Venäjä on sunnuntaina pommittanut muun muassa H'ersonin kaupunkia eteläisessä Ukrainassa, kertovat alueen viranomaiset The Kyiv Independentin mukaan.
Iskut ovat lähteiden mukaan kohdistuneet muun muassa hersonilaiseen sairaalaan, postirakennukseen, pankkiin sekä useille siviilien asuinalueille.
Uutistoimisto Reuters kertoo ainakin kolmen ihmisen kuolleen ja kuuden haavoittuneen iskuissa.
Ukrainan armeija vapautti H'ersonin sekä sitä ympäröivät alueet marraskuussa Venäjän kahdeksan kuukautta kestäneen miehityksen jälkeen. Venäjä on siitä lähtien pommittanut menettämiään alueita Dnepr-joen itäpuolelta käsin.
Erdoğan: Suomi ehkä Natoon ilman Ruotsia
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vihjaa, että Turkki voisi hyväksyä Suomen liittymisen Natoon ennen Ruotsia. Asiasta kertovat uutistoimistot.
– Saatamme antaa erilaisen viestin Suomesta. Ja kun annamme tämän erilaisen viestin koskien Suomea, Ruotsi järkyttyy. Mutta vain jos Suomi ei tee samaa virhettä (kuin Ruotsi), Erdoğan sanoo videolla.
Videon lähteenä on Turkin presidentinkanslia ja se on kuvattu 27. tammikuuta. Perjantaina televisioitu nuorten äänestäjien tapaaminen näytettiin tänään sunnuntaina.
– Tämä on nyt heittelyä. Pitäisi saada varmuus, mikä Turkin kanta on, tutkija sanoo. Stella Pictures
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan Erdoğanin lausunto kuulostaa vastaavanlaiselta, mitä on tullut jo joitakin kertoja matkan varrella Turkin johdolta.
– Ongelma on tietysti se, että joinakin viikkoina tulee näitä lausuntoja ja joinakin toisena viikkona lausuntoja, jotka niputtavat meidät samaan ryhmään Ruotsin kanssa vaatimusten suhteen. Meidän pitäisi jossain vaiheessa saada Turkin johdolta virallinen arvio, onko Suomi heidän mielestään täyttänyt Madridissa sovitun asiakirjan vaatimukset, Alaranta sanoo.
Mutta vain jos Suomi ei tee samaa virhettä -lausunnolla viitataan Alarannan mukaan varmasti siihen, että jos-muotoisena lauseena vaatimuksesta tehdään ultimaatumi eli uhkavaatimus, että Suomessa ei saa esiintyä vastaavaa mitä Ruotsissa on esiintynyt.
Alaranta korostaa, että Suomen tulisi neuvotella Turkin johdon kanssa ja tehdä selväksi, että Suomi on tehnyt omasta puolestaan kaiken kohtuullisen ja tarpeellisen mitä yhteisymmärryksessä on aiemmin sovittu.
– Me emme voi kieltää mitään mielenosoituksia emmekä luvata, että oikeuslaitoksemme tekevät tiettyjä päätöksiä.
– Tämä on nyt heittelyä. Pitäisi saada varmuus, mikä Turkin kanta on.
Tämän jälkeen käydään Alarannan mukaan vasta neuvottelu siitä, miten Suomen ja Ruotsin yhteisen Nato-jäsenprosessin kanssa edetään.
Politico: Pentagonin sisällä liike F16-hävittäjien saamiseksi Ukrainaan
Verkkolehti Politicon lähteiden mukaan joukko yhdysvaltalaisia sotilasvirkahenkilöitä yrittää saada maan puolustusministeriön lähettämään Ukrainaan F16-hävittäjiä. Asiasta kertoo kolme keskusteluista tietävää lähdettä, joiden nimiä ei paljasteta.
F16-hävittäjät ovat olleet mukana Ukrainan toivelistalla Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien. Sekä Ukraina että Yhdysvallat ovat kuitenkin pitäneet esimerkiksi tykistöä, panssariajoneuvoja ja maasta käsin toimivia ilmatorjuntajärjestelmiä tärkeämpinä, kun Ukraina pyrkii puolustamaan siviilikohteita ja saamaan Venäjän miehittämiä alueitaan takaisin.
