Useilla Ukrainan alueilla räjähdyksiä
Useilla Ukrainan alueilla on raportoitu räjähdyksistä, uutisoi muun muassa Kyiv Independent. Ainakin Kiovan, Odessan, Vinnytsjan, Tšerkasyn ja Zaporižžjan alueilla. Zaporižžjassa myös kerrotaan ainakin kahden kuolleen.
Kiovan pormestari Vitali Klytško on kertonut Telegramissa, ettei metro pysty pysähtymään kaikilla asemilla, sillä metrotunneleissa on niin paljon ihmisiä pommisuojassa. Metro ei myöskään kulje maanpäällisiä osuuksia ilmahälytysten aikaan.
Ukrainan kaupungit Kryvyi Rih ja Odessa ovat ilmoittaneet olevansa ilman sähköä ja juoksevaa vettä.
Venäjän puolustusministeriö kertoo osuneensa 17 kohteeseen Ukrainassa.
Moldovan poliisi on ilmoittanut ohjusromua tippuneen maan alueelle lähellä Ukrainan rajaa.
Rautateitä korjattiin maanantaina lähellä Venäjän rajaa, Harkovan kaupungista pohjoiseen. AOP
Kahdella lentokentällä Venäjällä räjähti – kolme kuoli
Venäjän ilmavoimien pommikoneita on vaurioitunut räjähdyksissä kahdella venäläisellä lentokentällä Rjazanin ja Saratovin alueilla, kertovat maan valtiolliset uutistoimistot.
Ensimmäinen räjähdyksistä tapahtui varhain maanantaiaamuna Engels-2-lentotukikohdassa Saratovin alueella. Kentällä pidetään muun muassa Tu-95-pommikoneita, joilla Venäjä on tehnyt viime viikkoina iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Mediatietojen mukaan ainakin kaksi pommikonetta olisi vaurioitunut Saratovin räjähdyksessä, jossa ihmisiä tiettävästi ei loukkaantunut tai kuollut.
Toinen räjähdyksistä tapahtui noin kello puoli seitsemältä paikallista aikaa lentokentällä lähellä Rjazanin kaupunkia. Kolme ihmistä kuoli ja kuusi loukkaantui. Kahdella loukkaantuneista on vakavia vammoja, uutistoimisto Tass kertoo.
Myös Rjazanin kentällä on Venäjän ilmavoimien Tu-95- ja Tu-22M-pommikoneita.
Iltalehden erikoistoimittaja ja yksi Ukrainan rintamatilannetta seuraavan OSINT-tiimin perustajista, Emil Kastehelmi pitää melko todennäköisenä, että kyseessä olisi Ukrainan isku. Toki asiat selviävät vasta, mikäli paikalta tulee kuvamateriaalia iskusta jääneestä romusta.
– Ukrainalaiset ilmoittivat aiemmin, että heillä on 1000 kilometriin yltävä lennokki testivaiheessa. Voi olla, että tämä on ihan strateginen veto, että tiedotetaan tällaisen toimintakyvyn kehittämisestä ja sitten käytetään sitä, Kastehelmi arvioi.
Venäjän lentotukiasemalla räjähti. REUTERS
Liittokansleri Scholz varoitti länttä ajautumasta uuteen kylmään sotaan
Saksan liittokansleri Olaf Scholz kirjoitti maanantaina julkaistussa tekstissään, että lännen pitää välttää uuden maailmaa jakavan kylmän sodan syntymistä. Scholz kehottikin ryhtymään kaikin mahdollisin keinoin rakentamaan uusia kumppanuuksia.
Liittokansleri korosti sanomalehti The Guardianin mukaan eurooppalaisen ja transatlanttisen yhtenäisyyden tärkeyttä ja sanoi, että lännen täytyy seistä demokraattisten arvojen takana ja puolustaa avoimia yhteiskuntia. Hän kuitenkin painotti, ettei maailma saisi jälleen kerran jakautua blokkeihin.
– Saksalaisten aikomuksena on tulla sellaiseksi Euroopan turvallisuuden takaajiksi, jota liittolaisemme odottavat meiltä. Sillanrakentaja Euroopan unionissa ja monitahoisten ratkaisujen puolestapuhuja globaaleihin haasteisiin.
