Ukrainan sota, päivä 280: Medvedev uhkailee jälleen, Venäjä suunnittelee suurta ilmahyökkäystä

Medvedev uhkailee jälleen – kukaan ei tiedä ketä

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev on närkästynyt puolustusliitto Naton joidenkin jäsenmaiden mahdollisista aikeista toimittaa yhdysvaltalaisia Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä Ukrainaan.

Saksa ehdotti Patriot-järjestelmien toimittamista Puolalle sen jälkeen, kun Ukrainan ilmatorjuntaohjus oli harhautunut maahan ja tappanut kaksi ihmistä. Puola kuitenkin ehdotti Patriot-järjestelmien toimittamista mieluummin Ukrainan avuksi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on todennut, että päätös Yhdysvaltain ja sen liittolaisvaltioiden käyttämien Patriot-ilmatorjuntaohjusten toimittamisesta Ukrainaan kuuluu jäsenvaltioille.

Nyt Medvedev on julkaissut uhkauksen, joskaan kukaan ei ole täysin varma, ketä hän uhkailee.

– Jos, kuten Stoltenberg vihjailee, Nato toimittaisi Ukrainan fanaatikoille Patriot-järjestelmiä Naton henkilöstön kanssa, niistä tulisi saman tien asevoimiemme legitiimi kohde, Medvedev.

Uutistoimisto Reuters kertoi Medvedevin lausunnosta. Reuters korostaa sähkeessään, että sitaatista ei käy yksiselitteisesti selväksi, tarkoittaako Medvedev, että Patriot-järjestelmistä, Ukrainan joukoista vai Naton henkilöstöstä tulisi Venäjän joukkojen "legitiimi kohde".

Asiantuntija: Venäjä näyttää suunnittelevan suurta ilmahyökkäystä

Brittiläinen turvallisuus- ja puolustusasioihin keskittyvän Royal United Services Institute -ajatushautomon asiantuntija arvioi, että Venäjä suunnittelee suuren ilmahyökkäyksen toteuttamista.

Professori Michael Clarke kommentoi asiaa Sky Newsin haastattelussa. Hän on tehnyt arvionsa Venäjän lentotukikohtia kuvaavista satelliittikuvista, joiden perusteella hän uskoo luvassa olevan "jonkin verran ilmatoimintaa".

– Näyttää siltä, että Venäjä kaavailee joitakin suuria ilmahyökkäyksiä, hän sanoo.

Clarke huomauttaa lisäksi, että Venäjä on onnistunut etenemään Bah’mutin kaupungin läheisyydessä Itä-Ukrainassa Donetskin alueella.

Venäjä on nyt hyökännyt kaupunkia kohti eri ilmansuunnista usean viikon ajan, ja etenkin sen eteläpuolella venäläisjoukot ovat Clarken mukaan onnistuneet etenemisessä.

Venäjä kaivaa juoksuhautoja

Venäjän armeija kaivautuu maahan Hersonin itäosissa. Britannian armeijan entinen pääesikunnan päällikkö Richard Dannatt kertoi Sky News:lle venäläisten tietävän, ettei heillä ole varaa perääntyä yhtään pidemmälle.

– Tämän takia, erityisesti nyt talven tullessa Ukrainaan, he kaivautuvat maahan.

Vaikka ukrainalaiset onnistuivat saamaan läntisen osan H’ersonin kaupunkia takaisin, venäläisten ajaminen kauemmaksi tulee olemaan vaikeaa. Dannatt arvioi, että Ukrainan joukkojen tulee olemaan haastavaa päästä Dnipro-joen yli itään, jossa venäläiset kaivavat juoksuhautoja, jotka muistuttavat kovasti ensimmäisen maailmansodan puolustuslinjoja.

The Institute for the Study of War (ISW) on arvioinut satelliittikuvista, että venäläiset ovat kaivaneet puolustuslinjoja itäisessä Hersonissa lokakuun alusta alkaen voidakseen estää Ukrainan etenemisen. ISW arvioi tämän tarkoittavan sitä, ettei Venäjän armeija usko voivansa pysäyttämään ukrainalaisia ylittämästä jokea.

Venäjän puolustuslinjat keskittyvät teiden ympärille ja täten niiden vahvuus perustuu oletukseen, että liikkuminen teiden ulkopuolella on talvella epäkäytännöllistä. Kaivetut puolustuslinjat eivät kuitenkaan suojaa toisiaan ja ovat siksi alttiita piiritykselle, jos liikkuminen teiden ulkopuolella on mahdollista.

