä ehkä olisikin”, Peltonen toteaa.
Mämmin oireet alkoivat noin puoli tuntia lääkkeen ottamisen jälkeen.
Hän oli tilanteen sattuessa yksin kotona. Pian hän ymmärsi, että kyseessä on allerginen reaktio. Ensin hän arveli sen johtuvan ruoasta, jota hän oli lääkkeen oton yhteydessä syönyt. Pian ajatukset siirtyivät ruoasta lääkkeeseen, ja Mämmi alkoi lukea lääkeselostetta. Hän yhdisti oireet siihen.
Mämmin päässä välähti ajatus antihistamiinista. Hän otti tabletin ja tarttui sitten puhelimeen. Hengitys vaikeutui koko ajan.
”Mutta koska suomalaisen päähän on iskostettu se, ettei hätänumeroon soiteta ihan pienestä, soitin ensin lääkärikeskukseen, jossa olin aiemmin asioinut. Jonotin puhelimessa sinne, kunnes sain hoitajan kiinni. Hän sanoi hyvin rauhallisesti, ettei nyt pidä säikähtää, mutta hätänumeroon on ehdottomasti soitettava heti”, Mämmi kertoo.
Hätänumeropuhelun jälkeen ensihoitajat olivat muutamassa minuutissa paikalla. He tarkastivat Mämmin tilanteen, mutta koska tässä tapauksessa antihistamiini vaikutti lievittävän oireita, reaktio pysyi melko lievänä ja Mämmi selvisi säikähdyksellä.
”
Adrenaliinikynä saattaa vanheta, joten on tärkeää aika ajoin tarkistaa kynän eräpäivä.
Peltosen mukaan melko usein ihmiset tietävät etukäteen, jos heillä on allergioita. Monesti anafylaktinen reaktio tulee kuitenkin yllätyksenä, kun ihmiset eivät ole huomanneet tai tienneet syöneensä jotain allergisoivaa tai altistuneensa jollekin allergisoivalle, hän toteaa.
Peltonen muistuttaa, että kotikonstein vaikealle anafylaktiselle reaktiolle ei voi oikein tehdä mitään.
”Lukuun ottamatta sitä, jos ihmisellä on käytössään adrenaliinikynä. Jos ihminen on saanut reaktion aiemmin, kynä on ehdottomasti tärkein apu”, Peltonen sanoo.
Kynän pitäisi olla kuitenkin mukana mökillä tai matkalla, ei vain kodin kaapissa odottamassa. Peltonen huomauttaa myös, että adrenaliinikynä saattaa vanheta, joten on tärkeää aika ajoin tarkistaa kynän eräpäivä.
Jos adrenaliinikynää ei ole, ensiavuksi voi Peltosen mukaan ottaa myös antihistamiinia tai kortisonia, kuten kyypakkauksen tabletteja ohjeen mukaan.
”Antihistamiini ja kortisoni imeytyvät kuitenkin huomattavan hitaasti. Antihistamiinin vaikutus saattaa alkaa aikaisintaan puolen tunnin päästä, kortisonilla kestää vielä kauemmin”, Peltonen sanoo.
Vaikka adrenaliinikynä, antihistamiini tai kortisoni olisivatkin käytössä, Peltonen suosittelee soittamaan aina hätänumeroon. Reaktio saattaa pahentua nopeastikin tai uusiutua adrenaliinikynän piston jälkeen.
Anafylaktisen reaktion jälkeen Mämmi sai reseptin toiseen antibioottiin. Aluksi häntä pelotti lääkkeen ottaminen.
”Toisaalta minua rauhoitti tieto siitä, millaisia oireita tarkkailla ja miten toimia, jos reaktio tulisi uudelleen. Se mitä tapahtui, on kuitenkin harvinaista. Se pitää muistaa”, Mämmi sanoo.
Anafylaktisen reaktion ensiapu – Toimi näin
Soita hätänumeroon 112.
Auta anafylaktisen reaktion saanut henkilö asentoon, jossa hänen on helppo hengittää. Esimerkiksi puoli-istuva asento voi olla hyvä.
Jos reaktion saaneella on oma adrenaliinikynä (esimerkiksi Epipen), auta häntä pistämään lääke reiteen.
Jos adrenaliinikynää ei ole käytettävissä, mutta reaktion saanut pystyy vielä nielemään, hänelle voi antaa myös kyypakkauksen tabletteja pakkauksen ohjeen mukaan.
Tarkkaile reaktion saaneen vointia niin kauan, kunnes ensihoitajat ehtivät paikalle.
Jos reaktion saanut menettää tajuntansa eikä hengitä normaalisti, aloita elvytys ja ilmoita hätäkeskukseen tilanteen muutoksesta.
Lähde: Punainen Risti
Lue lisää: Tuomas Nurmela oli lapsena niin allerginen, että joutui käymään kylmässä suihkussa – Aikuisena hän sai tietää, että allergialistalla onkin vain yksi ruoka
Lue lisää: Kun maidolle hengenvaarallisesti allerginen Hermanni aloitti siedätyshoidon, koko perhe pelkäsi – ”Olimme kuusi vuotta sanoneet lapselle, että älä koske siihen, siinä on maitoa”