Olaf Scholz ei halua lännen ajautuvan kylmään sotaan. AOP
Ranskan presidentin avaukselle Venäjän turvallisuustakuista laajaa kritiikkiä
Ranskan presidentti Emmanuel Macroniin on kohdistunut kritiikkiä sen jälkeen, kun hän sunnuntaina ehdotti, että Venäjälle tulisi tarjota turvallisuustakuita tulevaisuuden rauhanneuvotteluissa, jotta sota Ukrainassa saataisiin päättymään.
Macron kertoi ehdotuksensa Ranskan televisiossa TF2-kanavalla. Presidentti antoi haastattelun tavattuaan yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Washingtonissa. Tapaamisen aiheina olivat sodan lopettaminen Ukrainassa, sekä Ukrainan tukeminen jatkossa. Asiasta uutisoi The Financial Times -lehti.
Macronin mukaan maiden johtajat keskustelivat Yhdysvaltojen sekä Euroopan tarpeesta rakentaa alueelle "tulevaisuuden turvallisuuden arkkitehtuuria".
– Yksi keskeisimmistä asioista, johon meidän tulee kiinnittää huomiota, kuten Vladimir Putin on aina sanonut, Venäjällä on pelko siitä, että Nato tulee suoraan Venäjälle, Macron sanoo.
Ukrainan presidentin neuvonantaja Mykhailo Podolyak kommentoi Macronin kommentteja Twitterissä. Hän kirjoitti, että sivistynyt maailma tarvitsee turvatakuita barbaarisista aikeilta Putinin jälkeiseltä Venäjältä.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola puolestaan tviittasi sen olevan paradoksaalista, että Venäjälle edes harkitaan turvallisuustakeita ja sen vaatimusten hyväksymistä.
Kiina ilmoitti jatkavansa energiayhteistyötä Venäjän kanssa
Kiinan ulkoministeriö on ilmoittanut jatkavansa energiayhteistyötä Venäjän kanssa sen jälkeen, kun G7-maat, EU ja Australia asettivat venäläisöljylle hintakaton, jonka tarkoituksena on estää maita maksamasta yli 60 dollaria venäläisistä meriteitse kuljetettavista raakaöljytynnyreistä.
Asiasta uutisoivan Reutersin mukaan Kiina perusteli yhteistyön jatkamista kunnioituksella ja molemminpuolisellaa hyödyllä. Kiina on lisännyt venäläisten Urals-öljyseosten ostojaan tänä vuonna. Venäjä on joutunut myymään sitä huomattavalla alennuksella Brent-öljyn markkinahintaan verrattuna.
Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti länttä syyskuussa, että mikäli öljykatto otetaan käyttöön, Eurooppa tulee jäätymään.
Putin rajoittaa mielenilmauksia. SPUTNIK, AOP
Putin vaikeutti mielenosoitusten järjestämistä
Venäjän presidentti Putin allekirjoitti lain, joka kieltää mielenosoitusten järjestämisen useissa paikoissa.
Protestit kielletään muun muassa hallintorakennuksissa, yliopistoissa ja kouluissa sekä missä tahansa lähellä kirkkoja, lentokenttiä, satamia, rautatieasemia ja muuta kriittistä infrastruktuuria, uutisoi Venäjän valtion uutistoimisto RIA maanantaina.
Aiemmin mielenilmausten järjestäminen oli kiellettyä esimerkiksi presidentin asuntojen, tuomioistuinten, vankiloiden ja pelastuspalveluiden lähellä. Lisäksi alueviranomaiset voivat ottaa käyttöön erilaisia mielenosoituskieltoja "historiallisten, kulttuurillisten ja muiden objektiivisten ominaisuuksien perustella". RIAn mukaan Putin allekirjoitti maanantaina yhteensä lähes 50 lakia.
Venäjällä on pyritty jo aiemmin tänä vuonna tukahduttamaan sotaa ja myöhemmin liikekannallepanoa vastustaneet mielenilmaukset.