Etlan Aki Kangasharju ja Laboren Mika Maliranta arvioivat, että inflaatio voisi laskea nopeastikin.
Mika Maliranta Laboresta ja Aki Kangasharju Etlasta arvioivat, että vientialoille syntyneet palkkaratkaisut ovat ”kohtalaisen linjassa” verrokkimaiden kanssa. Kuva: Seppo Samuli / Lehtikuva & Hanna Matikainen / Lehtikuva
Robert Sundman HS
TeknologiateollisuuDEN palkankorotusprosentit eivät yllätä Laboren eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaa Mika Malirantaa.
Alalla päästiin lakkojen jälkeen sopuun kaksivuotisesta työehtosopimuksesta sunnuntaina. Teollisuusliitto laskee, että sopimuksen kustannusvaikutus on yhteensä seitsemän prosenttia kahdelle vuodelle.
Sopimus on suomalaisilla työmarkkinoilla merkittävä, koska sitä pidetään eräänlaisena kierroksen ”päänavaajana”. Sen synty jouduttaa todennäköisesti muita jumissa olevia työehtosopimusneuvotteluja, ja erityisesti työnantajapuolella nähdään, että se määrittää myös yleistä palkankorotustasoa.
Lue lisää: Teollisuusaloille syntyi sopu – laskuri näyttää, paljonko palkat nousevat tänä vuonna
Lue lisää: Teollisuusliitto hyväksyi palkkaratkaisun, lakot peruuntuvat
”Viime vuonna Labore ennusti, että seuraavan kahden vuoden korotustaso olisi 6,5 prosenttia. Inflaatio on ollut nyt korkeammalla kuin miltä vielä alkusyksystä näytti, joten sopimuskorotuslinjaa voidaan pitää aika odotetunlaisena”, Maliranta sanoo.
Yleensä palkankorotuksia analysoidaan kahdelta kantilta: Miten sovittu ratkaisu vaikuttaa palkansaajien ostovoimaan? Entä Suomen kustannuskilpailykykyyn kansainvälisillä markkinoilla?
Ostovoimaa syö inflaatio. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli joulukuussa 9,1 prosenttia ja viime vuonna keskimäärin 7,1 prosenttia.
”Inflaation takana on sellaisia tekijöitä, että Suomi väistämättä köyhtyy nyt hetkellisesti. Kansantaloutena joudumme hyväksymään, että reaalinen ostovoima laskee. Mutta iso kysymys on, kuinka paljon ja kuinka kauan”, Maliranta pohtii.
”On hyviä perusteita odottaa, että inflaatioprosentti alkaa laskea.”
Nyt tehtyä sopimusta Maliranta pitää ostovoiman kannalta parempana kuin valtakunnansovittelijan viime viikolla tekemää sovintoesitystä. Siinä pienempi osa korotuksista olisi ollut niin kutsuttuja yleiskorotuksia, jotka tulevat kaikille palkansaajille.
”Se olisi voinut johtaa siihen, että iso joukko pienituloisista palkansaajista ei olisi saanut kummoisiakaan korotuksia eli korjausta ostovoiman heikkenemiseen. Tämä sopimus turvaa laajemmin ostovoimaa koko palkansaajajoukolle ja auttaa niitä, joilla on kaikista akuuteimpia tarpeita”, Maliranta sanoo.
”Kertaerä myös osaltaan helpottaa tätä ongelmaa.”
Teknologiateollisuudessa työntekijöille maksetaan 400 euron kertaerä maaliskuun palkassa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan palkkaratkaisun vaikutusta ostovoimaan on vaikea arvioida, sillä inflaatioennusteissa on niin paljon epävarmuutta.
”Jotkut sanovat, että se voisi olla viisi prosenttia. Silloin ostovoima ei parane ja voi jopa heiketä. Omissa ennustuksissani inflaatio tulee nopeasti ja paljon alaspäin, joten tänä vuonna tämä ratkaisu voisi ylläpitää ostovoimaa. Viime vuonna ostovoimaa kuitenkin menetettiin”, Kangasharju sanoo.
”Omiin korviini kuulostaa siltä, että nyt ei tarvitse pelätä palkkaspiraalia.”
Palkka-hintaspiraali tarkoittaa kehitystä, jossa palkkaratkaisut entisestään kiihdyttävät inflaatiota, mikä taas lisää painetta entistä korkeampiin palkankorotuksiin. Tilanteessa syntyy siis noidankehä.
Kilpailukyvyn osalta Suomea verrataan usein Saksaan ja Ruotsiin.
Molemmat ekonomistit arvioivat, että vientialoille syntyneet palkkaratkaisut ovat kuitenkin ”kohtalaisen linjassa” verrokkimaiden kanssa.
”Suomessa tuottavuus on tietysti ollut heikompaa kuin muualla, mutta ei tässä voi tehdä dramaattisia johtopäätöksiä”, Kangasharju sanoo.
”Ellei tule jotakin erityistä Suomeen iskevää negatiivista šokkia, niin tässä pärjäillään ihan hyvin”, sanoo puolestaan Maliranta.