Uudet hyvinvointialueet ovat toimineet kolme kuukautta, mutta nyt ainakin Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa on ilmennyt syvä intressiristiriita kuntien ja hyvinvointilalueiden välillä.
Päijät-Hämeen kiista entisen kuntayhtymän aikaisista palkkarästeistä on ottanut uusia kierroksia, kun kunnat kertoivat tällä viikolla ylijäämäisistä tilinpäätöksistään.
Lahden viime vuoden tilinpäätös ylsi yli 54 miljoonaa plussalle. Siitä huolimatta kaupunki ei kirjannut entisen hyvinvointikuntayhtymän palkkarästejä omaan tilinpäätökseensä.
Yle kertoi maaliskuun alussa, että entisellä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymällä on palkkarästejä jopa useita kymmeniä miljoonia euroja. Palkkarästit ovat syntyneet, kun kuntayhtymä ei tehnyt palkkaharmonisaatiota kokonaan toimintansa aikana. Kunnat eivät palkkoja halua maksaa.
Sama tilanne on Pohjois-Karjalassa. Siun Sotelta jäi 24 miljoonan euron lasku. Pohjois-Karjalassa Juuan kunta on myös ilmoittanut (siirryt toiseen palveluun) (Karjalainen 29.3.2023), ettei se aio kuitata summaa omalta osaltaan. Myös Juuka teki ylijäämäisen tilinpäätöksen.
Sen sijaan Joensuu on ottanut palkkarästit kontolleen. Joensuu on varannut tilinpäätöksessään 10 miljoonaa euroa palkkaharmonisaatiovelkaan. Kunnat siis tulkitsevat lakipykäliä eri tavalla.
Päijät-Hämeessä hyvinvointialueen johto on harmissaan. Jos kunnat eivät tee palkkarästeistä aiheutunutta varausta tilinpäätöksiinsä, se vaikuttaa hyvinvointialueen rahoitukseen. Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintaansa vastaavalla summalla eli leikata päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalveluista.
Toisaalta, jos kunnat kirjaavat palkkasaatavat, on se pois kuntien palveluista, kouluista ja päiväkodeista. Hyvinvointialueen valtuutetut, jotka istuvat myös kunnan valtuustoissa joutuvat tekemään kipeän päätöksen: leikataanko hyvinvointialueen vai kuntien rahoitusta?
Kahdella pallilla istuvat päättäjät ovat vaikeuksissa
Viime vuonna kuopattujen kuntayhtymien tilinpäätökset ovat nyt tulleet uusien hyvinvointialueiden päätettäviksi. Päijät-Hämeessä kuntayhtymän tilinpäätöksessä on 20 miljoonan euron varaus palkkaharmonisaatiota varten. Kuntayhtymän suurimman omistajan, Lahden, osuus tästä on noin 12 miljoonaa euroa. Tätä summaa Lahti ei ole kirjannut omaan tilinpäätökseensä, joten tilinpäätökset eivät täsmää.
Entinen kansanedustaja Martti Talja (kesk.) istuu sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen että Lahden kaupunginhallituksessa. Hän on ollut hyväksymässä molempia tilinpäätöksiä, vaikka ne ovat ristiriidassa keskenään.
Taljan mukaan palkkaharmonisointi olisi pitänyt hoitaa ajallaan, sillä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä aloitti toimintansa 2017. Päijät-Hämeessä palkat kyllä yhtenäistettiin, mutta keskipalkan mukaan. Nykyisen tulkinnan mukaan palkat olisi kuitenkin pitänyt harmonisoida korkeimman palkan mukaan. Samasta työstä pitää maksaa samaa palkkaa.
– Palkkaharmonisaatio olisi pitänyt tehdä kolmessa vuodessa. Näin ei tehty, ja nyt on riski, että kunnat joutuvat maksamaan palkat kolmelta vuodelta takautuvasti. Pidän tätä oikeudenmukaisena, sanoo Talja.
Taljan mukaan epäoikeudenmukaista olisi se, että uudet hyvinvointialueet joutuisivat kantamaan vastuun entisen organisaation vitkuttelusta.
Valtiovarainministeriö huolestui
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen on seurannut kiristyvää tilannetta huolestuneena. Hän on hyvinvointialueiden käynnistämisen muutosjohtaja.
