Tai ainakin alkuun pääsee 300 eurolla. Loppuahan ei näy. Testasimme Sonosin edullisen Ray-soundbarin.
Sonos Ray on perustason soundbar, jolla pääsee yllättävän pitkälle.
Henrik Kärkkäinen
Litteiden televisioiden äänentoisto on mitä on. Tätä ratkotaan monilla tavoin, joista yksi on soundbarin eli palkkimaisen lisäkaiuttimen hankkiminen television eteen.
Tähänkin tuoteryhmään löytyy laitteita joka lähtöön. Testasimme soundbarien ohella monihuonejärjestelmiä tuottavan, kohtalaista suosiota nauttivan Sonosin budjettiratkaisun, Sonos Rayn.
Useimmissa kaupoissa 299 euroa maksava Ray on saatavissa mustana tai valkoisena. Sen kompaktit mitat (55,9 x 9,5 x 7,1 cm ja 1,95 kg) tekevät siitä hyvän valinnan vähän pienemmänkin laitteen yhteyteen, sillä se ei vie kohtuuttomasti tilaa. Asetelma on houkutteleva esimerkiksi konsolipelaajalle.
Vastaavia edullisia järjestelmiä tarjoavat muun muassa Samsung, Sony ja Creative.
Lue lisää: Hyvä ääni pieneen tilaan ja vieläpä halvalla – uusi soundbar on iloinen yllätys
Vain optinen liitäntä
Ennen kauppaan menoa kannattaa tarkistaa television liitännät, tässä on nimittäin ollut säästön paikka: Rayn saa kiinni telkkariin vain ja ainoastaan optisella kaapelilla (jollainen toimitetaan laitteen mukana). Yleistä hdmi-arc-liitäntää, rca:ta tai bluetoothia ei siis tueta lainkaan. Tämä pudottaa pois pelistä monet riisutummat tai vanhemmat televisiot.
Liitäntäpaneeli on yksinkertainen: yhdistämispainike, sähkövirta, optinen kaapeli sekä verkkokaapeli. Kuva: Henrik Kärkkäinen / IS
Fyysinen asennus on helppo, sen hankalin osa on optisen kaapelin kytkeminen oikein. Ei siis kohtuuttoman vaikeaa. Lisäksi kiinnitetään virtajohto.
Soundbariin saa kiinni myös verkkokaapelin, joka ei tosin ole pakollinen. Verkkoyhteyden voi toteuttaa myös langattomalla kotiverkolla.
Sonosin sovellus on välttämätön asennusprosessissa. Sille on annettava väliaikaisesti paljon oikeuksia (mikrofoni, tarkka sijainti), ja tili valmistajan palveluun on käytännössä pakollinen. Asennuksen aikana pitää tajuta käydä laittamassa telkkarin äänilähdöksi optinen liitäntä, muuten soundbar ja telkkari eivät löydä toisiaan.
Äänipalkin päällä on play/stop-nappi sekä säätimet äänenvoimakkuudelle. Neljän pisteen kuviointi on volyymisäätimille hieman epäintuitiivinen. Kuva: Henrik Kärkkäinen / IS
Soundbar ei välttämättä ymmärrä automaattisesti telkkarin kaukosäädintä. LG:n tapauksessa oli mentävä television asetuksiin, määritellä siellä ulkoiseksi laitteeksi soundbar ja etsiä sen valmistaja hakutoimintoa käyttäen.
Hieman hankalaa, mutta kun se oli tehty, se oli tehty. Jotkut saattavat tarvita asennuksessa apuna sitä teknisesti valveutunutta sukulaispoikaa tai -tyttöä. Asennuksen päätteeksi soundbar päivittelee itseään vielä aikansa.
Kaukosäätimen lisäksi soundbaria voi ohjailla sen päällä olevilla perussäätimillä, joilla luonnistuu äänenvoimakkuuden säätäminen sekä kappaleen toistaminen ja pysäyttäminen.
Sovellukseen kannattaa tutustua, sillä se mahdollistaa monipuoliset äänisäädöt, yö- tai puhetilan käytön sekä musiikkitoiston Spotifyn, Apple Musicin ja muiden suurimpien striimauspalveluiden kautta.
