Marja Salomaa HS
Uusien aluevaltuustojen myötä syntynyt uusi hallinnon taso näyttää luovan ajanhallintaongelmia Helsingin seudun poliitikoille.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kansanedustajista useat toimivat jo ennen viime kevättä lukuisissa vaativissa luottamustehtävissä samanaikaisesti. Uudet hyvinvointialueet toivat jo olemassa olevien luottamustoimien päälle uusia kokouksia ja vastuita.
Tilanne on johtanut omituisiin sattumuksiin.
Elokuun lopulla ilmeni, että kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) osallistui yhtä aikaa sekä Vantaan kaupunkitilalautakunnan kokoukseen että aluevaltuuston kokoukseen. Lautakunnan kokouksessa Kiljunen oli läsnä, ja aluevaltuustoon hän otti etäyhteyden.
Kiljunen kertoi halunneensa osoittaa aluevaltuustossa läsnäolonsa mahdollisuuden.
HS selvitti aluevaltuustojen perustamisen vaikutusta poliitikkojen kokouskäyttäytymiseen. Asia on merkittävä, koska useisiin kokouksiin samanaikaisesti osallistumisella voi pahimmillaan olla vaikutusta päätöksenteon laatuun. Ilmiö liittyy myös politiikan uskottavuuteen, arvostellaanhan useilla eri hallinnontasoilla istuvia poliitikkoja joskus kokouspalkkioiden ”keräilijöiksi”. Lisäksi kyse on äänestäjän kuluttajansuojasta eli siitä, tekevätkö kokouksissa päätöksiä todellakin ne, jotka ovat vaaleissa menestyneet.
Lue lisää: Karu todellisuus uudesta hallintohimmelistä paljastui: Poliitikko oli kahdessa kokouksessa samaan aikaan
Keskustelua poliitikkojen päällekkäisistä rooleista käytiin jo viime vuoden puolella, kun moni puolue alkoi taitella nimekkäitä kansanedustajiaan tammikuun aluevaalien äänimagneeteiksi.
Julkisessa keskustelussa epäiltiin kansanedustajien turnauskestävyyttä, kun jo kuntapolitiikan ja eduskuntatehtävien yhteen sovittamisessa on ollut ajoittain vaikeuksia.
Kysymys kuului, miten hyvin kansanedustajat ennättävät osallistua paitsi eduskunnan istuntoihin ja kunnalliseen päätöksentekoon myös uuden aluehallinnon luottamustoimiin.
HS selvitti viime kevätkauden kokouspöytäkirjojen perusteella yhdentoista aluevaltuustoon valitun espoolaisen ja vantaalaisen kansanedustajan tunnollisuutta. Selvitys käsittää tammi–kesäkuussa pidetyt kokoukset. Rajaus kansanedustajiin tehtiin heidän valta-asemansa johdosta. Helsinkiläisiä kansanedustajia ei otettu vertailuun, koska Helsingissä uusi hyvinvointialuejärjestelmä ei synnyttänyt uutta hallinnon tasoa.
Selvityksen perusteella monilla kansanedustajilla on ollut vaikeuksia ehtiä eri luottamustoimien kokouksiin. Esimerkiksi Kimmo Kiljunen (sd) osallistui kevään viidestä aluevaltuuston kokouksesta vain yhteen. Kansanedustajien poissaolot alempien hallinnon tasojen kokouksista eivät toki ole uusi ilmiö, mutta uuden hallinnon tason syntyminen tekee asiasta poikkeuksellisen mielenkiintoisen.
Myös päällekkäisten kokousten riski vaikuttaa selvityksen perusteella todelliselta.
Kiljusen lisäksi ainakin vantaalainen kansanedustaja Mika Niikko (ps) on ehtinyt lyhyen aluevaltuutetun uransa aikana jo osallistua kahteen kokoukseen yhtä aikaa. Niikko otti huhtikuussa etäyhteyden Vantaan Energian hallituksen kokoukseen istuessaan paikan päällä aluevaltuuston kokouksessa. Kuntien tytäryhtiöiden hallituksen kokousten pöytäkirjat eivät ole julkisia, joten HS ei ole pystynyt vahvistamaan sitä, onko vastaavia tapauksia enemmänkin.