Hypotermian uhka merkittävä

Brittiläisen puolustus- ja turvallisuusajatushautomon (Royal United Services Institute) maasodan tutkija Jack Watling arvioi Twitterissä, talven olevan venäläisille sotilaille hankalampi kuin ukrainalaisille.

Jos tviitti ei näy, sen voi käydä katsomassa täältä.

Vaikeat maasto-olosuhteet haittaavat huoltoajoneuvojen etenemistä, mutta ennen kaikkea se altistaa sotilaat hypotermialle.

Myös Pekka Toveri kertoi viime viikolla nimenomaan loskan ja mudan aiheuttaman märkyyden olevan vaarallista.

– Märkyys on tappavaa. On vaikea pitää itsensä kuivana. Hypotermia ja muu iskee paljon pahemmin kuin kuivalla pakkasella.

Kun puiden ja pensaiden lehvästö ei tarjoa suojaa, on sotilaiden myös vaikeampi piiloutua. Tämä pakottaa ryömimään märässä maassa. Alijohtajien tärkeä tehtävä on huolehtia siitä, että kastunut ja kylmettynyt sotilas poistetaan etulinjasta.

Watlingin mukaan Ukrainan alijohtajistolla on parempi kokemus ja taidot kenttäolosuhteissa toimimiseen kuin Venäjän alijohtajistolla. Watlingin mukaan Ukrainan armeijalla on myös puolustuslinjoilla kuivia alueita, joilla voi lämmitellä, kun venäläisiltä nämä puuttuvat.

Ukraina on saanut talvivarusteita länsimailta. Venäjältä tihkuvien tietojen perusteella sotilailla on ollut pulaa esimerkiksi makuupusseista. Toverin saamien tietojen mukaan Venäjä on mahdollisesti tilannut lisää talvivarusteita Pohjois-Koreasta.

Putin suosiossa Venäjä kyselymittauksissa

Venäjän kansalaiskysely osoittaa kansan luottavan presidentti Vladimir Putiniin, kirjoittaa venäläinen media Lenta. Kansan mielipiteitä mittaava, valtion omistama VTsIOM-tutkimuskeskus julkaisi marraskuun kyselymittauksen tulokset.

Sen mukaan 78,7 prosenttia venäläisistä luottaa Venäjän presidenttiin, 75 prosenttia hyväksyy hänen toimintansa. 62 prosenttia vastaajista luottaa Venäjän pääministeriin Mihail Mishustiniin. Vastaajia oli 1,6 tuhatta kansalaista.

Luvut ovat hieman matalammat kuin lokakuun luvut. Silloin kyselyn mukaan presidenttiin luotti 80,6 prosenttia vastanneista. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov toteaa lukujen edelleen näyttävän, että presidentti Putin toimii tehokkaasti venäläisten hyväksi ja täyttää kansan toiveet.

Euroopan Unionin EUvsDisinfo-kampanjan mukaan kyselyiden luotettavuus Venäjällä on hataraa valtion omistajuuden, pelon ja oletettujen oikeiden vastausten takia.

Kuumaan linjaan on turvauduttu kerran

Washingtonin ja Moskovan välistä suoraa kommunikaatiokeinoa, eli kuumaa linjaa, on käytetty kerran Ukrainan sodan aikana, Reuters paljastaa.

Yhdysvallat otti Venäjään yhteyttä kerran, kun Ukrainan kriittiset infrastruktuurit vaarantuivat sodan takia. Yhdysvaltalaislähde kertoi tiedot Reutersille nimettömästi, eikä tapauksesta ole saatavilla juurikaan julkisia tietoja. Tapaus ei kuitenkaan liittynyt Puolaan harhautuneeseen ohjukseen.

Kriittisesti vaarantuneista infrastruktuureista Zaporižžjan ydinvoimala on mahdollisesti huolettavin. Reutersin lähde ei kuitenkaan myönnä tai kiellä asian liittyvän siihen. Myös Nova Kakhovkan padon murtuminen aiheuttaisi valtavaa tuhoa, jos sen pidättelemä vesi tulvisi Hersoniin.

Virallinen linja yhdistää Yhdysvaltain armeijan Euroopan-komentajan ja Venäjän puolustusvoimien johtokeskuksen. Se perustettiin maaliskuussa välttämään yhteenotot Naton ilmatilassa tai maa-alueilla.

