Sen sijaan teollisuudenala on tyytyväinen siihen, että parlamentaarinen työryhmä tahtoo nostaa osaamisen tasoa. Yritykset eivät kuitenkaan selviä pelkillä tohtoreilla.
Kemianteollisuus ry:n mukaan tohtoreiden määrän jyrkkä lisääminen ei ole ihmelääke.
Lisäystä on ehdottanut parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöryhmä. Sen maaliskuisen loppuraportin mukaan TKI:n parissa työskentelevien tohtorien määrää tulisi lisätä vuosittain 2 000:lla samalla, kun TKI-menojen bruttokansantuoteosuus nousee neljään prosenttiin.
Viime vuosina työikäisten tohtorien määrä on kasvanut Suomessa noin 500:lla henkilöllä per vuosi.
”Työryhmä ei linjaa tohtorien määrää”
Johtaja Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolta selventää Parlamentaarisen TKI-työryhmän raportin T&K-henkilöstölaskelmia.
Pyrkimys on parantaa Suomen tuottavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia ja edistää ekologisesti, sosiaalisesta ja taloudellisesti kestävää kasvua lisäämällä TKI-panostuksia.
– Raportissa käytetyllä T&K-henkilöstölaskelmalla pyritään havainnollistamaan T&K-toiminnan volyymiä 2030. Laskelma perustuu nykyisiin kustannusrakenteisiin julkisella ja yksityisellä sektorilla eikä suoraan ennusta tarvittavia T&K-henkilöstömääriä. Työryhmä ei linjaa tohtorien tarvittavasta määrästä mitään, vaan toteaa, että tutkijanuria on selkeytettävä ja tehtävä houkuttelevammiksi.
Perusviesti on, että tarvitaan lisää tutkimus- ja kehittämistoiminnan tekijöitä, myös tohtoreita. Myös osaamistason yleisesti on noustava.
Raportissa sanotaan muun muassa:
Tohtoreiden osuutta T&K-henkilöstöstä on nostettava, kun laajenevalta T&K-toiminnalta odotetaan kunnianhimon tason kasvattamista. Tällöin nykyisen kustannusrakenteen mukaisen toiminnan perusteella arvioituna uusia T&K-työhön siirtyviä tohtoreita tarvittaisiin 2024–2030 vuosittain yli 2 000 (siirryt toiseen palveluun).
Keinot ovat väärät, sanoo teollisuus
Kemianteollisuus pitää hyvänä, että maaliskuisessa loppuraportissa on asetettu tavoitteeksi TKI-investointien nostaminen neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
– TKI-työryhmän esityksen hyvänä tavoitteena on nostaa suomalaisen huippuosaamisen tasoa. Tavoitteesta Kemianteollisuus on samaa mieltä, mutta tässä kyseisessä esityksessä on painotettu vääriä keinoja, sanoo Kemianteollisuus ry:n asiantuntija Alexandra Peth.
TKI-toiminnan merkitys on kemianteollisuudessa huomattava, ja ala on yksi eniten tohtoreita työllistävistä toimialoista. Siitä huolimatta panostusten lisäys ei alalla vaadi kuin 40 uutta tohtoria vuosittain.
Koko yksityisellä sektorilla vastaava lisäys voisi olla vajaat kolmesataa väitellyttä vuodessa.
Nyt yksityinen sektori työllistää TKI-toiminnoissaan noin 3 600 tohtoria.
Yritykset tarvitsevat muitakin osaajia
Kemianteollisuus ry:n tuoreen kyselyn mukaan alan yrityksissä tohtorien tarve ei ole juurikaan kasva. Vastauksista käy ilmi, että TKI-puolen töihin yritykset tarvitsevat niin ammattikoulu-, korkeakoulu- kuin tohtoriosaajiakin.
Suomessa tarvitaan osaamistason nostoa kaikilla asteilla, ei merkittävää määrällistä koulutuspaikkojen nostamista, katsoo Kemianteollisuus.
Pelkona on, että mikäli tohtorikoulutettavien määrää nostetaan rajusti, muuhun koulutukseen käytettäviä resursseja heikennettäisiin.
”Rahoituslisäyksestä ainakin puolet pitäisi kohdentaa yrityksille”
Parlamentaarisen TKI-työryhmän suunnitelman ytimessä on julkisen TKI-rahoituksen vipuvaikutus, jossa valtio maksaa yhden kolmasosan ja yritykset kaksi kolmasosaa bruttokansantuotetta koskevasta neljän prosentin tavoitteesta.
Vipuvaikutusta ei synny, jos yritykset eivät ole mukana niissä kohteissa, joihin rahoitus ohjataan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 80 prosenttia jättäisi TKI-investoinnit osin toteuttamatta ilman julkista TKI-rahoitusta.
– Vaikuttavuuden varmistamiseksi vähintään puolet, ja mielellään enemmänkin rahoituslisäyksestä tuleekin kohdentaa yrityksille, katsoo kemianteollisuuden asiantuntija Alexandra Peth.