Nyt Pentagonin sisällä on saamassa vauhtia kampanja hävittäjien puolesta. Ukraina pyrkii keväällä aloittamaan uuden vastahyökkäyksen menetettyjen alueiden takaisin saamiseksi.
Lehden mukaan hävittäjät saattavat pian nousta valokeilaan. Tästä on ollut jo merkkejä, sillä Ukrainan puolustusministeriön avustaja on kertonut medialla, että USA:lta ja Euroopalta yritetään pian saada hävittäjiä.
Yhdysvaltalaisvalmisteinen F16-hävittäjä kuvattu Britannian ilmavoimien kentällä Lakenheathissa Englannissa elokuussa 2022. EPA/AOP
USA:n presidentti Joe Bidenin hallitus on halunnut välttää uusimpien aseiden lähettämistä Ukrainaan, jotta Venäjän presidentti Vladimir Putin ei katsoisi sitä konfliktin eskaloimiseksi ja käyttäisi ydinasetta. Politicon lähteiden mukaan F16-hävittäjiä ei kuitenkaan voitaisi pitää sotaa eskaloivina samalla tavalla kuin uudempia hävittäjämalleja, vaan ne pitäisi lukea normaaliin puolustuskalustoon kuuluviksi.
Tällä hetkellä Ukrainalla on käytössä Neuvostoliiton aikaisia hävittäjiä. Vaikka kyse on vanhasta kalustosta, Ukraina on onnistunut niiden avulla estämään Venäjää saamasta hallintaa Ukrainan ilmatilasta. Vaarana on kuitenkin, että Ukrainalta loppuvat ohjukset, ja Venäjä pääsisi ottamaan ylivaltaa.
Ukrainalaista panssarimiehistöä Britanniaan koulutukseen
Ukrainan panssarivaunumiehistö on saapunut Iso-Britanniaan harjoittelemaan Challenger 2 -taistelupanssarivaunujen käyttöä, tviittaa Britannian puolustusministeriö.
Iso-Britannia toimittaa Ukrainalle yhteensä 14 Challengeria panssariprikaatin muodostamiseen.
Challengerin pääaseena on 120 millimetrin kanuuna, jolla pystytään ampumaan viiden kilometrin päähän. Challenger-panssarivaunuja on käytetty taisteluissa Bosniassa, Kosovossa ja Irakissa.
Kuninkaallinen panssarirykmentti on ylpeä historiastaan, koska vihollinen ei ole onnistunut tuhoamaan ensimmäistäkään Challengeria. Viroon maa on tuonut panssareita Naton taisteluosaston aseistukseksi.
Putin valmis yhteydenpitoon Scholzin kanssa
Venäjän valtiollisen uutistoimisto Rian mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi valmis yhteydenpitoon Saksan liittokansleri Olaf Scholzin kanssa. Asiasta kertoo Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov Reutersin mukaan.
Peskovin mukaan minkäänlaisesta aikataulusta tai ajankohdasta puhelinkeskustelulle ei kuitenkaan olisi sovittu.
– Tällä hetkellä ei ole sovittuna mitään keskusteluja Scholzin kanssa. Putin on ollut ja on edelleen avoin yhteydenpidolle.
Saksalaislehti Tagesspiegelin sunnuntaina julkaisemassa haastattelussa Scholz oli sanonut, että hän tulee keskustelemaan jälleen Putinin kanssa.
– Tulen puhumaan jälleen Putinin kanssa, koska keskusteleminen on tarpeellista. Putinilla on velvollisuus vetää joukkonsa pois Ukrainasta ja lopettaa tämä hirvittävä, järjetön sota, joka on maksanut jo satojen tuhansien hengen, Scholz sanoo.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz myöntyi aiemmin tällä viikoilla viimein lähettämään Ukrainaan pitkään kaivattuja taistelupanssarivaunuja. EPA/AOP
Scholz ja Putin puhuivat puhelimessa viimeksi joulukuussa. Saksa siunasi aiemmin tällä viikolla Ukrainan pitkään vaatimien Leopard-taistelupanssarivaunujen lähettämisen Ukrainaan, mitä voidaan pitää merkittävänä muutoksena Saksan aikaisempaan politiikkaan sotakaluston suhteen.
