Saksa odottaa ukrainalaispakolaisten aaltoa
Saksan Britannian suurlähettiläs Miguel Berger sanoi Saksan odottavan uutta ukrainalaispakolaisten aaltoa tulevina viikkoina. Asiasta uutisoi brittiläinen Sky News.
– Putin jatkaa siviiliväestön terrorisoimista, ja olemme siitä erittäin huolissamme, sillä hyökkäykset energiainfrastruktuuriin tarkoittavat, että monet saattavat joutua pakkasten tullessa lähtemään Ukrainasta, Berger sanoi Sky Newsin ohjelmassa.
– Joten odotamme uutta pakolaisaaltoa tulevina viikkoina, hän jatkoi.
Joissain Ukrainan kaupungeissa, kuten muun muassa maan pääkaupungissa Kiovassa, on jo nähty alkutalven lumisateita.
Sadattuhannet ukrainalaispakolaiset ovat paenneet sodan alkamisen jälkeen Saksaan.
Väitteet: siviilejä hirtetty Luhanskissa
Twitterissä leviää parhaillaan kuvapari, jossa väitetään olevan luhanskilaisia hirtettyjä siviileitä. Kuvissa olevilla hahmoilla on kyltit kaulallaan ja pussit päiden peittona.
Luhanskin alueen kuvernöörin Serhi Haidain mukaan kuvien todenmukaisuudesta ei ole 100-prosenttisesti vahvistettua tietoa, mutta asiaa tutkitaan. Haidai lupaa Twitterissä, että selvityksen tulos tullaan kertomaan, kun se on saatavilla.
– Luota vain varmennettuihin tietolähteisiin! Haidai muistuttaa tviitissään.
ISW: Ukrainan joukot kertovat edenneensä Dnipron itärannalle
Ukrainan joukot kertovat edenneensä Hersonin kaupunkia vastapäätä sijaitsevalle alueelle Dnipro-joen itärannalle, kertoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Ukrainan joukkojen julkaisemassa kuvamateriaalissa maan sotilaat ylittävät Dnipron veneillä. Vastarannalle päästyään sotilaat nostavat Ukrainan lipun salkoon.
Mikäli videomateriaaliin on luottaminen, olisi kyseessä ensimmäinen kerta sodan aikana, kun ukrainalaisjoukot pääsevät Venäjän miehittämälle Dnipro-joen itäpuolelle. Jos tieto uudesta, joskin pienestä sillanpääasemasta vahvistuu, voisi Ukrainalle avautua uusia keinoja edetä myös Dnipron itäpuolella, ISW kirjoittaa.
Vielä marraskuun alussa Venäjä miehitti myös Dnipro-joen länsirantaa ja lähes koko H'ersonin aluetta. Maan puolustusministeri Sergei Šoigu antoi 9. marraskuuta joukoilleen käskyn vetäytyä alueelta, koska Venäjä ei enää pystynyt toimittamaan tarvittavaa huoltoa ja tarvikkeita Hersoniin.
Kuvernööri: Venäjä ottamassa käyttöön ruplat valtaamillaan alueilla
Luhanskin alueen kuvernöörin Serhi Haidai kertoo Venäjän olevan aikeissa ottaa käyttöön oman rahayksikkönsä ruplan Ukrainassa valtaamillaan alueilla heti ensi vuoden alusta lähtien. Asiasta kertoo ukrainalaislehti Pravda.
Tammikuusta 2023 eteenpäin Venäjän miehittämillä alueilla tultaisiin siis hyväksymään ainoastaan ruplia. Alueiden asukkaat voivat tietojen mukaan vaihtaa Ukrainan hryvnioitaan rupliksi paikallisissa pankeissa 1. tammikuuta lähtien.
Venäjä liitti syyskuun lopulla laittomasti itseensä Ukrainan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet. Nämä alueliitokset on tuomittu laajalti kansainvälisessä yhteisössä.
Ukraina onnistui marraskuussa valtamaan Hersonin alueen takaisin sen venäläisiltä miehittäjiltä.
Venäjä kaavailee ruplien käyttöönottoa Ukrainalta anastamillaan alueilla. Stella Pictures
Zelenskyi kritisoi EU:n hyväksymää hintakattoa Venäjän öljylle
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kutsui lauantaisessa puheessaan Euroopan unionin öljyn hintakattopäätöstä "heikoksi toimeksi" ja edelleen liian "mukavaksi terroristivaltion budjetille". Asiasta uutisoi CNN.
EU pääsi perjantaina yksimielisyyteen venäläisen öljyn hintakatosta vain päiviä ennen sen voimaan astumista. Perjantaina hyväksytyn hintakaton tarkoituksena on estää maita maksamasta yli 60 dollaria venäläisistä meriteitse kuljetettavista raakaöljytynnyreistä.
Toimenpiteen on määrä tulla voimaan maanantaina. Zelenskyi ei kuitenkaan pidä sovittua hintakattoa riittävänä ja sanoi tilanteen vaativan suuria päätöksiä.
