Kotisiivouksia ostetaan Suomessa yhä enenevissä määrin. Osalla asiakkaista ei ole kuitenkaan aikomustakaan maksaa palvelua. Siivousalan yrittäjän mukaan huijausyritykset alalla ovat ”karmean yleisiä”.
Yrittäjä Saana Tyni on tarjonnut kotisiivous- ja kotiapupalveluja 11 vuoden ajan, nyt jo seitsemällä eri alueella. Monen pienyrittäjän tapaan Tyni siivosi aluksi yksin, ja hänelle riittivät tiedoksi asiakkaan nimi ja osoite. Tyni sopi usein jatkuvasta siivouspalvelusta ja katkaisi palvelun, jos asiakkaalla oli maksamatta kaksi käyntiä.
Viikoittain kohdalle alkoi kuitenkin osua huijausyrityksiä tai henkilö, joka onnistui huijaamaan itselleen palvelun tai jätti tietoisesti siivouslaskun maksamatta.
Tynin mukaan lasku lähti perintään, jonka jälkeen selvisi, ettei henkilöllä ollut välttämättä edes luottotietoja. Ulosottovelallisen tapauksessa perintätoimisto ei läheskään aina suositellut maksun perimistä.
Ulosottovelalliselle ei Tynin mukaan ole väliä, kasvaako summa kotisiivouksesta muutamalla kympillä. Huijareista osa saattaa jopa tietää, että yrittäjälle aiheutuu perintätoimista enemmän kustannuksia kuin mitä he tulevat sen kautta saamaan.
Yrittäjälle jää siis kaksi vaihtoehtoa: joko todeta siivousaika omaksi tappioksi ja antaa asian olla tai viedä asia perintätoimiston kautta oikeuteen.
– Vaikka kyseessä olisi pieni summa, me olemme aina lähteneet perimään sitä. Joskus se on onnistunut ja joskus ei. Periaatteeni on, että jos laskuja ei lähde perimään, se on huijaamisen hyväksymistä, Tyni painottaa.
Kotisiivousten suosio kasvanut selvästi
Kotisiivousten suosio on kasvanut viimeisen 12 vuoden aikana kohinalla. Tilastokeskuksen mukaan kotitaloudet ovat käyttäneet siivouspalveluihin vuosittain keskimäärin 84,5 miljoonaa euroa. Vielä vuosina 2000–2009 siivouspalveluihin käytettiin vuosittain keskimäärin 45 miljoonaa euroa.
Kiinteistöjä siivoaa Tilastokeskuksen mukaan lähes 3 200 yritystä.
Kotisiivouspalveluiden piinaavat yhä enenevissä määrin huijausyritykset, jotka yrittäjä Saana Tynin mukaan ovat kaiken kokoisissa yrityksissä ”karmean yleisiä”.
Kaikenkaikkiaan huijausyrityksiä on vuosien aikana tullut Tynin eteen satoja ja onnistuneita huijauksia noin 20. Niistä oikeuteen asti on edennyt Tynin mukaan kahdeksan tapausta.
Eräs onnistunut huijaus koski pirkanmaalaista pariskuntaa, jonka hulppean talon Tyni ehti siivota vuonna 2015 kolmesti.
– Teimme ison siivoussopimuksen, jonka pariskunnan mies halusi allekirjoittaa yksin. Pariskunta ei kuitenkaan maksanut laskua, ja eräpäivästä oli viikkoja. Kun luvalla tarkistimme luottotietoja, kävi ilmi, että miehellä oli valtavat velat ja naisella puhtaat luottotiedot. Pariskunta siis tilasi häveliäästi ylellisyyksiä miehen nimellä, eikä palveluja ollut koskaan tarkoituskaan maksaa, Tyni kertoo.
Pariskunnalle ehti kertyä laskua toista tonnia. Tyni jaksoi penätä rahoja sitkeästi usean kuukauden ajan, ja lopulta pariskunta maksoi summan kymppi kerrallaan.
Huijasyrityksiä tulee vastaan kuukausittain
Harva pienyrittäjä pystyy saatikka haluaa lähteä kalliiseen oikeudenkäyntiin muutaman kympin tai satasen laskusta.
Ylöjärveläinen siivousalan yrittäjä Sera Palttala on käyttänyt lakimiestä noin viidesti apuna hankalissa asiakastilanteissa. Lähes 20 vuotta alalla olleelle Palttalalle huijausyrityksiä tulee kotisiivousten yhteydessä eteen kuukausittain.
– Osa jättää laskut järjestelmällisesti maksamatta, ja kun ilmainen palvelu edelliseltä loppuu, vaihdetaan seuraavaan siivousyritykseen, Palttala sanoo.
Siivouspalveluja on huijattu ilmaiseksi jopa käyttämällä väärää nimeä, osoitetta ja henkilötunnusta. Eräässä kohteessa siivouksen Tyniltä tilannut henkilö ilmoitti navigaattorin ohjanneen työntekijät aavistuksen harhaan ja kehotti heitä tulemaan katua hiukan eteenpäin.
– Siivosimme väärän kohteen. Asiaa ei koskaan voitu viedä perintään eikä siitä voitu tehdä rikosilmoitusta, koska henkilöä ei ollut olemassa. Tämän jälkeen päätimme selvittää jokaikiseltä tilaajalta luottotiedot, Tyni kertoo.