Niikon mukaan kyseisessä kokouksessa valmisteltiin energiayhtiön kannalta merkittävää päätöstä ja siksi asiantuntijoiden kuuleminen oli välttämätöntä.
”Sanoin aluevaltuuston vieruskaverille avoimesti, että älä ihmettele, kuuntelen kännykän nappikuulokkeilla asiantuntijan tärkeän alustuksen”, Niikko sanoo.
Aluevaltuusto käsitteli tuossa huhtikuisessa kokouksessaan muun muassa pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimusta, perussopimusta Hus-yhtymän kanssa sekä valitsi Timo Aronkydön hyvinvointialueen johtajaksi.
”Aluevaltuuston kokouksessa oli äänestyksiä, muun muassa hyvinvointialueen johtajan valitseminen, joten läsnäoloni oli välttämätön”, Niikko sanoo.
Vastaavasti myös Vantaan Energian hallituksen kokouksissa vaaditaan tietty määrä osallistujia, jotta kokous on päätösvaltainen.
”Poikkeuksellisesti ja valitettavasti kokoukset menivät osittain päällekkäin”, Niikko sanoo.
Lukuisiin luottamustehtäviin valittuja epäillään herkästi kokouspalkkioiden keräilystä. Niikkoakin on Vantaalla kulisseissa syytetty siitä, ettei hän osallistu kokouksiin kuin sen puolen tunnin verran, joka tarvitaan kokouspalkkioita varten.
HS:n selvityksen perusteella väite Niikon puolen tunnin kokouksista ei pidä paikkaansa. Pöytäkirjojen läsnäolomerkinnöistä ilmenee, että Niikko on Vantaan kaupunginvaltuuston kuudesta kevätkauden kokouksessa ollut kahdessa kokouksessa läsnä loppuun asti ja ollut kerran poissa.
Neljästä kokouksessa Niikko on lähtenyt pois 1,5–2 tunnin jälkeen.
”Olen pyrkinyt olemaan kotona ennen kuin lapset menevät nukkumaan”, Niikko sanoo.
Vantaan kaupunginhallituksen 13:sta kevätkauden kokouksesta seitsemään Niikko osallistui alusta loppuun. Neljään kokoukseen hän osallistui osittain.
Vantaan ja Espoon 16 kansanedustajasta peräti 11 toimii kolmen hallintotason päättäjinä. Eduskunnan lisäksi heidät on valittu kotikaupunkiensa valtuustoihin ja hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin.
Uusmaalaiset kansanedustajat eivät tässä poikkea muusta maasta. Ajatuspaja Liberan tuoreen raportin mukaan uusista aluevaltuutetuista peräti 77 prosentilla on vähintään kaksoisrooli eli he istuvat myös kotikuntiensa kunnanvaltuustoissa.
Seitsemän prosenttia aluevaltuutetuista toimii Liberan raportin mukaan vähintään kolmella hallintotasolla. Liberan raportti julkaistaan syyskuun lopulla.
Todelliseen uusmaalaiseen superluokkaan nousee kuusi kansanedustajaa, jotka toimivat neljässä vaativassa luottamustehtävässä samanaikaisesti.
Kansanedustajan tehtävän lisäksi he ovat kaupunginvaltuutettuja, aluevaltuutettuja ja kaupunginhallituksen jäseniä.
Heitä ovat Mika Niikon lisäksi espoolaiset Maria Guzenina (sd), Arja Juvonen (ps), Pia Kauma (kok), Mia Laiho (kok) ja vantaalainen Sari Multala (kok).
HS:n selvityksen perusteella nämä kansanedustajat ovat tunnollisesti osallistuneet nimenomaan kaupunginhallitusten kokouksiin. Espoossa tätä on helpottanut etäkokousten suosiminen koronarajoitusten poistumisen jälkeenkin.