– Emme ota yksittäistapauksessa kantaa siihen, kuuluvatko palkkarästit kunnille, mutta kirjanpito-ohjeita pitää noudattaa. Kuntien viranhaltijoiden ja päättäjien lisäksi myös tilintarkastajat ovat lakisääteisessä roolissa. Heidän vastuullaan on tarkistaa, että valtionosuuksien perusteet ovat kunnossa.
Ahosen mukaan on tärkeää, että oikea määrä kustannuksia siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle. Sotepuolen kustannusten pitäisi siirtyä täysimääräisesti hyvinvointialueelle. Se vaikuttaa suoraan hyvinvointialueen rahoitukseen.
– Pahimmassa tapauksessa mahdollinen puuttuva kustannus voi jäädä pitkäksi aikaa järjestelmään, eikä se välttämättä ikinä korjaannu. Eli se tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueelle ei siirry riittävää määrää rahoitusta.
Ahonen toivoo, että joka paikassa vielä mietittäisiin, mikä on oikea tulkinta.
Kunnat vetoavat lakiin
Lahdessa on mietitty. Kaupungin talousjohtaja Tiina Mörsky kertoo, että lakipykälät on luettu erityisen tarkkaan.
– Olemme käyneet tilintarkastajan kanssa läpi tulkintamme ja sen käsittelytavan tilinpäätöksessä. Tilintarkastaja ei pitänyt ratkaisuamme vääränä, muotoilee Mörsky.
Lahden kaupunki on kirjannut asian tilinpäätöksen liitetiedoksi. Kaupungin tulkinnan mukaan palkkasaatava ei ole vielä erääntynyt. Koska laskua ei vielä ole, ei ole mitään maksettavaakaan. Ja jos sellainen tulee, se tulee uudelle hyvinvointialueelle, joka joka tapauksessa joutuu hyväksymään työmarkkinaosapuolten ratkaisun palkkakiistassa.
Juuan kunta tulkitsee asian tilinpäätöksessään samoin. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen (kesk.) sanoo kuulleensa, että muissakin Pohjois-Karjalan kunnissa harkitaan samaa.
Mustonen kertoo audiossa, ettei hyvinvointialue ole varautunut palkkarästien maksamiseen, jos kunnat eivät sitä tee:
Hyvinvointialueet eriarvoisessa asemassa
Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.) on myös kaksoisroolissa hyvinvointialueen valtuutettuna. Hän ei ollut paikalla, kun Lahden kaupunginhallitus hyväksyi tilinpäätöksen.
– Onhan se vaikea tilanne mennä hyvinvointialueella puolustamaan hyvinvointialueen näkökulmaa ja kunnissa kuntien näkökulmaa, mutta ei ole epäilystäkään, että monet saattavat näin tehdä.
Hildénin mielestä seuraavan hallituksen pitäisi puuttua älyttömään tilanteeseen. Vaikka palkkaharmonisaatio jäi kesken, on Päijät-Häme käyttänyt paljon rahaa sotealueen yhtenäistämiseen kauan ennen valtakunnallisen soteuudistuksen tekemistä.
Saman ovat tehneet muut hyvinvointialueet, joissa sotepalvelut on hoidettu jo aiemmin laajemmin hartioin kuntayhtymänä. Sen sijaan täysin uusien hyvinvointialueiden palkkaharmonisaation maksaa valtio.
– Nyt edelläkävijöitä rangaistaan. Tämä näkyy näillä alueilla velkaantumisena, palveluleikkauksina tai veronkorotuksina. Eivät ne miljoonat ole sieltä itsestään tulleet, sanoo Hildén.
Myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen toivoo, että valtio tulisi väliin.
– Toivon, että tämä ratkaistaisiin valtakunnallisesti eikä niin, että joka alueella kiistellään samaa asiaa, ja kunnat ja hyvinvointialueet ovat keskenään napit vastakkain.
Juuri tätä valtiovarainministeriön finanssineuvos Ville-Veikko Ahonenkin seuraa huolestuneena.
– Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat toisiaan, jotta ne voisivat ratkoa viheliäisiä ongelmia yhdessä alueen asukkaiden hyvinvointiin liittyen. Jos tällaisia riitoja tulee, niin se on todella huolestuttavaa koko maan kannalta, sanoo Ahonen.