– En kutsuisi sitä suureksi päätökseksi, että venäläisille hinnoille asetetaan raja, joka on varsin mukava terroristisen valtion budjetille.
Myös Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andri Jermak sanoi lauantaina Telegramissa, että lännen ehdottaman hintakaton yläraja olisi kannattanut puolittaa 60 dollarista 30 dollariin.
Brittitiedustelu: Enää neljäsosa venäläisistä kannattaa sodan jatkamista
Yleinen tuki Venäjällä Ukrainan sodan jatkamiseksi on nyt merkittävässä laskussa, kertoo Britannian puolustusministeriön päivittäinen tiedusteluraportti.
Puolustusministeriön siteeraaman tutkimuksen mukaan jopa 55 prosenttia venäläisistä kannattaa nyt "rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa".
Sen sijaan enää 25 prosenttia on kertonut tukevansa taisteluiden jatkamista. Ministeriö huomauttaa, että vielä huhtikuussa 2022 noin 80 prosenttia venäläisistä väitti tukevansa hyökkäystä Ukrainaa vastaan.
Tiedusteluraportissa arvellaan, että ilmiön taustalla lienee erityisesti syyskuun lopulla Venäjällä käynnistetty "osittainen mobilisaatio", joka on tuonut Ukrainan konfliktin yhä konkreettisemmaksi monen rivivenäläisen näkökulmasta.
– Koska Venäjä tuskin saavuttaa suuria taistelumenestyksiä seuraavien kuukausien aikana, jopa venäläisten hiljaisen sodan hyväksynnän ylläpitäminen tulee todennäköisesti olemaan yhä vaikeampaa Kremlille, ministeriö arvelee.
Ukraina: Venäjä menettänyt sodassa yli 90 000 sotilastaan
Ukrainan asevoimien kenraalin esikunta raportoi 4. joulukuuta Venäjän menettäneen sodassa jo 91 150 sotilastaan sen jälkeen, kun hyökkäyssota Ukrainaan alkoi helmikuun 24. päivä.
Lisäksi hyökkääjän kerrotaan menettäneen myös muun muassa 5 892 panssaroitua taisteluajoneuvoa, 4 479 ajoneuvoa ja 1 908 tykistöjärjestelmää.
ISW: Lukašenka pyrkii huijaamaan Putinia
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on viime päivinä syyttänyt äänekkäästi Natoa hyökkäyksen valmistelemisesta Valko-Venäjää vastaan. Hänen mukaansa sotilasliitto ja Ukraina ovat tahallisesti lisänneet provokaatioita muun muassa Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalla.
Yhdysvaltalaisen ajatushautomo ISW:n mukaan presidentti pyrkinee lausunnoillaan osoittamaan uskollisuuttaan Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Tämän lisäksi Lukašenkalla saattaa kuitenkin olla myös omia, Putinin agendasta eroavia tarkoitusperiä.
Ajatushautomon mukaan Valko-Venäjä pyrkiikin lisäksi maalaamaan syytöksillään kuvaa siitä että Nato ja Ukraina todella uhkaavat Valko-Venäjää ja että maan on siksi keskityttävä omien rajojensa puolustamiseen sen sijaan, että lähettäisi sotilaitaan Venäjän tueksi Ukrainaan.
ISW:n teoriaa tukevat myös Valko-Venäjän puolustusministeri Viktor Khrenin viimeaikaiset lausunnot. Khern on jopa todennut suoraan, ettei maa ole valmistautunut sotaan ja että se tulisi tarpeen vaatiessa vain puolustamaan omia alueitaan.
– ISW pitää edelleen Valko-Venäjän osallistumista sotaan erittäin epätodennäköisenä, ajatushautomo kirjoittaa raportissaan.
ISW:n mukaan Valko-Venäjän presidentti maksaa yhä kiitollisuudenvelkaansa Putinille muun muassa vuoden 2020 uudelleenvalinnastaan. American Photo Archive / Alamy Stock Photo
Graffititaiteilija Banksyn teos yritettiin varastaa Ukrainassa
Kansainvälisesti tunnettu graffititaiteilija Banksyn muraali yritettiin varastaa Kiovan laitamilla sijaitsevan rakennuksen kyljestä perjantaina.
Kiovan pormestari Oleksiy Kuleba kertoi asiasta Telegram-tilillään.
– Ihmisjoukko yritti varastaa Banksyn muraalin venäläisten tuhoaman rakennuksen kyljestä, Kuleba kirjoittaa.
The Guardian -lehden mukaan kahdeksan ihmistä on pidätetty tapauksen johdosta. Seinästä irroitettu kuva on kuitenkin hyvässä kunnossa ja se on viranomaisten hallussa. Rikoksen taustalla on ukrainan kansalaisia.
Banksy on englantilainen anonyymi graffititaiteilija, joka usein yhdistää työssään poliittisia ja humoristisia aihealueita.
Varastetussa muraalissa seisoo nainen kaasunaamari kasvoillaan pitäen palosammutinta kädessään.
Banksy on tunnettu graffititaitelija. AOP