Wagner väittää ottaneensa kylän haltuun Donetskissa, Ukraina kiistää
Wagner väittää ottaneensa haltuun Blahodatnen kylän Donetskin alueella. Ukraina kuitenkin sanoo, että sen joukot yhä puolustavat kylää.
– Ukrainan puolustusvoimien yksiköt ovat vastustaneet miehittäjien hyökkäyksiä Blahodatnen alueella Donetskissa, Ukrainan armeijan esikunta sanoi päivittäisessä katsauksessaan, jossa viitataan lauantain tapahtumiin.
Asiasta kertova Reuters ei pysty riippumattomasti vahvistamaan tietoja. Taistelut Donetskin alueella ovat voimistumassa, ja etulinjan tarkka kulku on ollut epäselvä. Näin on ollut erityisesti Bah’mutin alueella, missä 17 henkilöä haavoittui Venäjän hyökkäyksessä lauantaina. Alueella on ollut erityisen kovia taisteluita viimeisten viikkojen aikana.
Bah'mutissa näkyi torstaina tuhoutunut rakennus. EPA/AOP
Pohjois-Korea kiistää asekaupan Venäjän kanssa
Pohjois-Korea on kiistänyt Yhdysvaltain väitteet siitä, että Pohjois-Korea toimittaisi aseita venäläiselle palkka-armeija Wagnerille. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.
Valkoinen talo esitti aiemmin tässä kuussa valokuvatodisteita venäläisistä junavaunuista, jotka saapuivat Pohjois-Koreaan ja palasivat sieltä Venäjälle raketeilla ja ohjuksilla lastattuina. Yhdysvallat kutsui Wagner-palkka-armeijaa "monikansalliseksi rikollisjärjestöksi" ja sanoi, että asekauppa Pohjois-Korean kanssa rikkoo YK:n turvallisuusneuvoston sopimuksia.
Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välisistä suhteista vastaavan osaston johtaja Kwon Jong Gun kommentoi väitettä asekaupasta pohjoiskorealaiselle uutistoimistolle. Hänen mukaansa Yhdysvalloille olisi tiedossa "todella epämieluisia seurauksia", jos se jatkaa "itsetekemänsä huhun" levittämistä.
Pohjois-Korean ja Venäjän välit ovat tunnetusti lämpimät. Syyrian ja Venäjän lisäksi vain Pohjois-Korea on tunnustanut Itä-Ukrainan Luhanskin ja Donetskin alueiden itsenäisyyden, kertoo AFP.
Zelenskyi: Ukraina tarvitsee pitkän kantaman ohjuksia
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin jokailtaisen puheen aiheena olivat lauantai-iltana pitkän kantaman ohjukset, kertoo ukrainalainen The Kyiv Independent.
The Kyiv Independentin mukaan HIMARS-ohjuksilla, joita Ukraina tällä hetkellä käyttää vastahyökkäyksissä Venäjää vastaan, on riittämätön kantama, 80 kilometriä. Tämä ei lehden mukaan riitä siihen, että ohjuksia voitaisiin ampua kaikille Venäjän miehittämille alueille.
Zelenskyi puhui ATACMS-ohjuksista, joilla on 300 kilometrin kantama ja joita Ukraina on pyytänyt Yhdysvalloilta. Toistaiseksi Yhdysvallat ei ole suostunut toimittamaan näitä ohjuksia eikä GLSDB-ohjuksia, joilla puolestaan on 150 kilometrin kantama.
– Ukraina tarvitsee pitkän kantaman ohjuksia, jotta miehittäjiä voidaan estää tuhoamasta ukrainalaisia kaupunkeja ohjuksilla, jotka ammutaan kaukaa etulinjasta, Zelenskyi selitti.