Ukrainalta on aiemmin puuttunut keino vastata Venäjän tekemiin infrastruktuuri-iskuihin, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Maxarin välittämässä satelliittikuvassa Tu-95-pommikoneita Engelsin lentotukikohdassa 5. joulukuuta. Kuva: Maxar Technologies
Hanna Freyborg HS
Ainakin kahden venäläisen Tu-95-pommittajan väitetään tuhoutuneen maanantaiaamuna räjähdyksessä Engelsin lentotukikohdassa Saratovissa.
Ukrainan asevoimat yritti Venäjän puolustusministeriön mukaan iskeä kahteen lentotukikohtaan lennokeilla, kertovat Tass ja Ria Novosti. Ilmatorjunta onnistui ministeriön mukaan ampumaan lennokit alas. Yhteensä kolme venäläissotilasta kuoli ja neljä haavoittui iskussa. Lisäksi kaksi lentokonetta kärsi lieviä vahinkoja iskussa.
Myös oppositiokanavat Baza ja Astra kertoivat Telegram-kanavillaan, että kyseessä oli lennokki-isku.
Myös Rjazanissa sijaitsevalla lentokentällä noin kahdensadan kilometrin päässä Moskovasta räjähti niin ikään maanantaiaamuna.
Lue lisää: Puolustusministeriö: Ukraina iski lennokeilla lentotukikohtiin Venäjällä
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö pitää mahdollisena sitä, että Ukraina on räjähdysten taustalla.
”Se on ehdottomasti mahdollista. Venäjän mediassa on jo puhuttu lennokeista ainakin toisen iskun kohdalla. Onnettomuuden todennäköisyys pienenee huomattavasti, kun iskut on tehty ajallisesti näin lähellä toisiaan ja kohteet ovat olleet samankaltaisia.”
Ukrainalla on Käihkön mukaan myös sotilaallinen syy hyökätä venäläiskohteisiin, joilla on suora kytkös sotaan.
Hän korostaa, että toistaiseksi ei ole tiedossa, millä tavoin iskut on tehty.
Engelsin tukikohtaan on Ukrainasta Harkovan alueelta matkaa noin 600 kilometriä.
”Lennokki on toki yksi mahdollisuus. Toinen on se, että Ukrainalla on käytössään sellainen ohjus, millä näin pitkälle voidaan päästä. Me emme kuitenkaan tiedä tällaisen ohjuksen olemassaolosta, joten kyseessä voi olla lennokki”, Käihkö sanoo.
Toistaiseksi ei ole tietoa siitäkään, onko lennokki lähetetty Ukrainasta vai Venäjältä.
Jos iskut osoittautuvat Ukrainan tekemiksi, niiden taustalla ovat Käihkön mukaan Venäjän tekemät infrastruktuuri-iskut, joihin Ukraina ei ole pystynyt vastaamaan.
Ukrainan strategiamuutos ei todennäköisesti johtaisi mihinkään – ainakaan sillä ei olisi Ukrainalle myönteisiä seurauksia.
”Ukraina haluaa iskeä sotilaskohteisiin, ei välttämättä siviilikohteisiin, koska on vaikea nähdä, mitä hyötyä siitä olisi. Se veisi Ukrainalta moraalista ja itsepuolustusoikeutta pois.”
Ukrainan näkökulmasta pahin vaihtoehto olisi se, että Venäjä pääsisi etenemään. Siitä ei kuitenkaan Käihkön mukaan ole tällä hetkellä merkkejä.
Käihkön mukaan Ukraina haluaa näyttää kansainvälisille tukijoilleen, että sota etenee.
Lentotukikohtiin iskeminen olisi Ukrainalle myös helppoa, sillä venäläiskoneita on säilytetty taivasalla. Käihkö ihmettelee käytäntöä, sillä joissakin tapauksissa ammustarvikkeita on säilytetty venäläiskoneiden lähellä.
”Jos iskut ovat Ukrainan tekemiä, tämä olisi Ukrainalle keino vastata Venäjän tekemiin infrastruktuuri-iskuihin. Tällainen keino on aikaisemmin puuttunut Ukrainalta, joka on ollut iskujen vastaanottaja”, hän sanoo.
Käihkö arvioi, että Venäjän maanantaina tekemät iskut ainakin viiteen ukrainalaiskaupunkiin ovat ehkä Venäjän vastaus aamun tapahtumiin.
”En tiedä, onko ne suunniteltu aiemmin, mutta on mahdollista, että Venäjä on iskenyt takaisin saman tien.”