Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat kohdanneet toisensa kasvokkain ainoastaan kerran: Normandia-ryhmän tapaamisessa joulukuussa 2019.
Tuo tapaaminen ei sujunut Putinin suunnitelmien mukaan, kun Zelenskyi otti karismaattisena esiintyjänä kokouksen haltuunsa. Putin jäi juuri presidentiksi valitun ex-koomikon varjoon.
Zelenskyin lehdistösihteerinä vuosina 2019–2021 työskennellyt Julija Mendel kirjoittaa kohtaamisesta torstaina ilmestyneessä kirjassaan Taistelu vapaudesta – Ukrainan tie kohti demokratiaa ja rauhaa (Docendo).
– Putin ei odottanut, että valtiojohtaja, joka oli ollut presidenttinä vain muutamia kuukausia ennen kokousta, olisi niin hyvin tiedoin varustettu ja istuisi suoraan häntä vastapäätä ja että tuon johtajan ääni painaisi enemmän kuin hänen omansa, Mendel kirjoittaa.
Normandia-ryhmä
Myös Saksan silloinen liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron olivat paikalla, sillä juuri Saksa ja Ranska olivat ajaneet Normandia-ryhmän perustamista.
Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 2014 tavoitellen ratkaisua Donbasin tilanteeseen Itä-Ukrainassa ja laajemmin helmikuussa 2014 alkaneeseen Venäjän–Ukrainan sotaan.
Ennen joulukuun 2019 tapaamista keskustelut olivat tyrehtyneet täysin vuosiksi Putinin kieltäydyttyä ottamasta niihin osaa.
– Noiden kolmen, jatkuvien vihamielisyyksien vuoden aikana kokosimme synkkinä tilastoja venäläisten kranaattitulen aiheuttamista tuhoista ja kirjasimme päivittäin ylös, kuinka paljon haavoittuneita ja kaatuneita kertyi, Mendel kirjoittaa.
Zelenskyin ja Putinin olemukset olivat kuin yö ja päivä. REUTERS
Vähäpuheinen Putin
Vastavalittu presidentti Zelenskyi halusi uudistaa Ukrainaa, mutta siinä onnistuakseen hän halusi rauhan maahansa. Siihen hän tarvitsi Normandia-ryhmää, jonka hän onnistui kokoamaan saman pöydän ääreen ensimmäistä kertaa vuoden 2015 jälkeen.
Nelikko tapasi toisensa Pariisissa 9. joulukuuta. Tapaamiseen kohdistui valtava mediahuomio Macronin pyrkiessä vankistamaan asemaansa Euroopan tulevana johtajana, kun Merkelin kausi oli loppusuoralla.
Ukrainan presidentiksi noussut koomikko antoi haastatteluita liukuhihnalta Timelle, Le Mondelle, Der Spiegelille ja muille laatujulkaisuille. Niissä hän painotti, ettei ryhtyisi sotimaan Donbasista. Hän selitti vihamiehisyyksien vain ruokkivan vihamielisyyksiä.
Mendelin mukaan tunnelma oli jännittynyt, kun Zelenskyi, Merkel, Macron ja Putin viimein istuivat samaan pöytään. Hänen mukaansa kaikki delegaatiot yllättyivät Zelenskyin ”kouriintuntuvista neuvottelukannoista”.
Putin saattoi olla suurin yllättyjä. Mendelin mukaan Venäjän presidentti oli ”suurimman osan ajasta vähäpuheinen”.
– (Putin) ei selvästikään tuntenut oloaan mukavaksi, hän kertoo.
– Hän toisti toistamistaan, takellellen ja puhe katkeillen, jokaisen sanan sylkäisten, ettei Venäjä ollut osallinen Donbasin sotilaallisessa konfliktissa, vaikka kaikki pöydän ääressä tiesivät, ettei se ollut totta.
