Tällä hetkellä suurin vaara lymyää linkeissä ja aidoilta näyttävissä valesivustoissa, kertoo Kuluttajaliiton pääsihteeri ja digihuijareista kouluttava Juha Beurling-Pomoell.
Yhä useampi suomalainen jättää vastaamatta tuntemattomaan numeroon.
Syitä voi olla monia. Osa ei halua vastata puhelinmyyjille, toiset pelkäävät huijaussoittoja – onhan niistä varoiteltu jo pitkään.
Tuntemattomia numeroita karttavat erityisesti vanhemmat ihmiset, mutta myös nuoret.
– Tämä on tullut ongelmaksi, koska ihmiset välttelevät vastaamista ja ajattelevat pysyvänsä sillä tavalla turvassa. Puheluihin vastaaminen ei ole kuitenkaan vaarallista, vakuuttaa Kuluttajaliiton pääsihteeri ja digihuijauksista kouluttava Juha Beurling-Pomoell.
Joskus puhelu voi olla elintärkeä. Esimerkiksi lääkärit soittavat usein tuntemattomista numeroista, samoin viranomaiset.
Beurling-Pomoell kertoo tapauksesta, jossa erään rouvan puoliso oli tuupertunut matkalla kauppaan. Poliisi yritti tavoitella rouvaa, jotta hän tulisi sairaalaan antamaan miehestään tietoja ja kertomaan puolisonsa hoitotahdosta.
– Häntä ei saatu kiinni, koska hän ei vastannut tuntemattomiin numeroihin. Onneksi virkavalta lähettää joskus tekstiviestin perään, että yritimme tavoittaa. Rouvaan saatiin yhteys.
Yrittäjät ovat ihmisiin yhteydessä monin tavoin
Yrittäjiltä ei ole tullut viestiä ihmisten haluttomuudesta vastata puhelimeen, sanoo Suomen yrittäjien varapuheenjohtaja, Vaasan yrittäjien puheenjohtaja Jenni Parpala.
Itse hän on kuitenkin huomannut, että harva vastaa enää ensimmäisellä soitolla puhelimeen.
– Täytyy käyttää useita kanavia, jos haluaa tavoittaa asiakkaan.
Puhelinsoittojen lisäksi yrittäjät ovat ihmisiin yhteydessä sähköpostitse, tekstiviesteillä ja sosiaalisen median kautta. Osa asiakkaista haluaa esimerkiksi viestiä vain Instagramissa.
Parpala kertoo, että hän laittaa usein tekstiviestin perään, mikäli ei saa asiakasta soittamalla kiinni. Se on hyvä keino osoittaa asiakkaalle, kuka häntä on tavoitellut.
Parpala pitää myös tärkeänä, että yrittäjien yhteystiedot löytyvät yritysten verkkosivuilta.
– Sivuilla pitää olla myös some-kanavat tänä päivänä, ja mieluiten kuva. Onhan se aivan eri”, kun yrittäjän tai henkilökunnan kasvokuvat ovat verkkosivuilla. Se kasvattaa luottamusta.
Ulkomailta tulevat puhelut eivät ole vaarallisia
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kehottaa vastaamaan jopa ulkomailta tuleviin puheluihin.
– Jos joku soittaa sinulle vaikka Sambiasta ja höpöttää, se ei ole vaarallista.
Vaaralliseksi puhelu muuttuu vasta siinä tapauksessa, jos ventovieraalle ryhtyy antamaan pankkitunnuksia tai muuta tärkeää henkilökohtaista tietoa.
Puhelu oli maksanut monta euroa minuutilta.
Juha Beurling-Pomoell
Niin sanotuista hälärisoitoista hän kuitenkin varoittaa.
Niissä puhelin soi kerran, ja sillä yritetään saada ihminen soittamaan takaisin. Tuntemattomaan numeroon ei pidä Beurling-Pomoellin mukaan missään tapauksessa soittaa.
– Kerran yksi mies soitti takaisin tällaiseen numeroon. Puhelimesta vastasi nainen, joka oli hirvittävän ystävällinen ja kyseli kaikenlaista ”mitä sulle kuuluu” ja lörpötteli tosi kauan, ei yrittänyt myydä mitään.
Mies oli vähän ihmetellyt pitkää puhelua. Hän oli kuitenkin yksinäinen vanhus, ja jutustelu oli ollut mukavaa. Vähemmän mukavaksi muisto muuttui siinä vaiheessa, kun puhelinlasku tuli.
– Se oli jokin palvelunumero. Puhelu oli maksanut monta euroa minuutilta.
Digihuijareilta ei välty enää kukaan
Digihuijaukset koskettavat nykyään lähes jokaista suomalaista.
– Käytännössä huijausviestin saamista tavalla tai toisella on enää mahdotonta välttää, Beurling-Pomoell sanoo.
Esimerkiksi sähköpostiin huijausviestejä tulee useita päivässä.
– Vaikka ihmisellä ei olisi internetiäkään, tulee huijaussoittoja tai huijausviestejä tekstareina.
Viime vuonna suomalaiset menettivät virallisten tilastojen mukaan verkkorikollisille jopa 47 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna huijausyritykset ovat lisääntyneet entisestään. Siitä kertoo Beurling-Pomoellin mukaan FINE vakuutus- ja rahoitusneuvontaan tulleiden ratkaistavien asioiden määrä.
Huijaukset koskevat erityisesti valesivustoja, joissa kuluttajan annetaan ymmärtää hänen olevan verkkokaupan tai pankin nettisivulla, ja pyydetään pankkitunnuksia.
– Nykyään ongelmana on se, että valesivustoja ei voi kauhean hyvin tunnistaa. Ne ovat laadultaan jo niin hyviä, Beurling-Pomoell toteaa.
Kuluttajan kannattaakin aina tarkistaa www-osoite nettisivun ylälaidasta, jotta on oikeasti asioimassa oman pankin verkkosivulla.
Tällä hetkellä vaarana ovat linkit
Beurling-Pomoell kertoo, että tällä hetkellä vaara lymyää linkeissä.
– Jos saat jotain digitaalista väylää pitkin viestin, jossa on linkki, älä avaa sitä. Ellet sitten ole aivan varma, että se on asiallinen linkki tai tiedät odottaa sitä.
Viestin lähettäjään ei kannata myöskään luottaa. Viesti voi tulla vaikka oman lapsen, poliisin tai verottajan nimissä.
Beurling-Pomoellin mukaan huijaus voi onnistua yksinkertaisesti arjen kiireiden vuoksi, sillä ihmiset ovat yhä tietoisempia huijausyrityksistä.
– Kiireessä toimitaan usein automaatiolla emmekä pysähdy miettimään. Silloin tulee virheitä. Tämän myös rikolliset tietävät.
Hän kehottaakin pysähtymään hetkeksi ennen kuin avaa mitään linkkiä.
– Kuka tahansa meistä voi myös joutua heikolla hetkellä uhriksi, kun liian nopeasti klikkailee juttuja.