Linjaa ei käytetä tavalliseen kommunikointiin tai toisen armeijan toimimisesta valitteluun. Se ei myöskään ole ainoa keino yhdistää näiden maiden sotilaalliset johdot. Molempien maiden puolustusministerit, armeijoiden korkea-arvoiset kenraalit ja esimerkiksi CIA:n johtaja ovat olleet yhteyksissä sodan aikana.

Venäjä: Ukrainan valtio lakkaa olemasta

Venäjä jatkaa uhitteluaan Ukrainan valtiota vastaan. Venäjän mielestä Ukrainan armeija ja valtio eivät selviä alkavasta talvesta.

Krimin parlamentin varapuhemies Vladimir Bobkov ilmoittikin Ukrainan valtion olemassaolon välittömästä lakkaamisesta, uutisoi Kremlin äänitorvi RIA Novosti. Bobkovin mukaan Ukrainaa odottaa lähiviikkojen aikana talouden ja energiasektorin totaalinen romahdus.

Bobkov haki sanoilleen pontta Venäjän armeijan onnistumisista Donetskin alueella ja perusteli sillä, ettei Ukrainan armeija kestä enää pitkään.

Tilannestudion asiantuntija ja Iltalehden erikoistoimittaja Emil Kastehelmi kuitenkin toppuutteli viime viikon lopun studiossa, ettei Venäjän edistys Donetskissa ole vielä Ukrainan kannalta loputtoman huolestuttavaa, vaan Venäjä etenee hyvin pieniä matkoja kerrallaan. Kyse ei Kastehelmen mukaan ole linjojen murtumisesta.

Zelenska vaatii oikeutta raiskausten uhreille

Ukrainan ensimmäinen nainen vaatii maailmanlaajuista vastausta raiskauksiin sotarikoksena. Olena Zelenska puhui Ukrainassa käytävässä sodassa tapahtuvista raiskauksista Lontoon-vierailullaan. Hänen mukaansa Kiovan syyttäjät tutkivat yli sataa venäläisten sodassa tekemää raiskausta parhaillaan.

– Kaikki tietävät valtavasta raiskausten määrästä.

– He (venäläiset) ovat hyvin avoimia siitä, Zelenska toteaa.

Sodan uhrien auttamiseksi on Ukrainassa avattu tukiohjelma, joka on Zelenskan mukaan toivottavasti askel kohti tutkintaa ja syyllisten tuomitsemista. Hän toteaa sotarikosten jatkuvan niin kauan, kuin sotilaat uskovat selviävänsä teoistaan rangaistuksetta.

Zelenska painotti raiskauksen sotarikokseksi tunnistamisen merkitystä, sillä uhrit usein pelkäävät puhua kokemuksistaan negatiivisen stigman vuoksi. Lisäksi useat pelkäävät, että tekijät palaavat toistamaan tekonsa.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi jo vuonna 2008 päätöslauselman, jossa sodissa tapahtuvat raiskaukset luetaan sotarikoksiksi, sillä ne eivät ole vain väkivaltaa yksilöä kohtaan, vaan sodassa raiskauksilla pyritään horjuttamaan kokonaisten kansojen turvallisuuden tunnetta ja vakautta.

Zelenskan puheenvuorosta uutisoi AFP, jota siteerasi muun muassa Le Monde. Ukrainan presidentin puoliso kommentoi seksuaalirikoksia asiaan erikoistuneessa konferenssissa.

Aseet sadan vuoden takaa

Liikekannallepanossa värvätyt sotilaat ovat kertoneet Reutersille, kuinka ruoasta oli pulaa ja aseiksi tarjottiin 1930-luvulta peräisin olevia pyssyjä. Alle kaksikymppisiksi arveltujen nuorten opiskelijoiden kommentit uutisoi Dagens Nyheter. Heidät mobilisoitiin Luhanskin ja Donetskin separatistialueilla.

Kiväärit, jotka yksi kertoo sotilaiden saaneen, ovat alkujaan 1800-luvulta peräisin olevia aseita, jotka on suunniteltu ampumaan yhden luodin kerrallaan. Aseet modernisoitiin toki 1930-luvulla, mutta siitäkin on vierähtänyt jo tovi. Lisäksi ruoka oli kortilla ja makuupussit piti jakaa kolmen sotilaan kesken, tai käyttää peittona sadetakkeja.

Opiskelijoiden kokemukset huonosta varustelusta ovat yksi monista vastaavista tarinoista Venäjän armeijan riveistä.