Siivoushuijaukset jäävät petostilastojen ulkopuolelle
Poliisin mukaan petokset ovat siirtyneet yhä enenevissä määrin verkkoon myös palveluiden kohdalla. Poliisihallituksen mukaan erilaisia petosrikoksia tehtaillaan vuosittain kymmeniätuhansia. Niitä ei kuitenkaan tilastoida toimialakohtaisesti.
Siivouspalveluyrittäjät tekevät harvoin huijauksista rikosilmoituksia, sillä pelkkä laskun maksamatta jättäminen ei ole rikos. Mikäli asiakas jättää laskun maksamatta, poliisi katsoo sen yhteisen sopimusehtojen laiminlyönniksi ja näin ollen yksityisoikeudelliseksi riita-asiaksi. Huijaukset voivat siis jäädä petostilastojen ulkopuolelle.
Luotonhallinnan asiantuntijapalveluita tarjoavan Intrumin kaupallisen johtajan Juha Iskalan mukaan siivoustoimiala ei erotu erityisen ongelmallisena toimialana perinnän kannalta.
Siivousalan yrityksillä oli aiemmin enemmän maksuvaikeuksissa olevia asiakkaita, mutta viime vuosina alan perintätoimeksiantojen määrät ovat olleet laskussa. Tämä johtuu Iskalan mukaan siitä, että alan yritykset tarkastavat paremmin asiakkailtaan luottotietoja ja tarvittaessa pyytävät heiltä etukäteismaksun.
SSTL Puhtausalan puheenjohtajan Aino Ahon mukaan etenkin maahanmuuttajataustaiset siivousalan yrittäjät ovat pulassa maksamattomien asiakkaiden ja mahdollisten petosten edessä, sillä heillä ei välttämättä ole tietoa, mistä apua voisi hakea.
Yrittäjät varautuvat muun muassa vakuutuksilla ja luottotietojen tarkistamisella
Monella kotisiivouksia tekevällä pienyrittäjällä on liuta luotettavia vakioasiakkaita, ja huijareita tulee siksi eteen harvakseltaan. Useampi yrittäjä kertoo myös oppineensa kerrasta huolellisemmaksi.
Siivousalan yritykset ovat varautuneet huijauksiin eri tavoin. Saana Tynin yritys on vuodesta 2019 asti tarkistanut kaikkien asiakkaidensa luottotiedot. Tämä on vähentänyt huijausten määrää merkittävästi.
Tyni kuitenkin kertoo, että keskimäärin kymmenen luottotiedotonta henkilöä viikossa pyrkii ostamaan siivouspalvelun. Kun yritys lähettää asiakkaalle ennakkolaskun, vain 5 prosenttia maksaa laskun ja loput 95 prosenttia katoavat tuhka tuuleen.
– Voimme siis olettaa, ettei heidän ollut tarkoituskaan maksaa siivousta tai sitten he ovat tulleet toisiin ajatuksiin, Tyni pohtii.
Sera Palttalan yritys tekee kotisiivousten lisäksi isotöisiä raivaus-, muutto- ja loppusiivouksia, joiden yhteydessä asiakkaalta tarkistetaan luottotiedot. Näiden siivouksien yhteydessä paikasta otetaan myös selkeät ennen ja jälkeen kuvat.
Kokemusten opettamana Palttala on ottanut tavaksi myös soittaa iäkkäiden asiakkaiden lähiomaiselle varmistaakseen siivoussopimuksen sisällön.
Osa pienyrityksistä käyttää turvanaan Klarnan tapaisia verkkorahoituspalveluita. Tällöin siivousyrittäjä saa varmasti korvauksen työstään heti, ja tarvittaessa rahoituspalvelu selvittää tilanteen mahdollisen maksukyvyttömän kanssa.
Oikeusministeriön oikeusturvapalveluiden hallitusneuvos Terhi Salmela toteaa, että laskulla myyvät yritykset voisivat pyrkiä selvittämään asiakkaan maksukykyä luottotieto- tai ulosottorekisteristä ennen palvelun myymistä. Maksukykytodistukset ovat kuitenkin maksullisia, eivätkä siksi ole välttämättä pienyrittäjille kaikissa tilanteissa houkuttelevia.
Yrittäjä luottaa omaan intuitioonsa
Koska riita-asioissa aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien ja koska kulut saattavat helposti kasvaa saatavaa summaa suuremmiksi, hallitus on esittänyt uudistuksia oikeudenkäyntikululainsäädäntöön.
Tällä halutaan varmistaa, että yksityishenkilöiden ja pienten yritysten kynnys viedä asiansa tuomioistuimeen madaltuisi. Samasta syystä oikeusministeriössä on työn alla selvitys pienriitamenettelystä.
Lainsäädäntöneuvos Jukka Siron mukaan pienriitamenettely voisi olla yksinkertaisempi ja halvempi tapa ratkoa pieniä riitoja, ja se voisi helpottaa niin yritysten kuin yksityishenkilöiden riitojen ratkaisussa. Ministeriön saaman lausuntopalautteen mukaan tarvetta menettelylle tuntuisi olevan.
Yrittäjä Sera Palttala luottaa lujasti myös omaan intuitioonsa.
– Joistain ihmisistä tulee heti sellainen olo, että tässä on jotain outoa tai jotain voi mennä pieleen, Palttala summaa.
Juttuun on haastateltu myös SSTL Puhtausalan toiminnanjohtajaa Sari Mattilaa, Poliisihallituksen analyysitoiminnoista vastaavaa Kirsi Petterssonia sekä rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasta.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta 9. joulukuuta kello 23 saakka.