Hävisi paikalta
Tapaamisen päätyttyä Zelenskyi jäi juttelemaan rennosti Merkelin ja Macronin kanssa, mutta Mendelin mukaan Putin jäi seisoskelemaan toiseen huoneeseen oman lehdistösihteerinsä kanssa.
Mendel arvelee, että Putin ei halunnut liittyä muiden johtajien seuraan ”aivan kuin ei olisi hyväksynyt tapahtumien kulkua”. Sitten Putin katosi jonnekin, minkä vuoksi ryhmän tapaamisen lopetus viivästyi.
Jälkikäteen asiaa muistellessaan Mendel pitää tilannetta huvittavana.
– Yksi vihamielisimmistä ja armottomimmista diktaattoreista, joka herättää pelkoa monissa, käveli huoneesta lehdistön ohi ja alas eteishalliin pää kumarassa ja salamyhkäinen hymynkare huulillaan, hän kirjoittaa.
Yksi paikalla olleista toimittajista kysyi Mendeliltä, mihin Putin oli matkalla.
– Pesemään käsiään, hän vastasi.
Zelenskyi hurmasi retorisilla taidoillaan ja ”kouriintuntuvilla neuvottelukannoillaan”. EPA/AOP
Vanhanaikainen
Mendel kertoo etsineensä pitkään sanaa, jonka parhaiten luonnehtisi Putinia. Lopulta hän päättyi yllättävänkin yksinkertaiseen adjektiiviin: vanhanaikainen.
Tarkkailtuaan Putinia ja tämän delegaatiota sekä kuunneltuaan huolellisesti tämän puheita Mendel kokee, että tämä on ainoa tapa kuvailla Venäjän presidenttiä.
– Kaikki hänessä toi mieleen vanhanaikaisuuden: vanhan ideologian, vanhat periaatteet, vanhat tavat ja vanhat ajatukset, hän kirjoittaa.
– Koko Putinin tiimi näytti toivottoman vanhanaikaiselta.
Tämä sana herätti Mendelissä myös toivoa, sillä ”eihän maailmankaikkeus voi antaa vanhusten hallita ikuisesti”. Maailma muuttuu koko ajan nopeammin.
– Vanhukset eivät voi selvitä sellaisesta muutoksesta, hän kirjoittaa.
Kankea
Mendel näkee Putinissa lisäksi kaavoihin kangistuneen hahmon, joka on jäänyt luomansa ja pitkään ylläpitämänsä imagon vangiksi.
”Massatuholla, sodalla ja kauhulla” pelottelevan diktaattorin psyykkisestä puolesta jää Mendelin näkemyksen mukaan usein huomaamatta tärkeä seikka.
– Lujitettuaan valtaansa melkein kaksikymmentä vuotta Putin oli unohtanut, kuinka neuvotteluissa piti toimia, hän arvioi.
– Hän tiesi, kuinka annetaan määräyksiä, ei sitä, kuinka neuvotellaan. Siksi Normandian formaatin neuvottelut olivat hänelle vaikeita.
Jäätyään neuvotteluissa hyvin valmistautuneen ja retorisesti taitavan Zelenskyin jalkoihin Putin ei antanut saman enää toistua. Joulukuun 2019 neuvotteluiden jälkeen Putin on kieltäytynyt istumasta uudelleen saman pöydän ääreen Ukrainan presidentin kanssa.
– Vielä kerran, vuonna 2022, Putin jätti huomiotta Zelenskyin kutsun osallistua neuvotteluihin. Yli kahteenkymmeneen vuoteen kukaan ei ollut asettunut häntä vastaan tai halunnut kertoa hänelle huonoja uutisia, Mendel kirjoittaa.
– Tämä on tehnyt Putinista heikon neuvottelijan. Sen sijaan hän käyttää kiristystä ja monia sodan välineitä neuvotteluihin.
Julija Mendelin kirja Taistelu vapaudesta – Ukrainan tie kohti demokratiaa ja rauhaa ilmestyy Docendon kustantamana torstaina 2. helmikuuta.