Apple-käyttäjät voivat iloita mahdollisuuksista tutkia sovelluksella käyttötilan ulottuvuudet ja säätää äänentoistoa sen mukaan. Mukana on myös AirPlay 2 -tuki.
Soundbarin sijoituspaikka on television edessä. Kuva: Henrik Kärkkäinen / IS
Äänenlaatu paranee merkittävästi
Kaikki neljä kaiutinelementtiä (2 x diskantti, 2 x laajakaista) on suunnattu suoraan eteenpäin, eli suurta tilaäänivaikutelmaa ei pääse syntymään. Laite buustaa kuitenkin television äänenlaatua merkittävästi. Etenkin puheääni toistuu selkeänä ja kirkkaana.
Rayn käyttäminen musiikin kuunteluun tuottaa myös useimmille täysin riittävän laadukasta ääntä, eli samalla kuntoon saa olohuoneen musiikkiäänentoiston. Jos olohuone on suuri, kannattaa pohtia hieman järeämpääkin vaihtoehtoa.
Varsinainen hifistin valinta ei ole kyseessä, sillä Dolby Atmoksen kaltaiset hienoudet jäävät saavuttamatta. Ainoa varsinainen äänentoistollinen heikko lenkki ovat kuitenkin vain matalimmat taajuudet.
Ostaisinko vielä alapäätä lisää?
Ääntä voi mehevöittää erillisellä subwooferilla. Ostaja on käytännössä sidottu saman valmistajan subwooferiin, ja tämä yli tuplaa ostoksen hinnan, sillä Sonosin tarjoama Sub Mini maksaa 500 euroa.
Sonosin Sub Mini on nimestään huolimatta kohtalaisen järeä (6,35 kg, 31 x 23,0 cm). Kuva: Henrik Kärkkäinen / IS
Subin asentaminen on merkittävästi helpompaa kuin soundbarin. Se määritellään osaksi äänijärjestelmää, ja asennusprosessi edellyttää vain virtapiuhan kytkemistä sekä hieman klikkailua sovelluksessa. Sen jälkeen sovelluksella pääsee esimerkiksi muokkailemaan bassojen vahvuutta tai subin ääniprofiilia.
Tärkeä kysymys on, mihin subwooferia käytetään: jos pääkäyttötarkoitus on rymistelypelien pelaaminen ja toimintaelokuvien katsominen, silloin muhkeista alaäänistä on iloa. Keskusteluohjelmissa ja vastaavissa ei niinkään.
Musiikin kuuntelijalle erillinen subwoofer on kaksipiippuinen juttu. Vaikka se lisää ääneen syvyyttä, alaäänet ovat väkisinkin hieman päälle liimattuja. Useimmissa tapauksissa lopputulos on parempi ilman.
Vaikka äänenlaadun parannus subin lisäyksellä on merkittävä, se tuo esiin kaikkeen äänentoistoon liittyvän peruskysymyksen: aina voi investoida lisää ja tehdä järjestelmästä vähän paremman.
Mitä seuraavaksi? Surround-kaiuttimet? Monihuonejärjestelmä? Kaikkea löytyy, kunhan rahaa on. Omat tarpeensa kannattaa siis tunnistaa ja puhaltaa peli poikki oikeassa vaiheessa.
Subwooferin säätömahdollisuudet ovat erittäin pelkistetyt.
Yksi vaihtoehto on ostaa kättelyssä vähän järeämpi järjestelmä, jossa löytyy bassotoistoa jo paremmin omasta takaa. Tällaisia on useammalla valmistajalla, kuten Harman Kardonilla sekä LG:llä. Sonosilla yläpään vaihtoehto on tonnin hintainen Arc.
Kannattaa myös huomioida se, että kuten useimmat digitaaliset palvelut, myös Sonosin sovellus on varsin utelias. Sitä kiinnostaa muun muassa kotisi wifi-verkon signaalinvoimakkuus, musiikkipalvelujesi käyttö ja muut sovellukset, joilla toistat järjestelmästä ääntä. Täysin yksityistä digitaalista äänentoistoa on käytännössä mahdotonta saada.