Vantaalainen Multala toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana, mikä on kuntapolitiikan työllistävin luottamustehtävä. Multala ei muun muassa ajanhallinnan vuoksi hakeutunut Vantaa-Keravan aluehallitukseen tai lautakuntiin.
”Olisin kaupunginhallituksen puheenjohtajana ollut myös usein esteellisenä aluehallituksessa ja päin vastoin”, Multala sanoo.
Multalan mukaan kokouskalenterin ajanhallintaa vaikeutti keväällä se, että hyvinvointialueiden kokoukset tulivat pikavauhdilla kaiken muun päälle.
Multala kuuluu lisäksi Suomen olympiakomitean hallitukseen, jonka kevätkauden kokouksista kolme osui samalle illalle kuin aluevaltuuston kokous.
”Pidän kuitenkin hyvin harhaanjohtavana, jos tässä tikun nokkaan nostetaan vain meidät kansanedustajat. On vähintään yhtä haastavaa osallistua muun työn ohella kunta- ja hyvinvointialueen päätöksentekoon”, Multala kommentoi.
Espoolainen Mia Laiho valittiin kovan äänivyöryn saattelemana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon ja aluehallituksen puheenjohtajaksi. Hän toimii Espoon kaupunginhallituksen lisäksi myös Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallituksessa ja varapuheenjohtajana Espoon tila- ja asuntojaostossa.
Kokouspöytäkirjojen perusteella hän ei ole ollut kertaakaan poissa Espoon kaupunginvaltuuston tai Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston kokouksista.
Espoon kaupunginhallituksen kevätkauden 13 kokouksessa hän on ollut kaikissa mukana mutta kolme kertaa poistunut kesken kokouksen. Laiho oli johtamassa kaikkia aluehallituksen yhdeksää kokousta, vaikka saapuikin kaksi kertaa myöhässä.
Myös Espoon tila- ja asuntojaoston viidessä kokouksessa Laiho on ollut mukana.
”Kokouskalenterin sovittamisessa ei itse asiassa ollut vaikeuksia. Ne on aikataulutettu hyvin ja riittävän ajoissa. Tapani on merkitä kokoukset heti kalenteriin, mikä helpottaa ajanhallintaa”, Laiho sanoo.
Päällekkäisiä kokouksia ei kuntapolitiikan ja eduskunnan välillä pitäisi olla, koska kunnallisessa päätöksenteossa kokoukset ovat iltaisin ja eduskunnassa valiokunnat kokoontuvat päivisin.
Eduskunnassa maanantait on rauhoitettu niin kutsutuksi maakuntapäiväksi, mikä antaa kansanedustajille mahdollisuuden osallistua kotikuntiensa kaupunginhallitusten ja -valtuustojen kokouksiin.
Aluevaltuustojen kokoukset ovat olleet yleensä tiistaisin kello 17:n jälkeen, jolloin kansanedustajilla voi olla vaikeuksia ennättää eduskunnan täysistunnosta kokouksen alkuun. Aluehallitukset ovat kokoontuneet vaihtelevasti maanantaisin tai tiistaisin.
Koronapandemian opetukset etäkokouksista ovat saaneet poliitikot miettimään niille jatkoa. Kaupungit eroavat tässä toisistaan. Espoossa etäkokouksia on jatkettu, Vantaalla esimerkiksi kaupunginhallitus on pääsääntöisesti palannut läsnäkokouksiin.
Sari Multalan mielestä etä- tai hybridikokoukset soveltuvat iltakouluihin ja selostustilaisuuksiin.
”Puolustan silti läsnäkokouksia, koska niissä keskustelevuus säilyy. Voi paremmin varmistua, että kaikki osallistujat ovat mukana päätöksenteossa.”
Mia Laiho on samoilla linjoilla.
”Fyysinen läsnäolo on tärkeää. Läsnäkokouksilla saadaan kokouksista tiiviimpiä ja yhteistyölle paremmat lähtökohdat”, Laiho sanoo.
”Läsnäolokokoukset ovat hyödyllisempiä, koska siellä päättäjät ja viranhaltijat kohtaavat toisiaan kasvotusten ja vuorovaikutus on parempaa”, kommentoi Niikko.