Tutkija: Erdoganin voitto olisi vakava uhka Turkin demokratialle – ”Pikku hiljaa ruuvin odotetaan kiristyvän”

Torjuntavoitto Turkin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella sai monet uumoilemaan Erdoganille lopullista voittoa sunnuntaina.

Turkin presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen torjuntavoitto presidentti Recep Tayyip Erdoganille sai monet uumoilemaan Erdoganille uutta voittoa myös toisella kierroksella sunnuntaina.

Jos niin kävisi, Turkkia odottavat kovat ajat, uskovat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Turkkilaisten maastamuutto ja niin kutsuttu aivovuoto eli ammattilaisten joukkopako ulkomaille voivat kiihtyä, Turkin horjuva talous ajautua kriisiin ja oppositiolle tulla vieläkin tukalammat oltavat.

Ulkopolitiikasta Erdogan on sanonut, että hän aikoo jatkaa hyviä suhteita Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa sekä jatkaa Ruotsin Nato-jäsenyyden estämistä, koska Turkki ei ole siihen vielä ”valmis”. Hän puhui aikeistaan yhdysvaltalaisen CNN-uutiskanavan haastattelussa ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Vaalit siirtyivät toiselle kierrokselle, kun kukaan ehdokkaista ei yltänyt voittoon vaadittuun 50 prosentin ylittävään vähimmäisäänimäärään 14. toukokuuta.

Erdogan keräsi melkein 50 prosenttia äänistä, kun hänen haastajansa, opposition presidenttiehdokas Kemal Kilicdaroglu jäi noin 45 prosenttiin äänistä.

Vaaliaikana Turkissa käynyt Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen uskoo poliittisen painostuksen lisääntyvän, jos Erdogan voittaa.

– Pikku hiljaa ruuvin odotetaan kiristyvän entisestään kansalaisjärjestöjen, median sekä jäljellä olevan oppositiomedian suhteen, hän sanoi STT:lle.

Vaalikampanjan aikana Erdogan syytti Kilicdaroglun johtamaa kuuden oppositiopuolueen liittoumaa ”terroristien tukijoiksi”, koska kurdien HDP-puolue ilmaisi tukensa oppositiolle presidentinvaaleissa. Kilicdaroglu vastasi muun muassa syytöksillä korruptiosta ja vannoi asettavansa Erdoganin ja hänen lähipiirinsä vastuuseen väärinkäytöksistä, jos hän voittaa.

– Vaalien aikana käytettiin hirveää retoriikkaa, jonka pohjalta voidaan käynnistää uusia oikeudenkäyntejä oppositiota vastaan ja syyttää oppositiota esimerkiksi terrorismin tukemisesta. Oikeudenkäyntejä on käytetty koko ajan, joten miksi ei jatkossakin, Leinonen sanoi.

Leinonen viittasi esimerkiksi kurdipoliitikko Selahattin Demirtasin vangitsemiseen vuonna 2016 sekä myöhemmin nostettuihin syytteisiin Istanbulin oppositiokaupungin­johtajaa Ekrem Imamoglua sekä CHP-puolueen Istanbulin-johtajaa Canan Kaftancioglua vastaan.

Leinosen mukaan lupaavien oppositiopoliitikkojen osallistuminen politiikkaan voidaan estää syytteillä ja tuomioilla ”hyvin heppoisin perustein” ennen tulevia paikallisvaaleja ensi vuonna.

– Tähän asti poliittinen oppositio on saanut toimia, mutta valta on keskitetty Erdoganin käsiin ja järjestelmä on muokattu sellaiseksi, että valta myös pysyy Erdoganin ja AKP:n käsissä. Heikko oppositiohan ei ole lainkaan haitaksi Erdoganille. Se on sellainen räksyttävä rakkikoira, joka ottaa paljon kantaa asioihin, mutta sillä ei ole paljonkaan vaikutusta, Leinonen arvioi.

– Hänen (Erdoganin) vastustamisensa vaikeutuisi entisestään.

