Suomen ilmastopaneeli vertaili toimia, joilla kuluttaja voisi pienentää päästöjään. Ruokavalion muutos on asumista tai liikkumista tehokkaampi tapa saada lisää päästövähennyksiä. Samalla ruoka on myös erityisen riippuvainen poliittisista päätöksistä.
Kun kansainväliset ilmastokokoukset pettävät ja kotimaan politiikassa luonnonsuojelu aiheuttaa lähinnä riitaa, toiveikas katse suunnataan meihin tavallisiin kuluttajiin.
Suomen ilmastopaneeli on selvittänyt keinoja, joilla suomalaiset voisivat helpoiten nopeuttaa päästöjensä vähentämistä. Samalla päättäjille annetaan vinkkejä siitä, mihin tukitoimet kannattaisi suunnata, jotta niillä olisi tehoa.
Ilmastopaneelin mukaan nykyisten ilmastotavoitteiden toteutuessa kotitalouksien hiilijalanjälki pienenisi noin 39 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2030. Hiilijalanjälkeä on kuitenkin mahdollista pienentää jopa 50 prosenttia.
Ilmastopaneelin mukaan suurin päästövähennyspotentiaali liittyy ruokavalintoihin. Jos puolet suomalaisista söisi ravitsemussuositusten mukaisesti ja lihan kulutus olisi kolmanneksen nykyistä pienempi, päästöt vähenisivät noin puoleen nykyisestä.
Ruokatottumusten muutos heijastuisi maidon ja lihan tuotantoon sekä viljelysmaan tarpeeseen. Tuotantomäärät tippuisivat ja esimerkiksi viljelysmaata tarvittaisiin noin kolmannes nykyistä vähemmän.
Tähän liittyy ruokaa koskevien laskelmien suurin epävarmuustekijä: niiden toteutuminen edellyttää myös politiikan muutosta. Ilmastopaneelin mukaan ruokapäästöt eivät pienene, ellei ruoka- ja maatalouspolitiikka ohjaa ruoantuotantoa vähäpäästöiseen suuntaan.
Ruoan ohella voimme vaikuttaa hiilijalanjälkeemme asumista ja liikkumista koskevilla valinnoilla.
Liikkumisessa henkilöauto on keskeinen päästölähde nyt ja myös vuonna 2030, Ilmastopaneeli arvioi. Ajokilometrien vähentäminen ja joukkoliikenteen suosiminen vaikuttavat päästöihin, mutta keskeisintä on auton käyttövoiman valinta: sähköllä toimivaan henkilöautoon vaihtaminen on Ilmastopaneelin mukaan tehokkain tapa vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.
Ilmastopaneelin mukaan sähköautojen määrä voi myös kasvaa merkittävästi nopeammin kuin on oletettu: vuonna 2030 sähköautoja on arviolta lähes miljoona, kun aiempi arvio on ollut 750 000. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että sähköautoilua tuetaan jatkossakin verotuksella ja hankintatuella.
Hieman yllättäen lentomatkailun merkitys ei ole päästövähennysten näkökulmasta oleellisimpien joukossa. Ilmastopaneelin mukaan lentäminen on yksittäisen ihmisen päästölähteenä on merkittävä, mutta koko kansa huomioiden se ei kuitenkaan ole suurimpia päästöjen aiheuttajia.
Asumisen osalta päästöjen lisäviilaaminen on haastavaa, sillä jo nykyisillä toimilla - sähkö- ja kaukolämmityksen tehostumisella - päästöt tippuvat merkittävästi. Ilmastopaneelin mukaan suurin lisäpäästövähennyspotentiaali on nykyistä nopeammalla öljylämmityksestä luopumisella. Esimerkiksi energiatehokkaiden uudisrakennusten osuus koko asuntokannasta on niin pieni, ettei se vaikuta juurikaan vuoden 2030 päästövähennyksiin.
Ruoan, asumisen ja liikkumisen lisäksi aiheutamme päästöjä hankkimalla tavaroita ja palveluita. Ilmastopaneelin mukaan ostopäätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästikin päästöihin, mutta ongelmana on se, ettei tuotteissa ole tarpeeksi selvästi tietoa niiden hiilijalanjäljistä. Paremmat merkinnät johtaisivat todennäköisesti ympäristöystävällisten tuotteiden nykyistä suurempaan menekkiin.
Ilmastopaneeli kiinnittää huomiota myös jätteiden kierrätykseen. Erityisesti muovijätteen kierrätys takkuaa ja suuri osa siitä päätyy polttoon. Jos muovin kierrätys tehostuisi, se päästöjä merkittävästi, arvioi Ilmastopaneeli.
Kuuntele Yle Areenasta Politiikkaradio: Keskustelemassa ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta, vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista ja Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen. Ihmiskunnalla on vain muutama vuosi aikaa tehdä käänne ilmaston lämpenemisessä. Lyhyellä ja pitkällä aikavälillä pitäisi myös vähentää kulutusta.