Erdoganin johtoasema ensimmäisellä kierroksella antoi jo osviittaa siitä, mitä voi olla tulossa, jos Turkin demokratisoimista luvannut Kilicdaroglu häviää.

– Jo päivä vaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen kaksi tuttavaani Turkista otti yhteyttä ja kysyi, kuinka he voisivat tulla tänne Saksaan, jos Erdogan voittaa, kertoi sosiologi Nil Mutluer Leipzigin yliopistosta STT:lle kuluneella viikolla.

– Tiedossamme on, että Turkista olisi tuhansia halukkaita tulijoita Saksaan tällä hetkellä ja että erityisesti monet lääkärit ja akateemikot ovat kirjoittautuneet saksan kielikursseille. Nämä ovat pieniä havaintoja, mutta ne kertovat jotakin, hän sanoi.

Tuoreen turkkilaisraportin mukaan aivovuoto Turkin yliopistoista alkoi kiihtyä Erdoganin valtakaudella ja erityisesti vuonna 2015, aikana jolloin poliittinen ilmapiiri Turkissa kiristyi toden teolla. Lääkäreitä taas vaivaavat Turkissa turvattomuus potilaiden omaisten väkivaltaisten hyökkäysten takia sekä hoitohenkilökuntaa kuormittava terveydenhuolto­järjestelmä.

Mutluer itse päätyi Saksaan saatuaan poliittisista syistä potkut Istanbulin Nisantasi-yliopiston sosiologian laitoksen johdosta vuonna 2016. Tuolloin hän sekä sadat muut akateemikot erotettiin työstään ja osa joutui pakenemaan ulkomaille allekirjoitettuaan vetoomuksen, jossa vaadittiin rauhanomaista ratkaisua kurdien PKK-järjestön ja Turkin valtion väliselle veriselle konfliktille.

Halukkaimpia muuttamaan olisivat erityisesti nuoret, Mutluer kertoi. Pari vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan valtaosa nuorista ei usko voivansa edetä elämässä Turkissa ilman, että heillä on suhteita poliittisiin vallanpitäjiin tai virkahenkilöihin. Sodev-säätiön kyselystä ilmeni myös, että nuoret kaipaavat vakaan toimeentulon lisäksi vapautta, jota Turkissa on rajoitettu monin tavoin.

Maastamuuttohaluja vauhdittaisi sekin, että Erdoganin voitto voisi tietää lisää vaikeuksia taloudelle. Danske Bankin pääanalyytikon Minna Kuusiston mukaan Turkkia voisi uhata valuuttakriisi, koska Erdogan haluaa ilmeisesti jatkaa omintakeista alhaisten korkojen politiikkaansa.

Kuusiston mukaan tähän mennessä Erdoganin hallinnon on ollut mahdollista välttää suurempi kriisi, vaikka kansalaiset ovat toki olleet ahtaalla jopa 80 prosentin inflaation takia.

– Erilaisilla viranomaistoimilla on paikattu avohaavaa laastareilla, ja on vaikea arvioida, missä kohtaa keinot eivät enää riitä. Erdogan itse ei ole myöntänyt politiikkansa osuutta korkeaan inflaatioon, Kuusisto arvioi STT:lle kuluneella viikolla.

Erdoganin tiukassa ohjauksessa Turkin keskuspankki on laskenut ohjauskorkoa useaan otteeseen puolentoista viime vuoden aikana. Turkki on velkaantunut ulkomaille, ja Turkin keskuspankki on paikannut valuuttavarojaan myös lainaamalla rahaa Turkin pankeilta.

Valuuttavarantojen loppuminen voisi johtaa siihen, ettei Turkki pystyisi ostamaan enää tärkeitä tuontitavaroita, kuten polttoainetta tai lääkkeitä, hän sanoi.

– Jossain vaiheessa voidaan tulla siihen pisteeseen, että Turkkiin iskee valuuttakriisi eli valuuttavarannot loppuvat ja liiran arvo romahtaa. Silloin puhuttaisiin hyvin akuutista kriisistä, joka koskettaisi kaikkia turkkilaisia.